Hyppää pääsisältöön

Iltatähti 1977: Punk tuli, Alatalo meni

Juontaja Sinikka Hein ja Iltatähti-sarjan grafiikkaa ja artisteja.
Juontaja Sinikka Hein ja Iltatähti-sarjan grafiikkaa ja artisteja. Kuva: Yle kuvanauha (kollaasi Elävä arkisto) Iltatähti,1977,kuvakaappaus,Yle Elävä arkisto,musiikkiohjelmat,sinikka hein

Iltatähden tuttu isäntä Mikko Alatalo jätti musiikkisarjalle vuonna 1977 jäähyväiset ja teki tilaa seuraajalleen Sinikka Heinille. Samaan aikaan ohjelman katsojat saivat tutustua kummalliseen erikoisuuteen nimeltä punk-rock. Säilyneiden tallenteiden harvinaisuuksiin kuuluvat mm. Jukka Tolosen, Hectorin ja H.E.C.-yhtyeen, Wasama-kvartetin, Jimi Sumén & Dreamsin ja Madame Georgen livetaltiot.

Vain osa vuoden 1977 Iltatähtien lähetysnauhoista on tallella. Kadonneita ohjelmia on tätä artikkelia varten kuitenkin osittain ennallistettu säilyneiden työnauhojen ja sisältöselostusten avulla. Toisaalta joitakin täydellisinä säilyneitä jaksoja on jouduttu lyhentämään tekijänoikeudellisista syistä. Joistakin lähetyksistä ei ole tallella mitään materiaalia. Ohjelmien soittolistat ovat artikkelin lopussa. Lisää kokonaisia Iltatähtiä on nähtävänä Yle Areenassa.

Miessolistien kevät

Kevätkauden alkajaisjaksosta leijonanosa oli varattu sarjan vakiovieraalle Hectorille. Edellisenä syksynä 10-vuotista taiteilijauraansa juhlinut ja nyt 30. ikävuottaan lähestyvä laulaja esiintyy sekä yksin että lyhytikäisen H.E.C.-kokoonpanonsa kanssa. Soittajistona on eräänlainen suomirockin veteraanien all stars -joukkue: Hasse Walli, Antero Jakoila, Holle Holopainen, Kaj Westerlund ja Vando Suvanto.

Iltatähden lähetysten lukumäärä pieneni vuonna 1977 hieman edellisvuotisesta. Jaksoja nähtiin ruudussa yhteensä kuusitoista. Niistä kaksitoista oli noin 45-minuuttisia makasiiniohjelmia, joita televisioitiin kevät- ja syyskaudella yleensä parin viikon välein. Ulkomaisten vieraiden Suomen-keikkojen taltiointeihin ei budjetissa enää ollut varaa. Iltatähti Special -otsikon alla esitettiin kuitenkin jälleen muutamia ostofilmejä. Näitä ei tekijänoikeussyistä voida tässä julkaista.

Tasapainon vuoksi on tarjottava todellisuuttakin, koska niin paljon on musiikkia missä tarjotaan ihmisille unelmia.― Mikko Alatalo lauluistaan Iltatähden haastattelussa 26.2.1977

Vuoden ainoa kotimaiselle tähdelle omistettu erikoisjakso oli helmikuussa lähetetty Maalaispojan hasardi, jossa sarjan oma juontaja Mikko Alatalo nähtiin studiossa ja kiertueella osin yksin, osin Tabula Rasa -bändin komppaamana. Dokumentissa puidaan juohevan miehen kaksoisroolia toimittajana ja artistina sekä hänen "ristiriitaista" repertuaariaan, jossa sutjakat rallit vuorottelevat vakavien sanoma- tai rakkauslaulujen kanssa. Alatalo esittää ohjelmassa omien kappaleidensa ohella mm. Veltto Virtasen biisin Sinä olet sade.

