Hyppää pääsisältöön

Viiden tähden mutsi näyttää, mitä eriarvoisuus on arjessa

Äiti istuu viiden lapsensa kanssa roskalaatikon kannella
Äiti istuu viiden lapsensa kanssa roskalaatikon kannella Kuva: Yle Lähiöt Suomessa,viiden tähden mutsi,Tesoma,Maarit Tastula

Pääministeri Juha Sipilä on päättänyt perustaa työryhmän, jonka tarkoituksena on eriarvoistumisen pysäyttäminen. Epäilemättä työryhmään kutsutaan monta asiantuntijaa, joilla on paljon tietoa tuloeroista, kannustinloukuista ja lastensuojelun resursseista.

Tampereen Tesoman lähiössä asuvaa Johannaa (29), viidenlapsen mutsia, tuskin pyydetään mukaan eikä hänellä olisi aikaakaan istua työryhmissä, koska arjen pyörittäminen vie kaiken energian. Mutta Johannan tarinaan työryhmän jäsenten kannattaisi tutustua etukäteen, jotta kävisi ihan varmasti selväksi, miten monitahoisesta ongelmavyyhdistä eriarvoisuudessa on kyse.

Johannalla on viisi lasta, joilla on kaksi isää. Isillä on omat ongelmansa eivätkä he ole perheen arjessa mukana. Johanna on itse hakeutunut lastensuojelun asiakkaaksi saadakseen apua poikansa kasvatusongelmiin mutta omien sanojensa mukaan heidät ”erotettiin” lastensuojelusta, koska heitä ei pidetty riittävän moniongelmaisena perheenä. Resurssit eivät riitä, sillä tässä yksinhuoltajaperheessä ei ole päihdeongelmia ja perheessä on äiti, joka huolehtii lastensa perustarpeista.

Silti Johannan lasten lähtökohdat ovat kaukana keskiluokan lasten lähtökohdista.

Vanhemman koulutausta

Johannan nuoruus kului jossain muualla kuin koulun penkillä. Hän sai ehdot sekä englannista että liikunnasta. Hän ei edes muista, mikä oli peruskoulun päästötodistuksen keskiarvo. Alkoiko se vitosella? Saiko hän koskaan edes päästötodistusta? Tuliko se lopulta postissa?

Koulunkäynnin ongelmat alkoivat jo ala-asteella. Johannalla oli lukihäiriö ja keskittymishäiriöitä. Hän ei oppinut englantia eikä matikkaa mutta hän oppi, että hän on huono eikä koulu ole häntä varten. Koulunkäynti muuttui lintsaamiseksi, koska ei ole kivaa olla ikuinen epäonnistuja.

Johanna haaveilee nyt löytävänsä töitä. Unelmat eivät ole suuret. Hän uneksii pääsevänsä rakennussiivoojaksi. Tuntipalkka on parhaimmillaan n.10 euroa. Kouluun hän ei suostu enää menemään.

Lasten itsetunto

Johanna ei koskaan kehu itseään, eikä kovin usein lapsiaankaan. Kehuminen ei ole kuulunut siihen kulttuuriin, jossa hän on kasvanut. Tesomajärven koululla toimivat Icehearts-järjestön kasvattajat Riku Kauppinen ja Eetu Karhulahti ovat huomanneet saman piirteen lähiön ala-asteikäisissä pojissa. Huono itsetunto näkyy jo eskarissa.

Nyt Johannalla on viisi lasta, joita hänen pitäisi auttaa koulunkäynnissä: kuulustella enkun sanoja, opastaa esseen kirjoittamisessa, jeesata matikassa ja valaa lapsiinsa uskoa, että koulunkäynti kannattaa. Jotta tämän unelman tavoittaisi, pitäisi Johannan, entisen koululintsarin, toimia lastensa apuopettajana, niin kuin suuri osa hyvin koulutetuista, keskiluokkaisista vanhemmistakin tekee. Ilman kouluavustajia opettajakaan ei siihen ehdi.

Iceheartsin Riku ja Eetu ovat huomanneet omassa työssään, ettei monella 8-vuotiaalla tesomalaispojalla ole yhtään tulevaisuuden unelmaa. Osalla pojista on jo vahvana se ajatus, että töihin ei edes tarvitse aikuisena mennä, voi vain olla ja se riittää. Koulunkäynnistä ei uskota olevan elämässä mitään hyötyä.

