Hyppää pääsisältöön

Unettomuus tuo kiloja, ylipaino heikentää unta

Polvikipuinen nainen kävelee liukkaalla talvisella tiellä.
Polvikipuinen nainen kävelee liukkaalla talvisella tiellä. Kuva: Teija Peltoniemi/Yle ylipaino,unettomuus,krooninen kipu,teija peltoniemi,Tiedeykkönen

Unettomuudesta kärsii lukuisa määrä ihmisiä. Huonosti nukkuminen ei tee hyvää ihmiselle, ja kurjuus kasvaa, kun kilojakin kertyy. Eila oli positiivinen ihminen, mutta unettomuus teki hänestä ärtyisän ihmisen. Painoakin alkoi kertyä. Professori Tiina Paunio Helsingin yliopistosta tietää, kuinka kehno uni saa elimistön tsemppitilaan. Aineenvaihdunnan muutokset saavat aikaan tulehdustilan. Stressihormonit ovat koholla, syke nousee ja sokerin sieto heikkenee. Niukan unen jälkeen ihminen syö enemmän, ja ruoka tuppaa olemaan rasvaista.

Eläkekeikää lähestyvä Eila koki unettomuutensa johtuvan työstressistä. Hän sanoo olevansa tunnollinen ihminen ja vaikka omaa työtä tuli joku jatkamaan seuraavassa vuorossa, niin työpaikan asiat pyörivät mielessä. Hän kyllä nukahti, mutta noin tunnin päästä Eila heräsi ja rupesi ajattelemaan työasioita.

”Mä en nuku, enkä vieläkään nuku ja enkä vieläkään nuku, sitä vahti koko ajan nukkumistaan. Vaikka olisinkin nukahtanut hetkeksi yöllä, niin olotila oli aamulla huono”, muistelee Eila ikävää jaksoa elämässään.

Syöminen oli ihan kontrolloimatonta. Söin hölmöinä aikoina päivän mittaan. Lopulta ylipaino alkoi vaikuttaa, ei ollut hyvä olla yöllä edes omassa sängyssä.― Eila

Liikakiloihin kertymiseen vaikutti se, ettei hän syönyt lounasta eikä edes välipalaa työpäivän aikana. ”Kun piti tehdä vielä tuo ja sitten tuo ennen kuin voi mennä lounaalle tai ottamaan välipalaa. Kun pääsin kotiin, sitten ruoka kyllä maittoi”. Söin ilman mitään kontrollia”, kertoo Eila.

Unettomuus saa kehon stressitilaan

Uni huoltaa ihmistä. Kudokset ja solut palautuvat päivästä. ”Me ikään kuin nollaamme elimistöä rasittavat asiat yön aikana”, sanoo psykiatrian professori Tiina Paunio Helsingin yliopistosta.

Unettomuus lisää tyypin 2-diabeteksen riskiä. Glukoosin sieto heikentyy, ja rasva-aineenvaihdunta muuttuu epäedullisesti univajeessa. Nälkähormoni greliinin määrä lisääntyy, kun on nukuttu huonosti. Kylläisyyshormonin leptiinin pitoisuudessa puolestaan on yksilöllistä vaihtelua. Yleensä huonosti nukutun yön jälkeen syödään enemmän ja rasvaisempaa ruokaa kuin jos ihminen olisi nukkunut riittävän pitkään.

Paunion mukaan ylipainon ja univajeen yhteys riippuu pitkälti perimän tekijöistä. Jos ihmisellä on lihavuudelle altistavaa geeniperimää, niukasti nukkuminen tuo geenien lastia esiin, ja ihminen lihoo helpommin. ”Perimän selittävä osuus siis kasvoi, kun nukuttiin lyhyitä yöunia. Riittävän pitkä yöuni taas kompensoi ylipainolle altistavia geenejä”, kertoo Tiina Paunio amerikkalaistutkimuksesta muutaman vuoden takaa.

Jos ihmisellä on lihavuudelle altistavaa geeniperimää, niukasti nukkuminen tuo geenien lastia esiin, ja ihminen lihoo helpommin. Riittävän pitkä yöuni vaimentaa ylipainolle altistavia geenejä.― Professori Tiina Paunio

Vuorokausirytmiä määrittää niin kutsuttu sisäinen kello, jota tahdittaa joukko kellogeenejä. Osa näistä kellogeeneistä vaikuttaa aineenvaihduntaan ja siten myös painoon. Vuorokausirytmin säätelyllä ja energia-aineenvaihdunnalla on molekyylitason yhteys. Aineenvaihdunnan häiriöt tulevat esiin, kun ihminen on vahvasti rytmiltään aamu- tai iltatyyppinen. Elimistön kannalta onkin parasta, että sisäisessä rytmissä on jouston varaa.