Maaliskuun alussa esitetystä Iltatähdestä on tallella alle puolet. Poplaulaja Harpo, "Ruotsin suurin vientiartikkeli Abban jälkeen", kekkuloi playbackina läpi pari kepeää viisua, ja helsinkiläinen funkyhtye Madame George esiintyy Alibi-klubissa solistinaan nuori Timo Kojo. Myös "englantilaisen rähjärokin kärkiryhmä" Sex Pistols (luonnehdinta ohjelman sisältötiedoista) pääsee esittäytymään suomalaisille Alatalon ironisen juonnon saattelemana.

Kaakkoista rockia ja kansainvälistä humppaa

Maaliskuun toisessa lähetyksessä nähtiin raportti popyhtyeiden SM-kilpailun finaalista, jossa koettiin hämmästyttävä eteläkarjalainen vyörytys. Lappeenrantalainen Jimi Sumén ällistytti Helsingin Kulttuuritalon yleisön Hendrix-numeroillaan ja -kikoillaan: hän soitti turnauksen ykköseksi hampaillaan ja niskan takana tuikaten lopuksi instrumenttinsa tuleen esikuvansa tavoin. Saman kaupungin Sukellusvene voitti progressiivisten bändien sarjan, ja kolmanneksi kiilasi funktyylinen Wiemäri Band Imatralta.

SM-menestys antoi aiheen tutustua tarkemminkin kaakkoissuomalaiseen rockelämään. Huhtikuisessa Iltatähdessä esittäytyi Lappeenrannan vireä bändiyhdistys Wilmasound, yhtyeet Sukellusvene, Canto ja Survival sekä trubaduuri Cile. Jaksossa kuultiin myös Mircea Stanin kvintetin romanialaisperäistä etnojazzia.

Toukokuun puolivälissä lähetetty Iltatähti erottuu tavallistakin kirjavammalla artistikoostumuksellaan: mukana on rempseä, jo 1960-luvun alussa perustettu folkyhtye Finntrio, Anneli Pasasen diskohtavaa iskelmää (Alatalon termein "kansainvälistä humppaa") ja Wasama Quartetin intialaisvaikutteista musiikkia. Maailmanmusiikkia ja jazzia yhdistävään huippunelikkoon kuuluivat Piirpaukessa kunnostautuneet Jukka ja Olli-Pekka Wasama, kitaristi Ilkka Niemeläinen ja kansainvälisissäkin viulukilpailuissa menestynyt Mikko-Ville Luolajan-Mikkola.

Kovaa mennään ja kapinoidaan, lujaa soitetaan ja kamalilta näytetään.― Mikko Alatalo punkista Iltatähdessä 29.5.1977

Kevätkauden viimeisestä osasta noin puolet omistettiin popjazzille eli kitaravelho Jukka Tolosen jamisessiolle virkaveljensä Ilkka Rantamäen johtaman Himalaya Bandin kanssa. Kohutun punkin eli "rentturockin" tuoreimpana edustajana esiteltiin The Damned, jonka video innoitti juontaja Alatalon apinoimaan metelöiviä soittajia parodisin elein ja ilmein. Punk-osuuden jälkeen siirryttiinkin sitten takaisin totutumpaan tyyliin eli "vanhan kunnon Jethro Tullin" pariin.

Tämä toukokuun lopussa nähty Iltatähti oli Alatalon viimeinen (ennen hänen paluutaan 1980-luvun puolella), sillä suosikkilaulajaksi noussut juontaja siirtyisi kokonaan "makeilemaan musiikkimaailman puolelle". Seuraajaa ei vielä kerrottu.

Suurten ärsytysten syksy

Syyskuussa paljastui, että Alatalon korvaisi Sinikka Hein, josta tuli näin ohjelmasarjan ensimmäinen pitempiaikainen naisjuontaja. Musiikkitarjonta jatkui moniaineksisena, vaikka osa valinnoista olikin hieman sattumanvaraisen tuntuisia. Iskelmää kuultiin sen verran, että se herkimpiä hermostutti. "Nuoret kysyvät vimmoissaan, mitä 'vanhoilla rouvilla' on tekemistä Iltatähdessä", Katso-lehti kuvasi yleisöpalautetta keväällä 1978 julkaistussa jutussaan. Reaktion ovat saattaneet kirvoittaa syys-lokakuun jaksoissa esiintyneet Lea Laven ja Seija Simola.

