Hyppää pääsisältöön

Olisiko näistä Hannu Salaman romaanin kysymyksistä hyvä edes keskustella?

Tammerkosken takana keskellä Finlaysonin tehtaat.
Tammerkosken takana keskellä Finlaysonin tehtaat. Tammerkosken takana keskellä Finlaysonin tehtaat. Kuva: Historian kuvakokoelma, Museovirasto. Tampere,Finlayson

Kirjailija Hannu Salaman Siinä näkijä missä tekijä –romaani kuvaa Salmisen työläisperheen elämää Tampereen Pispalassa jatkosodan aikaan. Ilmestyessään vuonna 1972 romaani herätti Suomen lähihistoriaa koskevia kysymyksiä. Lukijat ja kriitikot keskustelivat niin romaanin rakenteesta, kuin sen kommunisteista ja työläisistä antamasta kuvasta. Kuinka kaunokirjallinen teos voi vaikuttaa käsitykseemme todellisuudesta?

Kuvaako kirjailija Hannu Salama suomalaista kommunistia ja työläistä oikein?

Salaman elämästä ja tuotannosta Paperilla seisova perkele -teoksen kirjoittanut kirjallisuustutkija Milla Peltonen käsitteli Salaman romaania väitöskirjassaan ja tuntee myös romaanin taustat monella tasolla. Romaanin Salmisen perheen isä Santtu ja äiti Maija ovat mukana salaisessa kommunistien vastarintaryhmässä. Joku pettää ryhmän ja siinä ohessa myös aviopari toisiaan. Pienen Harrin maailmankuva alkaa hahmottua lapsuuden salaisuuksien ja tapahtumien pohjalta. Tarinan kertojaäänien ja henkilöiden muistojen aikajana ulottuu aina vuodesta 1918 jatkosotaan ja 1960-luvun lopulle,

- Kirjan ilmestyessä sota-ajan kokeneilta vastarintakommunisteilta tuli tiukkaa kritiikkiä siitä, että kirjailija Hannu Salama vääristelee historiaa. Huomio kiinnittyi täysin siihen kuvaako Salama kommunistia ja työläistä oikein. Kirjailija itse ehkä toivoi sitä, että huomiota olisi kiinnitetty siihen mitä petoksia historiassa laajemmalla tasolla oli tapahtunut. Kirjallisuuskriitikot suhtautuivat aluksi romaaniin hyvinkin positiivisesti. Porvaristolehtien kriitikot jopa ylistivät, aivan suitsuttivat. Pikkuhiljaa vasemmiston sisällä alkoi tulla varauksellisempaa kritiikkiä ja taistolaiskriitikoilta, jotka odottivat sosialistista realismia, tuli hyvinkin teilaavaa kritiikkiä, kertoo kirjallisuustutkija Milla Peltonen.

Kirjallisuustutkija Milla Peltonen
Kirjallisuustutkija Milla Peltonen Kuva: Yle milla peltonen

- Usein 1970-luvun suomalaisista kirjoista tutkijoilla on sellainen käsitys, että ne ovat yksioikoista laajamittaista historiallista realismia. Kirjailija Kaiho Nieminen on sanonut, että Siinä näkijä missä tekijä on 1970-luvun voimanosoitus. Siinä on niin vahvasti eletyn elämän maku kaikessa laajuudessaan ja että se on niin valtava rakenteellinen ja kerronnallinen uudistus. Vaikka romaani ei ole historiankirjoitusta, se asettaa kysymyksiä historiankirjoitukselle; olisiko näistä kysymyksistä hyvä edes keskustella.

- Pohjimmiltaanhan Siinä näkijä missä tekijä kertoo petoksesta, monella tasolla. Se siinä on keskeinen teema, niin kuin Hannu Salaman tuotannossa on hyvin usein. Tässä romaanissa on luokkapetturuuden teema, mutta myöskin Suomen valtion petos työläiskansanosaa kohtaan, sanoo Peltonen.

Mikä tässä nyt oikeasti voisi olla totta?