Tiina Paunio avaa Työterveyslaitoksen tutkimusta, jossa koehenkilöt saivat työviikon aikana vain neljä tuntia yössä unta. Elimistön tulehdusarvo, crp, nousi selvästi univajeen aikana eikä se laskenut kahden päivän aikana, kun ihminen sai nukkua kahdeksan tunnin yöunen. Myös pulssi oli koholla.

Psykiatrian professori Tiina Paunio Helsingin yliopistosta.
Psykiatrian professori Tiina Paunio Helsingin yliopistosta. Kuva: Teija Peltoniemi/Yle professori,uni (biologiset ilmiöt),ylipaino,Helsingin yliopisto,Tiedeykkönen,teija peltoniemi

Tulokset vahvistavat väestötutkimuksissa havaittua sydän- ja verisuonitautien kohonnutta riskiä lyhyen yöunen vuoksi. Elimistö taistelee väsymystä vastaan sykettä nostamalla ja tulehdusreaktiolla, tietää professori Paunio.

Huonosti nukkuva ja stressaantunut ihminen ei välttämättä jaksa lähteä liikkumaan vaikka liikunta auttaa painonhallinnassa ja lisää myös syvän unen määrää. Liikuntaa pitää harrastaa riittävän varhain illalla. Jos liikunta menee lähelle nukkumaanmenoa, niin elimistö jää vireystilaan eikä uni tulekaan.

Mitä hoidetaan ensiksi unettomuutta, ylipainoa vai kipuja?

Eilan unta häiritsivät myös kivut polvissa. Kun hän kävi lääkärissä saadakseen jotain kipuja lievittävää, niin lääkäri kysyi ensimmäisenä: oletko ajatellut, että ylipaino rasittaa polvia? Sinun pitäisi laihtua. Eila koki liikojen kilojen olevan syynä kaikkiin hänen vaivoihinsa.

Tilanne muuttui hänen tavatessaan lääkärin, joka kysyi: mitä sinulle kuuluu? Miten voit yleisesti? Miten nukut? Jaksatko töissä? ”Lääkäri näki tämän mun massan sisälle ja päästiin asiaan, ensimmäiseksi hoidettiin nukkumiseni kuntoon ja sitten voitiin pureutua polviin ja ylipainon alentamiseen, muistelee Eila.

Lääkäri ei syyllistänyt mua ylipainosta. Hän näki tämän massan läpi. Minä olen ihminen, jolla on ongelmia unen ja polvien kanssa.― Eila

Ravitsemusterapeutin kanssa Eila analysoi syömistään, ja lopputuloksena hän alkoi syödä vähintään välipalan työvuoron aikana. ”Jos edellisestä ruokailusta on kulunut neljä tuntia, niin sitten on aika ottaa rahka tai hedelmä”, summaa Eila ruokailumuutoksiaan.

Työstressin helpottamiseksi hän kirjoitti keskeneräisiä asioita paperille. Itse tilanne ei töissä ollut muuttunut, vaan oleellista oli oma uusi suhtautuminen. Unen parantamiseksi ilta piti rauhoittaa, ja mieluummin viihtyä kirjan kanssa kuin tietokoneen äärellä. Nyt painokin on alkanut laskea, ja hänellä on energiaa kävelylenkeille.

  • Kesäpäivänseisaus - päivä jolloin maapallon ympärysmitta selvisi

    240 eaa tehtiin havainto: maapallo on pyöreä ja valtava!

    Tänään on kesäpäivänseisaus eli pohjoisen pallonpuoliskon vuoden pisin päivä. Paitsi yötöntä yötä, tänään voi juhlistaa tieteellistä havaintoa, joka tehtiin Egyptissä yli 2000 vuotta sitten: maapallo on pyöreä ja valtava! Aurinko paistaa tänään kohtisuoraan taivaalta Kravun kääntöpiirillä.

  • Olenko tarpeeksi hullu ollakseni nero?

    Tutkijoita pitäisi arvioida heidän hulluutensa perusteella.

    Tieteentekijöitä ei pitäisi arvioida julkaistujen artikkelien määrällä tai yliopiston kassaan kilahtaneilla euroilla, vaan hörhöydellä. Onhan hyvin tiedossa, että mitä suurempi tutkija, sitä enemmän pihalla, kirjoittaa teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen. Tieteellisen työni määrää ja laatua mitataan erilaisilla numeroilla. Kuinka monta artikkelia julkaisin viime vuonna?

  • Katse taivaalle kesäpilviin

    Katse taivaalle kesäpilviin

    Kesä on erinomaista aikaa tutustua pilviin. Tuttujen poutaisten Cumulus-kumpupilvien lisäksi taivaalla vaeltaa valkoisia kalanruotoja, höyheniä ja joskus ufomaisia pilviviritelmiä. Ne erottuvat hyvin sinistä taivasta vasten. Kesätaivaalle kuuluvat myös näyttävät ukkos- ja myrskypilvet.

  • "Sinä et kuole tänään”, hoitajan sanat levinnyttä rintasyöpää sairastavalle Anitalle

    Luuston etäpesäkkeet muuttivat Anitan elämän.

    Viisikymppinen Anita sai tietää rintasyöpähoitojen alkuvaiheessa, että luustosta löytyi pari etäpesäkettä. Syöpä oli siis levinnyt. Tällöin rintasyövän ennuste on ankarampi kuin sairauden, jossa syöpäkasvaimia löytyy rinnasta ja/tai kainalosta. Levinneessä taudissa keskimääräinen elossaoloaika on kolme vuotta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

  • Kesäpäivänseisaus - päivä jolloin maapallon ympärysmitta selvisi

    240 eaa tehtiin havainto: maapallo on pyöreä ja valtava!

    Tänään on kesäpäivänseisaus eli pohjoisen pallonpuoliskon vuoden pisin päivä. Paitsi yötöntä yötä, tänään voi juhlistaa tieteellistä havaintoa, joka tehtiin Egyptissä yli 2000 vuotta sitten: maapallo on pyöreä ja valtava! Aurinko paistaa tänään kohtisuoraan taivaalta Kravun kääntöpiirillä.

  • Katse taivaalle kesäpilviin

    Katse taivaalle kesäpilviin

    Kesä on erinomaista aikaa tutustua pilviin. Tuttujen poutaisten Cumulus-kumpupilvien lisäksi taivaalla vaeltaa valkoisia kalanruotoja, höyheniä ja joskus ufomaisia pilviviritelmiä. Ne erottuvat hyvin sinistä taivasta vasten. Kesätaivaalle kuuluvat myös näyttävät ukkos- ja myrskypilvet.

  • Olenko tarpeeksi hullu ollakseni nero?

    Tutkijoita pitäisi arvioida heidän hulluutensa perusteella.

    Tieteentekijöitä ei pitäisi arvioida julkaistujen artikkelien määrällä tai yliopiston kassaan kilahtaneilla euroilla, vaan hörhöydellä. Onhan hyvin tiedossa, että mitä suurempi tutkija, sitä enemmän pihalla, kirjoittaa teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen. Tieteellisen työni määrää ja laatua mitataan erilaisilla numeroilla. Kuinka monta artikkelia julkaisin viime vuonna?

  • Elämää avaruudessa - painottomuus haastaa astronautit

    Sukat vaihdetaan kerran viikossa ja lautasetkin syödään.

    Kansainvälinen avaruusasema ISS kiertää maapalloa noin 400 kilometrin korkeudessa huimaa 28 000 kilometrin tuntivauhtia. Tällä hetkellä kyydissä on viisi astronauttia ja kaiken kaikkiaan siellä on elänyt 200 ihmistä. Mutta millaista on elää painottomuudessa? Miten siellä hoidetaan arkiset askareet?

  • Näkökulma: Pelastetaan ilmasto ydinvoimalla!

    Ydinvoima ei tuota hiilipäästöjä. Sitä pitäisi hyödyntää.

    Kuinka monta hiiliatomia täytyy polttaa, jotta saadaan yhtä paljon lämpöä kuin yhden uraaniytimen halkaiseminen tuottaa? Vastaus on 50 000 000. Siis 50 miljoonaa! Havainnollistan: jos hiiliatomi vastaa yhtä riisinjyvää, uraaniatomi on kuin tuhat kiloa riisiä.