Lapsuuden traumat

Johanna ei muista lapsuudestaan juuri mitään. Asiantuntijat ovat joskus sanoneet hänelle, että ihminen ei muista asioita, jotka ovat liian kipeitä muistettavaksi. Vanhempien avioero oli hänen lapsuutensa suurin trauma. Isä oli mahtava isä, paras isä maailmassa. Harmi vain, että hän oli alkoholisti. Johanna näki lapsena sellaista perhe-elämää, joka ei ollut ihan paras mahdollinen parisuhde-elämän valistusvideo. Se on heijastunut hänen omaan elämäänsä.

Isien poissaolo näkyy jo ala-asteella. Rikun ja Eetun työssä se näkyy paitsi lasten levottomuutena myös monenlaisena rajojen puutteena. Pojat puhuvat poissaolevista isistään usein negatiivisesti monien petettyjen lupausten vuoksi. Mutta monelle poissaoleva isä on myös idoli, oli hän sitten vaikka alkoholisti tai huumeidenkäyttäjä.

Isän kaipuu leijuu raskaana ilmassa Iceheartsin treeneissä hienhajun ja hattutemppujen seassa. ”Tosi usealla pojalla on pelko, että hänestä ei välitetä. Pelko yksinjäämisestä ja siitä, että aina joku lähtee pois siitä viereltä tai kotoa.”

Perheiden kokoonpanot vaihtuvat, opettajat vaihtuvat, sosiaaliviranomaiset vaihtuvat, asuinalueet vaihtuvat. Siksi Iceheartsin kasvattajat sitoutuvat kulkemaan poikiensa rinnalla 12 vuotta, eskarista peruskoulun loppuun, jotta elämässä olisi edes jotain pysyvää

Itkukohtauksia ja masennuslääkkeitä

Monilla vanhemmilla on lähiöissäkin mielenterveysongelmia.

Johanna saa itkukohtauksia ja ajoittain häntä ahdistaa mennä ihmisten ilmoille tai edes lähikauppaan. Kun hän on kertonut oireistaan lääkärille, hänelle on kirjoitettu sen enempää asiaa tutkimatta masennuslääkeresepti. Koska lääkkeistä ei ole ollut apua, Johanna on kaikessa hiljaisuudessa lopettanut niiden syönnin. Seuraavalla lääkärikerralla sama kuvio on toistunut uudelleen.

Terveyskeskuksen ajanvarauksessa onkin usein ruuhkaa, kun samat potilaat käyvät samoja dialogeja lääkärin kanssa vuodesta toiseen. Laastarit eivät tukahduta suurempia verenvuotoja.

Diagnoosi on monen lähiövanhemman unelma, jos heidän lapsillaan on käytösongelmia ja keskittymishäiriöitä. Ilman diagnoosia terveydenhuollon ovet eivät aukea terveyskeskusta pidemmälle.

Kunhan ongelmat vain eivät ole itse aiheutettuja.

Tukiverkot

Johannan lapsilla ei ole harrastuksia, koska äidillä ei ole mahdollisuutta kuljettaa heitä treeneihin eikä varaa kalliisiin seuramaksuihin. Johanna ei halua hakea toimeentulotukea, koska aikoinaan, kun hän sitä haki vakavasti sairaan lapsensa kalliisiin lääkemenoihin, tukea ei myönnetty. Ylpeyshän ei ole vain keskiluokan oikeus.

Johannalla, kuten ei monilla muillakaan lähiövanhemmilla, ole tietoa siitä, mistä apua ja palveluita saa. Hän ei tiedä, että Tampereen kaupungilla on paljon ilmaista harrastustoimintaa lapsille. Kun järjestimme Pelastakaa lapset ry:n kautta Johannan kaksostytöille sporttikummin, oli yllätys, että Johanna ei ollut koskaan edes kuullut kyseisestä järjestöstä. Tiedon ja palvelujen hakeminen verkosta oli hänelle vaikeaa. Jos palvelut siirtyisivät kokonaan verkkoon, Johanna putoaisi palveluverkosta.