- Kyllähän se kertoo myös työläisperheen sisäisistä ja rakkaussuhteiden petoksista useillakin tasoilla. Romaani kuvaa myös aikakauden muutosta. Siinä vertautuu vahvasti sota-ajan ideologia siellä Tampereen Pispalan työläisporukoissa tilanteeseen, joka siellä on taas 1960-luvun lopulla. Maailma ei ole enää yhtään sama ja esimerkiksi kommunistista juonta ei voida enää ottaa vakavasti.

Hannu Salama vuonna 1967.
Kirjailija Hannu Salama Hannu Salama vuonna 1967. Kuva: YLE/Ruth Träskman hannu salama

- Yksi romaanin viehätys on sekin, että kertojat ovat hiukan epäluotettavia ja lukija joutuu kahlaamaan, että mikä tässä nyt oikeasti voisi olla totta. Eikä sitä varmaan ihan varmasti pystykään selvittämään. Olen lukenut romaanin moneen kertaan ja minulla on erilaisia lukukokemuksia. Olen sekä itkenyt että nauranut kirjan ääressä. Se on todella vaikuttava romaani. Salaman hahmot ovat koomisuuteen asti niin suorapuheisia, niin helkkarin kiukkuisia ja samaan aikaan niin tosissaan. Romaanin pienen Harri Salmisen elämänkuvauskin on todella puhutteleva. Salamallahan on todella hyviä ja taitavia lapsikuvauksia myös novelleissaan, toteaa kirjallisuustutkija Milla Peltonen.

I. K. Inhan valokuvassa näkymä Pispalan rinteestä Näsijärvelle Tampereella
Pispalaa I.K. Inhan kuvassa /YLE I. K. Inhan valokuvassa näkymä Pispalan rinteestä Näsijärvelle Tampereella näsijärvi
  • Kadonneet: kukko, kirjat, painolaatat ja Daniel Medelplanin maine

    Medelplanin puuaapinen edisti lukutaitoa 1700-luvulla.

    Suomessa oli 300 vuotta sitten samanlaisia huolia kuin tänäänkin: miten sivistää kansaa ja estää lukutaitoa katoamasta? Siksi on syytä muistaa Pälkäneen puuaapista. Käsi pystyyn kuka tietää Daniel Medelplanin? (s. noin 1657 Turku – k. 18. elokuuta 1737 Pälkäne) Pelkään ettei moni, vaikka syytä olisi. Katoavaista on maine ja kunnia?

  • Avaruusromua: Maailman vaarallisin olento!

    Homo sapiens on biologian historian tappavin laji.

    Noin miljoonaa eläin- ja kasvilajia uhkaa sukupuutto. Uhan alla olevien lajien määrä on suurempi kuin milloinkaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa. Noin miljoona eläin- ja kasvilajia, joita ei kohta enää ehkä ole. Eikä se siihen lopu. Lajien kuoleminen sukupuuttoon kiihtyy valtavaa vauhtia. Meillä ihmisillä on kyseenalainen kunnia olla biologian historian tappavin laji. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Bertsolari yhdistää ja voimaannuttaa baskit

    Kilpalaulanta on baskien omaperäisen kulttuurin kulmakivi.

    Pohjois-Espanjassa Atlantin rannikolla sijaitseva Espanjan itsehallintoalue Baskimaa on omaperäinen sanan kaikissa merkityksissä. Alueen kieli on mahdollisesti viimeinen jäänne Länsi-Euroopassa ennen indoeurooppalaisten kielten leviämistä puhutusta kieliryhmästä. Baskin kieli, eli euskara on alueen kulttuurin säilymisen perusta.

  • Avaruusromua: Kieli, jota emme ymmärrä

    Voiko tekoäly kehittää oman koneiden välisen kielen?

    Koneet kuuntelevat meitä. Ne ymmärtävät meitä yhä paremmin. Koneet myös puhuvat meille. Ne puhuvat tosin vielä melko alkeellisin tavoin, mutta kuinka kauan? Mikä on puhutun kielen rooli yhä elektronisemmaksi ja digitaalisemmaksi muuttuvassa tulevaisuudessa? Oletko kuullut kielestä nimeltä darkvoice? Kielestä, jota me emme ymmärrä. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri