Hyppää pääsisältöön

Tekoälyn kanssa tehty biisi nousi Billboardin listoille – pohdimme Hank Solon kanssa, missä vaiheessa säveltäjä luovuttaa kunnian koneelle

Kuinka paljon kuulijalle on merkitystä sillä, onko biisin tehnyt kone vai ihminen?

Hank Solo ei käytä musanteossa dataa apuna. Hän kuitenkin kokee, että voisi saada inspiraatiota tekoälyltä. // Kuva: YleX / Samppa Rautio

- Tämähän on hyvin perinteinen kappale. Diggaan tästä biisistä; tuo läppä on hyvä, tosi yksinkertainen. Kaikki on kohdallaan.

Näin Hank Solo kommentoi brittiläisen Alex Da Kidin Not Easy -kappaletta. Solon sanaan voi luottaa: hän on tuottanut useita viime vuosien listahittiartisteja Kasmirista Sanniin.

Alex Da Kidin biisillä ovat mukana myös X Ambassadors, Elle King ja Wiz Khalifa.

Sekä IBM:n tekoälykeskus Watson.

Tekoäly on järjestelmä, joka kykenee käsittelemään suunnatonta datamäärää ja etsimään siitä erilaisia ratkaisuja. Jo 1990-luvun loppupuolella tekoäly päihitti mestaripelaaja Garri Kasparovin shakissa. Vuonna 2011 juuri Watson voitti yhdysvaltalaisessa Jeopardy-visailuohjelmassa ohjelman historian kaksi parasta kilpailijaa.

Watson on ensimmäinen kaupalliseen käyttöön rakennettu keinoäly, joka kykenee kognitiiviseen ajatteluun. Se tarkoittaa, että Watson oppii ja päättelee asioita ja niiden välisiä yhteyksiä sekä ymmärtää normaalia kieltä. Se pystyy myös kommunikoimaan ihmisten kanssa.

Reaktioiden pohjalta tekoälyjärjestelmä rakensi itselleen tunneälyn

Watsonia on käytetty hyödyksi muun muassa lääketieteessä, muodissa ja urheilussa. Kesällä se teki uuden aluevaltauksen: se osallistui biisin tekemiseen.

Sitä ennen Watsonin oli kuitenkin opeteltava, millaisia ihmiset ovat.

Watson analysoi erilaista dataa viiden vuoden ajalta. Se luki esimerkiksi The New York Times -lehteä, elokuvien juonikuvauksia ja Nobel-voittajien puheita. Se siis sisäisti tietoa ja sai käsityksen siitä, millaisia ihmiset ovat ja mistä me voimme olla kiinnostuneita.

Oppimisprosessin jälkeen Watson analysoi, kuinka olemme reagoineet aiheisiin, joita Watson oli opiskellut. Nyt se luki blogeja ja tulkitsi twiittejä: mitkä asiat ovat kuvottaneet ihmisiä, mitkä johtaneet mielenosoituksiin, mitkä saaneet suupielet hymyyn. Reaktioiden pohjalta tekoälyjärjestelmä rakensi itselleen tunneälyn.

Lisäksi Watson analysoi jokaisen viikon Billboard TOP 100 -listan kappaleiden lyriikat sekä suosittujen biisien sävellykset, rytmin – ylipäänsä kaikki biisin olennaiset tekijät.

Nyt Watsoni oli täynnä dataa siitä, millainen biisi soveltuu mahdollisimman hyvin mihinkin tunnetilaan: se tiesi, millainen biitti ja sanoma aiheuttaa todennäköisimmin juuri tietynlaista tunnetilaa. Sen avulla se pystyi esimerkiksi kertomaan, millainen biisi uppoaa mahdollisimman hyvin keskimääräiselle ihmiselle juuri tähän vuodenaikaan.

Brittiläinen tuottaja Alex Da Kid käytti Watsonin keräämää dataa inspiraationa Not Easy -kappaleeseensa, ja menetelmä toimi: biisi nousi kuudenneksi Billboardin Rock Digital Song Sales -listalla ja kahdenneksitoista Hot Rock Songs -listalla. Watson vaikutti muun muassa biisin aihevalintaan. Not Easy kertoo särkyneestä sydämestä, joka on hyvin universaali, monia ihmisiä koskettava aihe.

Muodollisesti pätevää mutta tunteetonta

Watson ei siis itsenäisesti säveltänyt Not Easy -kappaletta, mutta voisiko tekoälyn kokonaan säveltämä biisi purra yleisöön? Tekoäly on älykkäämpi kuin ihminen. Koska kognitiivinen tekoäly pystyy sisäistämään loputtomasti tietoa ja käsittelemään sitä tunneälykkäästi, se pystyy ainakin periaatteessa säveltämään ja tuottamaan mahdollisimman täydellisen, ihmisiin uppoavan kappaleen. Muodollisesti pätevän, kuten Hank Solo asian ilmaisee.

"Tuntuu vaikealta ajatella, että tekoäly pystyy samanlaiseen sattumanvaraisuuteen tunnepuolelta kuin ihminen."― Hank Solo

Paitsi että biisistä puuttuisi vielä tietty emotionaalisuus, artistin kädenjälki.

- Tuntuu vaikealta ajatella, että tekoäly pystyy samanlaiseen sattumanvaraisuuteen tunnepuolelta kuin ihminen, Hank Solo sanoo.

Tekoälyllä ei ole samanlaista yksilöllistä elämänkokemusta kuin ihmisillä. Elämänkokemus näkyy Hank Solon mukaan kaikissa biisinkirjoittamisen osa-alueissa: tarinassa, sanavalinnoissa, ylipäänsä siinä, millainen tunnelma tekstistä välittyy. Juuri eronneen biisinkirjoittajan kappaleen tarina voi olla hyvin erilainen kuin avioon astuneen.

Periaatteessa tämän kaiken voisi kuitenkin opettaa tekoälylle. Silloin sillä olisi ne samat kokemukset kuin näppäimistön ääreen istahtavalla biisinkirjoittajalla. Tällöin biisin satunnaiskuulijaa ei voisi edes tietää, onko biisi ihmisen vai koneen tekemä.

Hank Solon näkökantaa on kuitenkin helppo ymmärtää: tekoälyn tuleminen musiikkimarkkinoille olisi todennäköisemmin suurempi isku musiikin tekijöille kuin kuuntelijoille. Pelkkä tekoälyn hyväksikäyttäminen biisiä tehdessä saa tuottaja-artistin varpailleen: sille ei saa antaa liian suurta päätäntävaltaa. Tällä tuottaja tarkoittaa sitä, että tekoäly ei saisi määrittää, mitä saa tai ei saa tehdä. Se rajoittaisi biisintekijän luovuutta.

Huijaako musantekijä itseään, jos käyttää tekoälyä hyväkseen?

Musiikki on voimakas ja tehokas itseilmaisun muoto. Musiikin avulla voi kuvata ja kavavoida tuntojaan ja tunteitaan. Joillekin se voi toimia terapiana.

Vaikka musiikki on usein tekijälleen henkilökohtaista, omien kappaleiden aihevalinnat ovat voineet syntyä porukalla esimerkiksi biisileirillä. Kun esimerkiksi 15 musiikin ammattilaista kokoontuu yhteen, voidaan puhua tekoälyn tasoisesta musiikkitietämyksestä: biisileiriläisetkin tietävät, millainen musiikki toimii ja herättää tunteita.

Jos omien kappaleiden inspiraationa toimii biisileiriporukasta kummunneet ajatukset, niin eikö se ole vähän sama asia kuin avun saaminen tekoälyltä?

Tavallaan. Hank Solo sanoo, että hän voisi ottaa tekoälyn ideoita vastaan, jos hänellä olisi pieni blokki päällä.

"Se on myös musiikin suola, että maltat tehdä ja hioa sitä. Se erottaa kovimmat tekijät keskikastista."― Hank Solo

- Voisin saada inspiraatiota siitä, kun tekoäly kertoo, että nämä ja nämä asiat ovat tehneet biisistä hitin tai että ne ovat välittäneet kuulijoille tällaisia tunteita.

- Se voisi toimia kimmokkeena.

Solo vetää kuitenkin rajan inspiraation lähteen ja biisin varsinaisen sisällön välille. Jos hän käskisi tekoälyn esimerkiksi tekemään pari hyvää ja toimivaa lainia biisiinsä, hän syyllistyisi omasta mielestään itsensä huijaamiseen.

- Niiden ongelmien ei kuulu ratketa viidessä minuutissa, vaan joskus voi kestää viisi päivää tai jopa kuukautta, kun tuollainen ongelma oikeasti ratkeaa, Hank Solo sanoo.

- Se on myös musiikin suola, että maltat tehdä ja hioa sitä. Se erottaa kovimmat tekijät keskikastista.

Hank Solo kuitenkin innostuu ajatuksesta, että saisi palautetta tekoälyltä. Solo kertoo, että joskus jonkin kappaleen työstämiseen on mennyt niin kauan, että tulee sokeaksi sille, toimivatko kaikki biisin elementit vai eivät. Tällöin riippumaton osapuoli Watson voisi kertoa, mikä uudessa biisissä pelittää ja mikä ei.

Jos tekoäly pystyisi antamaan hyvät perustelut, miksi esimerkiksi biisin C-osa ei toimi, Hank Solo olisi valmis muovaamaan biisiä tekoälyn toivomaan suuntaan - jos kokee perustelun aiheelliseksi.

- Ei mulla ole siinä mitään egoa. Haluan vain aina tehdä parhaan mahdollisen biisin.

Tekoälystä ja muista musaskeneä uudistavista asioista kuullaan lisää Slush Music -tapahtumassa Helsingin Kaapelitehtaalla ja Messukeskuksella 30.11.–1.12. 

YleX on Slushin yhteistyökumppani ja isosti mukana tapahtumassa! Tsekkaa Slushiin liittyvät uutiset ja artikkelit täältä.

Lue myös:

Rasistista tekoälyä pahoitellut Microsoft paljasti uuden robotin – ja sekin menee hilpeästi mönkään

Tekoälyllä toimivasta robotista on sekä kumppaniksi että kaveriksi

Tuottaja Hank Solon soolosinkku oli tietoinen riski: Pelkään tosi paljon alkavani toistaa omia maneereitani