Johannalla ei ole lähellä myöskään omaisten verkostoa, joka auttaisi hädän tullen. Kun vakavasti sairas kuopus, Mei-vauva, joutui leikkaukseen ja jäi vajaaksi viikoksi sairaalaan, Johanna vei aamulla ensin Rambon eskariin, laittoi muut lapset kouluun ja lähti sen jälkeen itse päiväksi sairaalaan Mein luokse. Iltapäivällä hän kävi poimimassa koko katraan koulusta ja tarhasta kyytiin ja palasi taas takaisin sairaalaan. Äiti ja hänen neljä muuta lastaan istuivat pikkusiskon vuoteen äärellä TAYS:n lastenosastolla nukkumaanmenoaikaan asti.

Avun pyytäminen ja sen vastaanottaminen ei ole Johannalle helppoa. Kasvatusongelmissa monia ratkaisuja olisi olemassa mutta niiden toteuttaminen käytännössä on vaativa tehtävä.

Icehearts

Suomi on täynnä hienoja, ongelmien ennalta ehkäisyyn pyrkiviä kansalaisjärjestöjä. Mutta ei auta, jos niitä on: ne pitäisi myös löytää sieltä, missä jeesausta tarvitsevat ihmiset ovat. Parhaiten se onnistuisi käymällä kotiovella asti.

Tesoman pojilla on käynyt tuuri. Tesomajärven koululla toimii Icehearts, Ville ja Ilkka Turkan aikoinaan perustama järjestö, jonka tarkoituksena on puuttua lasten ongelmiin jo silloin, kun niihin on vielä mahdollista puuttua. Icehearts etsii pojat hoiviinsa suoraan päiväkodista, jossa lasten tulevat ongelmat ovat jo varhain näkyvissä. Varhaisen puuttumisen tärkeyttä korostetaan monissa hankkeissa ja työryhmissä mutta käytännössä ongelmiin puututaan vasta silloin, kun niihin on enää hyvin vaikea puuttua. Miksi ennaltaehkäisy ei onnistu?

Riku ja Eetu, Tesoman Iceheartsin kasvattajat, ovat MansePP:n pesäpalloilijoita, jotka ovat työsopimuksessaan sitoutuneet kulkemaan levottomien poikiensa rinnalla koko heidän lapsuutensa ja nuoruutensa ajan, peräti 12 vuotta. He opettavat pojille urheilun varjolla taitoa toimia ryhmissä ja kykyä sietää sekä voittoja että tappioita. He auttavat läksyissä, tekevät yhteistyötä vanhempien kanssa, osallistuvat tarvittaessa lastensuojelun palavereihin. Ennen muuta he ovat pojille se miehen malli, josta on puute. Ennen muuta he ovat ihmisiä, joiden puoleen luottamuksensa aikuisiin menettäneet lapset ja heidän perheensä voivat kääntyä arkena ja sunnuntaina.

” 12 vuotta on tarpeeksi pitkä aika että ehtii vaikuttamaan lasten tulevaisuuteen. Nykyisinhän tarjotaan paljon vuoden tai kahden kestäviä projekteja mutta sitten se loppuu ja pudotaan taas tyhjän päälle. Koulussa vaihtuu opettajat, sosiaalitoimistossa vaihtuu viranomaiset. Mutta tässä me mennään eskarista täysikäisyyteen asti. Pojilla on jotain pysyvää, joku elämässä, joka ei lähde pois. ”

He eivät ole viranomaisia vaan omaisia viran puolesta. Ainoa ongelma on, että heitä on Tesomalla vain kaksi.

Kommentit
  • Unelmalähiö

    Yhteisöllisyys, kaverit ja luonto ovat #ParastaLähiössä!

    Yhteisöllisyys, kaverit ja luonto ovat #ParastaLähiössä! Piirsimme hauskan, interaktiivisen kartan: klikkaa ja katso, millaisia lähiöunelmia Unelmalähiöön kätkeytyy!

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Lähiö

#YleLähiö #ParastaLähiössä

  • Unelmalähiö

    Yhteisöllisyys, kaverit ja luonto ovat #ParastaLähiössä!

    Yhteisöllisyys, kaverit ja luonto ovat #ParastaLähiössä! Piirsimme hauskan, interaktiivisen kartan: klikkaa ja katso, millaisia lähiöunelmia Unelmalähiöön kätkeytyy!

  • Sammunut juoppo ja muita pieniä ihmeitä

    eli kun tv-draama syntyy lähiöläisten arjen havainnoista.

    Millainen tarina syntyy, kun tv-katsojat havainnoivat omaa ympäristöään ja luovat näkemänsä ja kokemansa pohjalta tv-draaman? Lähiö-projektin käsikirjoitus-, musiikki- ja näyttelijätyöpajoissa tavalliset tesomalaiset tekivät Pieniä ihmeitä.

  • Älä tule paha kukka, tule hyvä kukka!

    On aika paljastaa, mikä lähiössä on hyvää.

    Mikä on #ParastaLähiössä: lähetä oma muistosi tai mielipiteesi tämän artikkelin lopussa olevalla lomakkeella!

  • Lähellä: Lastenkodista rocktähdeksi

    Jonne Aaron oli jo huonoilla teillä, kun hän löysi musiikin.

    Jonne Aaron veti ensikännin 8-vuotiaana ja alkoholistiperheen poika otettiin huostaan muutamaa vuotta myöhemmin. Maarit Tastulan haastattelussa muusikko kertoo, miten kitara pelasti hänet.

  • Lähellä: Missi ei anna periksi

    Miss Suomi 2012 Sara Chafak kovetti itsensä kestämään.

    Rikkinäinen perhe ja rasismin kohtaaminen jo pienenä tekivät Sara Chafakista selviytyjän. Maarit Tastulan haastattelussa vuoden 2012 Miss Suomi puhuu avoimesti kiusaamisesta ja perheen hajoamisesta - niiden vuoksi hän oppi patoamaan tunteensa.

  • Lähellä: Räppärin matka pimeyteen ja sieltä pois

    Päihteetön elämä vaati päätöksen ja paljon työtä.

    Lähellä-henkilökuvassa palataan Redramana tunnetun Lasse Mellbergin varhaisiin, päihdehuuruisiin vuosiin. Kuinka valo voitti? Toimittajana ja ohjaajana Maarit Tastula.

  • Lähellä: Sossu pelasti kansanedustajan

    Tiina Elovaaran pelastus oli suomalainen järjestelmä.

    Lapsuus ei katkeroittanut Tiina Elovaaraa, vaan aktivoi toimimaan oikeudenmukaisuuden puolesta. Maarit Tastulan toimittamassa ja ohjaamassa Lähellä-henkilökuvassa syvennytään kansanedustajan rankkoihin lapsuuden ja nuoruuden kokemuksiin tamperelaislähiössä.

  • Sara Chafak: "Kieltäydyin olemasta heikko!"

    Miss Suomi 2012 päätti jo päiväkodissa, että ei enää itke.

    Vuoden 2012 Miss Suomi Sara Chafak eli rikkinäisessä perheessä ja törmäsi rasismiin jo päiväkodissa. Hän päätti jo varhain, ettei enää koskaan itke eikä anna periksi kiusaajille.

  • Tiina Elovaara: "Mua auttoi suomalainen yhteiskunta"

    Tiina Elovaaraa vei eteenpäin epäoikeudenmukaisuuden kokemus

    Kansanedustaja Tiina Elovaaraa vei nuoruudessa eteenpäin epäoikeudenmukaisuuden kokemus. Hän ei suostunut katkeroitumaan, vaan käänsi kokemansa voimaksi. Suomalainen sosiaaliturva pelasti kansanedustajan. Joskus tarvitaan vain yksi ihminen antamaan elämälle uusi suunta.

  • Redrama: "Mä olen saanut uuden mahdollisuuden!"

    Päihteet veivät nuoren Lassen pohjalle, mutta elämä yllätti.

    Räppäri Redrama eli Lasse Mellberg pakeni jo teininä päihteisiin ja putosi pohjalle. Kun kaikki toivo oli mennyt, elämä yllätti antamalla uuden mahdollisuuden.

  • Matka kohti omien unelmien toteuttamista alkaa

    Lähiö - Reunalla on uusi kahdeksanosainen realitysarja.

    Lähiö - Reunalla on uusi kahdeksanosainen realitysarja, jossa Ana, Markus, Kia ja Minea kulkevat kohti omia unelmiaan. Sarjassa heitä yhdistää lyhytelokuvaprojekti, jota kuvataan lähiössä, Tampereen Tesomalla.

  • Muuttoa, keikkaa, pänttäämistä ja lyhärin sunnittelu etenee

    Onnistumisen tunnetta ja itsetunnon vahvistumista.

    Ana, Markus, Kia ja Minea ovat päässeet Pirkanmaan elokuvakeskuksen lyhytelokuvatyöpajaan, koska heillä ei ole opiskelu- tai työpaikkaa. Lyhytelokuvien tekemisen on tarkoitus antaa nuorelle onnistumisen tunteen ja vahvistaa positiivista käsitystä itsestään.

  • Piirun verran lähempänä omaa unelmaa

    Lähteekö Jonne Aaron mukaan lyhytelokuvaan?

    Nuorten lyhytelokuvan suunnittelu on hyvässä vauhdissa. Yksimielisellä päätöksellä Kia saa kunnian soittaa Tampereen Tesomalta kuuluisuuteen ponnistaneelle Jonne Aaronille. Koko ryhmä jännittää, mitä Jonne vastaa. Suostuuko rocktähti nuorten pyyntöön tulla mukaan heidän lyhytelokuvaansa?

  • Läpi vaikka harmaan kiven

    Jonne Aaron muistelee nuorten kanssa kouluhistoriaansa.

    Jonne Aaron on lupautunut mukaan nuorten lyhytelokuvaan. Tapaamis- ja kuvauspaikaksi on sovittu Tesoman koulu. Jonne, Minea ja Markus ovat kaikki entisiä Tesoman koulun oppilaita. Jonnen omat muistot kouluajalta saa myös nuoret muistelemaan omaa kouluhistoriaansa.

  • Muutoksia elämässä, ompelua komerossa

    Lyhytelokuvan kuvaukset ovat ylittäneet puolivälin.

    Nuorten lyhytelokuvan kuvaukset ovat jo vähän yli puolivälissä. Tällä kertaa ryhmä kuvaa muutoksen kourissa olevan Tesoman liikekeskuksen tuntumassa. Nuorten lyhärin päähenkilö on kadottanut ainoan ystävänsä, Ruffen.

  • Mitäs hitchcockeja täällä on?

    Lyhytelokuvan teossa vuorossa ulkokuvaukset.

    Nuorten lyhytelokuvan kuvaukset etenevät hyvin. Vuorossa ovat tällä kertaa ulkokuvaukset. Paikalle pölähtää Pate Mustajärvi koiransa kanssa.

  • Kevättä rinnassa ja rooleja julkkisten kanssa

    Lyhärin viimeisimpien kohtauksien kuvausia.

    Nuoret kuvaavat lyhäriinsä jo viimeisiä kohtauksia. Meno on villin luovaa ja ilo osataan ottaa irti kuvausten tauolla - vaikka sitten puusta tai tramboliinista. Markus joutuu koetukseen, miten suoriutuu roolinsa vaativimmasta osuudesta, ahdistuskohtauksesta.

  • Reunalta kohti unelmia

    Reality seuraa neljän nuoren matkaa kohti omia unelmia.

    Lähiö - Reunalla on 8-osainen reality neljästä lähiössä asuvasta nuoresta. Ana, Markus, Kia ja Minea kulkevat kohti omia unelmiaan, vaikka opiskelu- ja työpaikka vielä puuttuvat. Huikeita yllätyksiä ja tunnemyrskyjä on edessä, kun nuoret puurtavat yhteisen lyhytelokuvan kimpussa.

  • Tekeekö hyvä ruoka onnelliseksi?

    #lähiökokki tekee onnelliseksi hyvällä ruualla.

    "Ruoka = onnellisia ihmisiä" kiteyttää parikymppinen hervantalaiskokki Veera ruuanlaiton ja syömisen syvimmän olemuksen. Hän tiesi jo ihan pienenä, että haluaa isona kokiksi, ja nyt Veera jakaa #lähiökokkina hyvin syömisen riemusanomaa meille kaikille!

  • Synkkä ja lihaton Mörköleipä

    Nyhtökaura on #lähiökokki Veeran mörköleivän trendikäs täyte

    Lähiökokki Veera loihtii nyhtökaurasta Mörköleivän: hervantalainen nuori kokki vannoo vegaanimätön nimeen ­mausta ja rakenteesta tinkimättä.

  • Korealaista kaalia kekriksi

    #lähiökokki ja halpa kausiruoka korealaisella twistillä.

    Perinteinen kaalilaatikko on vain haiseva muisto, kun #lähiökokki Veera muokkaa syyskauden halpaa raaka-ainetta, keräkaalia, korealaisittain. Aasialaiset mausteet synnyttävät ihan uuden makuelämyksen, eikä keittiössä edes tuoksu se tuttu kaaliruuan aromi!

  • Munatonta marenkia

    #Lähiökokki Veera käyttää kikherneliemen leivonnassa.

    Vegaani tai vaikkapa kananmunalle allerginen ihminen ei voi herkutella marengilla. #Lähiökokki Veera esittelee uskomattoman leivontaniksin, jossa muna korvataan kikhernepurkin liemellä!

  • Lähiötarkastamattomuuden karut syyt!

    Kauppamatkustajan ongelmat ja lähiöt esillä Kajon mielessä.

    Vai vielä mitä! Että sillä paljon mainostetulla matematiikallako ja valtion kalleilla tietokoneilla ei todennäköisesti voida edes laskea parasta ratkaisua, vaan sokkona pitäisi hyväksyä, että "ei osattu laskea, mutta tässä on tulos joka meistä jätkien kanssa ja reskontran Siljan ja Pirren kanssa huntturassa arvellessa oli riittävän hyvä tulos! Että käykö tämä, vai arvellaanko joku toinen, eri tulos, mieluummin?"

  • Kissa mielessä

    Realitynuorten lyhytelokuva

    Mitä tapahtuu, kun nuori mies muuttaa pois kotoa lähiöön? Reunalla-realityn nuoret Kia, Minea, Ana ja Markus loivat tarinan, josta jokainen löytää jotain tuttua.

  • Rita Niemi-Manninen:"Isosisko on mun sankari!"

    Lähiölapsesta tuli positiivisuuden sanansaattaja.

    Rita Niemi-Mannisen huoliteltu, urheilullinen olemus ja säteilevä hymy eivät jätä ketään kylmäksi. Kun Rita puhuu, juttu katkeaa vähän väliä hersyvään nauruun. Positiivisuus on selviytymiskeino, sillä liikunta-alan yrittäjä ja tv-esiintyjä eli lapsuutensa lähiöissä, välillä karuissakin oloissa.

  • Kuusijuhla Hervannassa

    Tampereen Hervannan päiväkoti II:n lapset esittävät tuttuja joululauluja kuusijuhlassa. Juhlat alkavat laululla "Joulupuu on rakennettu".

  • Itäkeskuksen hulinaan mahtuvat niin tuulipuvut kuin turkiksetkin

    Dokumenttisarja Ostoskeskuksen helmet seuraa Itiksen väkeä.

    Vuonna 1999 esitetty dokumenttisarja Ostoskeskuksen helmet seuraa Itäkeskuksen tiloissa viihtyviä ihmisiä. Sarjan keskiössä on kolme liiketilaa työntekijöineen ja asiakkaineen: klassikkokirjoistaan tunnettu Itä-Helsingin Antikvariaatti, jos jonkinlaisia lemmikkieläimiä myyvä eläinkauppa Faunatar ja tanssin saloja opettava Tanssikoulu Ketonen.

  • Kuusijuhla Hervannassa

    Tampereen Hervannan päiväkoti II:n lapset esittävät tuttuja joululauluja kuusijuhlassa. Juhlat alkavat laululla "Joulupuu on rakennettu".

  • Pilkkimaaotteluita Joensuussa ja Kirkkonummella vuonna 1973

    Suomi kohtasi Ruotsin ja Neuvostoliiton pilkkijoukkueet.

    Suomi huolehti 1970-luvulla naapurisuhteistaan monella eri saralla. Vuonna 1973 maamme mitteli valtioiden paremmuudesta myös pilkkionginnassa. Joensuussa vastaan asettui Ruotsin pilkkijoukkue ja Kirkkonummen Siikarannassa Neuvostoliiton kalastuskolmikko. Eräruutu-ohjelma raportoi molemmista kilpailuista.