Sinikka Hein juontaa Iltatähteä vuonna 1977.
Sinikka Hein juontaa Iltatähteä. Sinikka Hein juontaa Iltatähteä vuonna 1977. Kuva: Yle kuvanauha Iltatähti,1977,juontajat,sinikka hein,kuvakaappaus,Yle Elävä arkisto

Alkusyksyn ensimmäinen edes osittain säästynyt ohjelma on lokakuun alussa televisioitu Iltatähti, jossa Simolan lisäksi nähtiin turkulainen progebändi Kaamos ja brittiläinen popvieras Smokie. Lisäksi turistiin pitkään Ylen Pohjanmaan keskuksen järjestämästä harrastajasäveltäjien kisasta. Yhteensä 260 lähetetyn kilpailusävelmän joukosta ei löytynyt kuulemma "mitään huippua", mutta sellaista ei itse asiassa kaivattukaan, järjestäjiä edustava Heikki Hissa toteaa haastattelussa levollisesti.

Marraskuun ohjelmista ei ole tallella ainuttakaan, ja joulukuun puolivälissä lähetetystä jaksostakin on säilynyt vain pieni osa. Näytteissä kuullaan 1960-luvun lopulla pinnalle noussutta poplaulaja Kristiania eli Bengt Huhtaa, joka vuonna 1977 kokeili comebackia englanninkielisellä Indian Girl -levyllään.

Syksyn mittaan ohjelmasarja teki kaksikin yhteenvetoa kuluneesta vuodesta. Iltatähden noin puolituntista ns. "kansainvälistä versiota" ei ilmeisesti aikanaan koskaan esitetty Suomessa. Siinä muistettiin ex-juontaja Alataloa, joka oli hiljattain palkittu Kultaisella ylennysmerkillä vuoden parhaana miessolistina. Muita esiintyjiä olivat Wasama Quartet, Kaamos, Seija Simola, Lea Laven, ja lahtelainen teinipopbändi Bamboo, jonka äkillistä suosiota juontaja Hein ironisoiden ihmettelee.

Vuoden viimeisessä lähetyksessä olivat mukana Freeman, H.E.C., Bamboo, iskelmän uusi suurmenestyjä Jamppa Tuominen, jazzveteraani Gusse Rössi, italialaisbändi La Bottega dell’Arte, amerikkalaissatiirikko Country Joe McDonald ja parodiseksi aiottu laulukvartetti Silhuetit. Ohjelmassa käsiteltiin myös Sex Pistolsin kotimaassaan kokemaa sensuuria ja esiteltiin punk-suuntauksen uutena tulokkaana brittiläinen The Stranglers. Koko punk-rock saattoi vielä jäädä ohimeneväksi muodiksi, mutta aiheesta luvattiin tulevaisuudessa joka tapauksessa vakavampaakin informaatiota.

Juonnoissaan Sinikka Hein summaa kuluneen vuoden musiikkisaavutukset yleisesti ottaen kovin köykäisiksi. "Musiikin tekijöiden mielikuvitus näyttää pahoin juuttuneen jumiin", hän ruoskii. Iskelmän ilmiöihin mahtui monta "älytöntä" muttei yhtään merkittävää, humpan hyökyaalto tuotti toinen toistaan tylsempiä levytyksiä, ja radiokin edisti musiikkimaun turmelusta. Kommenttiensa purevuudessa Hein ei ainakaan jäänyt edeltäjästään jälkeen.

Koskaan ei ole Iltatähden juontaja aiheuttanut yhtä paljon ärsyyntyneitä mielialoja.― Katso 21/1978 Sinikka Heinista

Uuden juontajan kriittinen asenne ei luonnollisestikaan ihastuttanut kaikkia – eikä ilmeisesti myöskään tv-lehti Katsoa. "Sinikan omatekoiset mielipiteet eivät miellyttäneet katsojia. Vaadittiin jo kovaäänisesti koko Iltatähden lopettamista", se julisti artikkelissaan seuraavana keväänä. Sarja jatkui, mutta tammikuun 1978 ohjelmassa juontaja oli jo vaihdettu toiseen.

