"Muille räppäreille ois kai nättii, jos me ei oltais tääl", Elastinen laukoo Sinuhe-kappaleessa.
Jos kuuntelet tänään vain yhden bilerap-kappaleen, valitse Sinuhe.
Profeetat-nimi on peräisin Cheekin ja Elastisen vuonna 2013 julkaisemasta yhteisbiisistä. Nyt on kuitenkin kyseessä aivan eri kaliiperin kappale, ykkössingle. Suomalaisen bileräpin alphaurokset, Elastinen ja Cheek, ovat nyt osiensa summa eli Profeetat.
On selvää, että Sinuhe on suunniteltu juuri areenoilla vedettäväksi. Sellainen sen kuuluukin olla. Jos tämä sama energia toistuu myös areenakeikoilla, ne tulevat todella olemaan kovinta, mitä tämä genre edes voisi tarjota suomeksi suomalaisille.
Tyylipuhtaassa Sinuhe-kappaleessa kuullaan alussa mahtipontiset rummutukset, mielenkiintoisessa taustassa aseet laukeavat ja massiivinen kuoro kaikuu räppien taustalla. Biisissä ei ole erillistä fiittajaa, vaan räppärit laulavat tällä kertaa itse. Se on erittäin hyvä ja tuore ratkaisu näiden artistien muuhun tuotantoon peilaten.
Elastinen ja Cheek nostavat Sinuhe-kappaleessaan itseään muiden yläpuolelle. Juuri sellaisella uholla, joka kuuluu parhaimmillaan tämän genren räppiin. Nämä eivät ole niitä 2010-luvun miehiä, joista Paperi T runoilee.
- Omasta mielestään parhaita molemmat, Profeetat räppäävät.
Sinuhe-kappaleessa suomiräpin kuninkaat eivät ole liian salonkikelpoisia. Tämä on uskottavaa hittiräppiä ja hieno paluu tietyllä tavalla omille juurille molemmilta.
Elastinen palaa niiden asioiden äärelle, joissa hän on parhaimmillaan. Tässä kappaleessa ei ole setämäistä naminamia. Sinuhe on varmasti korvakarkkia juuri niille faneille, jotka alun perin fiilasivat Elan soolotuotantoa kauan ennen taiteellisesti vähemmän kunnianhimoista fiittilevyä.
Cheek puolestaan huokuu positiivisempaa tsemppienergiaa kuin pitkään aikaan. Elastisen kanssa hän ei ole niin melankolinen ja raskas kuin tuoreimmalla Alpha Omega -albumillaan.
Sinuhessa voi kuulla enemmän sitä Cheekiä, millainen hän oli ennen taukoaan. Kappaleessa on potentiaalia tulla yhtä isoksi hitiksi kuin esimerkiksi Timantit on ikuisia tai Kuka muu muka.
Sinuhe voisi viitata lahtelaisperheen leipomoketjuun, mutta todennäköisempää on, että kappaleen nimeen on haettu inspiraatiota Egyptistä. Cheek on aiemminkin inspiroitunut tarustoista, uskonnoista ja muista mahtipontiselta kuulostavista kertomuksista. Onkin todennäköistä, että myös tämän kappaleen nimi-idea on juuri Chekkosen kynästä.
Suoraviivainen, valtavalla uholla perinteitä kunnioittava, hyvällä tavalla juurilleen palaava ja täydellisesti areenoille sopiva Sinuhe-kappale on genrensä tärkein biisi juuri nyt.
Lue myös:
Seiska: Cheek ja Elastinen yhteiskiertueelle – miten se sopisi Chekkosen saagaan?
Biisianalyysissä Ei filtterii: Evelinan uutuus ei kerrokaan Instagram-paineista