Lehtisitaatit Marjut Jousen artikkelista Viisivuotias Iltatähti vastaa syytöksiin, Katso 21/1978.

Ohjelmissa esitetyt kappaleet

Iltatähti 20.2.1977 Hector: Universal Soldier; Freeman: Kaksi lensi yli käenpesän; Hector & H.E.C.: Kathy’s Song, Kuuden kielen orkesteri (=Monofilharmoonikko), Kaipaava haavanlehtinen; Electric Light Orchestra: Living Thing. Ohjelmassa ovat lisäksi esiintyneet Abba ja Queen, ja siihen sisältyi myös raportti tiskijukkien SM-kilpailuista.
Iltatähti 26.2.1977 Mikko Alatalo: Lättähattublues, Hän hymyilee kuin lapsi, Syli, Maisteri, Baby Face; Mikko Alatalo & Tabula Rasa: Sinä olet sade, potpuri Maalaispoika/Saara/Hasardi, Tuhkimo, Että jotain tuntisimme, Rokkilaulaja. Haastateltavana Mikko Alatalo.
Iltatähti 6.3.1977 Harpo: Moviestar, Rock'n Roll Clown; Madame George: I Feel a Groove Comin' On, I'm a Man; Sex Pistols: Anarchy in the UK. Ohjelmassa on lisäksi esiintynyt Arild Andersenin kvartetti.
Iltatähti 20.3.1977 Sukellusvene: Song of the New World; Wiemäri Band: Only So Much Oil in the Ground; Jimi Sumén & Dreams: In from the Storm, Hey Joe. Ohjelmassa ovat lisäksi esiintyneet Runaways, Next ja Led Zeppelin.
Iltatähti 3.4.1977 Don Williams: My Best Friend; Survival: Myöhään illalla; Sukellusvene: Hiilijuna, Savitaipaleen polka; Cile: Kova kundi; Canto: Äy, Late; Mircea Stan Quintet: Banu Maracine, Doina Oltului. Haastateltavina Jouko Rikkilä, Timo Kotineva, Timo Oksala. Ohjelmassa on lisäksi esiintynyt Linda Ronstadt.
Iltatähti 15.5.1977 Finntrio: Halitulijallaa, Katselin taivaan, Roapasupolkka, Ella, Arvet repeilee; Anneli Pasanen: Hääkarnevaalit, Teot ihmisten; Wasama: 7 Up 8 Down, Joanie, Hickory. Haastateltavana Jukka Wasama, Mikko Luolajan-Mikkola, Olli-Pekka Wasama ja Ilkka Niemeläinen. Ohjelmassa ovat lisäksi esiintyneet Carl Perkins ja Crystal Gayle. Lyhennetty versio alkuperäisestä ohjelmasta.
Iltatähti 29.5.1977 Dr. Buzzard's Original Savannah Band: Cherchez la femme; Jukka Tolonen & Himalaya Band: The House on the Hill, Friends; The Damned: New Rose; Jethro Tull: The Whistler; David Bromberg: Such a Night. Haastateltavana Jukka Tolonen.
Iltatähti 4.10.1977 Jorma Pellinen ja Hannu Rosblom: Myllärin Sylvia; Kivimäen sisarukset: Riihenpuinti; Alpo Pellinen: Pohjanmaa. Haastateltavina Smokie, Heikki Hissa ja Lasse Lintinen. Ohjelmassa ovat lisäksi esiintyneet Kaamos, Seija Simola ja Smokie.
Iltatähti 13.12.1977 Bengt Huhta: Sad Man, Any Other Rock And Roll Song. Ohjelmassa ovat lisäksi esiintyneet Split Enz, Kajaani Big Band ja Pikku-yhtye.
Iltatähti (valm. 27.10.1977) Mikko Alatalo: Rokkilaulaja, Että jotain tuntisimme; Kaamos: When Shall We Know; Seija Simola: Et itkeä saa Argentiina; Bamboo: True Love Ways, Janet; Lea Laven: Nyt miestä petkutetaan; Wasama: 7 Up 8 Down. Haastateltavina Mikko Alatalo ja Lea Laven. Kansainväliseen käyttöön tehty ohjelma.
Iltatähti 27.12.1977 Jamppa Tuominen: Aamu toi, ilta vei; Freeman: Kaksi lensi yli käenpesän; Hector & H.E.C.: All Along the Watchtower; Sex Pistols: Pretty Vacant; The Stranglers: Something Better Change; La Bottega dell’Arte: Che dolce lei; Gusse Rössi: Indiana; Bamboo: Janet; Country Joe McDonald: Entertainment Is My Business; Silhuetit: Jos mulle sydämesi annat. Ohjelmassa esitettiin lisäksi ote elokuvasta Abba – the Movie.

Lue lisää:

Kollaasi Iltatähti-ohjelman esiintyjistä vuonna 1973.

Varhainen Iltatähti oli koko perheen kriittinen musiikkiohjelma

1970-luvun keskeisin pop- ja rockohjelma oli alkujaan omistettu aivan kaikelle kevyelle musiikille Hurriganesista lehmänkellonkalisteluun. Hyvän ja huonon musiikin raja oli tekijöille kuitenkin kirkas, eikä se jäänyt yleisöllekään epäselväksi.

Lue lisää:

Iltatähden vuoden 1974 esiintyjiä kollaasissa.

Vuonna 1974 Iltatähti vaihtoi väriin ja Mikko Alataloon

Iltatähti aloitti vuonna 1974 värilähetykset, ja sen juontaja vaihtui muutaman kuukauden välein. Mukana mm. Hullujussi, Juice Leskinen & Coitus Int, Niemen, Procol Harum, Kaseva, Irwin, Albert Järvinen, M. A. Numminen.

Lue lisää:

Kollaasi Iltatähti-ohjelman esiintyjistä vuonna 1975.

Iltatähden kolmas vuosi oli hyvä vuosi suomirockille ja juurimusalle

Vuonna 1975 Iltatähti-ohjelma tarjoili "rytmimusiikin rautaisannoksia" parhaimmillaan jopa kahdesti kuussa. Folk ja country raikasivat runsaasti, ja Suomen eri kolkkien rock-elämää esiteltiin. Jäljelle jääneiden nauhojen herkkuja ovat mm. Hurriganes, Wigwam, Maarit, Vanha Isäntä, Virtanen, Dr. Feelgood, Loudon Wainwright III ja Professori Pitkätukka.

Lue lisää:

Kollaasi Iltatähden vuoden 1976 artisteista.

Proge ja fuusiomusa tahdittivat Iltatähden ennätysvuotta 1976

TV2:n Iltatähti-musiikkiohjelmalla oli vuonna 1976 enemmän lähetyksiä kuin koskaan muulloin. Se koki musiikkipoliittiseksi tehtäväkseen nostaa esiin kunnianhimoisia kokeiluja vastapainoksi "kauppamiesten tavaralle". Jälkipolville säilyneisiin arkistoaarteisiin kuuluvat mm. Sorvali–Hurmerinta Bandin, Nono Söderbergin, Royalsin, Piirpauken, Steeleye Spanin, Chicago Overcoatin ja Kontravirtasen esiintymiset.

Lue lisää:

Kollaasi Iltatähden vuoden 1978 esiintyjistä.

Iltatähden lento keskeytyi, kun 1970-luvun loppu läheni

TV2:n musiikkiohjelma Iltatähti juhli viisivuotista taivaltaan keväällä 1978. Juontajat vaihtuivat Matti Kyllösestä Tapani Ripattiin, mutta vuosikymmenen taitteen lähestyessä himmeni myös Iltatähti – vaikkakin vain väliaikaisesti. Ennen sitä se ehti kuitenkin tallentaa mm. Eppu Normaalin ja Popedan ensimmäiset tv-esiintymiset.

Lue lisää:

Kollaasi Iltatähden 1980-luvun esiintyjistä.

Iltatähden lopunajat – heviä, syntikoita ja kasariglamouria

Kevyen musiikin ohjelmaklassikko Iltatähti palasi pitkän tauon jälkeen ruutuun vuoden 1980 lopussa. Viimeisinä vuosinaan se tarjosi raskasta rockia, syntikkapoppia, suomidiskoa, ihonmyötäisiä trikoita, säihkyvää tyylikkyyttä ja paljon kaikkea muuta. Vuosien 1980–1983 herkkuja ovat mm.

  • Tuska – metallinmakuista festarointia vuodesta 1998

    Tuska-festivaalit keräävät yhteen metallimusiikin ystävät

    Tuska-festivaali järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1998. Helsingin Tavastia-klubilta kaksipäiväisenä sisätapahtumana aloittanut festivaali on kasvanut vuosien saatossa Pohjoismaiden suurimmaksi metallimusiikkitapahtumaksi.

  • Uljas uusi maailma – Suomen ensimmäinen sähkömusiikkidraama

    Martti Vuorenjuuri teki antiutopiasta radiosovituksen 1958.

    Vuonna 1958 syntyi Suomen ensimmäinen sähkömusiikkiteos, kun Martti Vuorenjuuri toteutti kuunnelmasovituksensa Aldous Huxleyn antiutooppisesta romaanista Uljas uusi maailma. Huxleyn pessimistinen romaani (1932, suom. 1944) on klassinen kuvaus tulevaisuuden totalitaarisesta yhteiskunnasta, johon ihmiset on sopeutettu jo lapsesta pitäen.

  • Mäyrä kattilassa, kyy grillissä – kesä lautasella Kokki Kolmosen tapaan

    Epätyypillisiä kesäruokia tehdään Turkka Aaltosen ohjeilla.

    Elävän arkiston kesäkeittiössä esitetään kaksi harvoin nähtyä ruokaohjelmaa, joissa lautaselle päätyy perinteisten silakoiden ja ruisleivän lisäksi kotimaisia villieläimiä. Molempien ohjelmien juontajana toimii Jaakko "Kokki" Kolmonen. Ohjelmat on ensiesitetty vuosina 1987 ja 1990.

Elävä arkisto


Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

SMP jätti hallituksen 1990 – puolueen ainoa ministeri ei suostunut eroamaan

Vuonna 1990 Suomen hallitus repesi, kun budjettineuvotteluiden yhteydessä kansaneläkettä ei uudistettu SMP:n haluamalla tavalla. Puolue siirtyi oppositioon. Hankalaksi kuvio muuttui, kun sen ainoa ministeri Raimo Vistbacka ei suostunut eroamaan hallituksesta.

Suomen maaseudun puolue olisi siis halunnut sisällyttää budjettiin parannuksia pienimpiin kansaneläkkeisiin.

Lue lisää:

Perussuomalaiset nousi SMP:n raunioille

Perussuomalaiset perustettiin vuonna 1995 konkurssiin kaatuneen Suomen Maaseudun Puolueen raunioille. SMP:n viimeisenä puoluesihteerinä Timo Soini joutui kuoppaamaan rakastamansa puolueen konkurssikypsänä. Soini löysi poliittisille intohimoilleen pian uuden kohteen ja oli perustamassa SMP:n jalanjäljille Perussuomalaisia.

  • Tuska – metallinmakuista festarointia vuodesta 1998

    Tuska-festivaalit keräävät yhteen metallimusiikin ystävät

    Tuska-festivaali järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1998. Helsingin Tavastia-klubilta kaksipäiväisenä sisätapahtumana aloittanut festivaali on kasvanut vuosien saatossa Pohjoismaiden suurimmaksi metallimusiikkitapahtumaksi.

  • Uljas uusi maailma – Suomen ensimmäinen sähkömusiikkidraama

    Martti Vuorenjuuri teki antiutopiasta radiosovituksen 1958.

    Vuonna 1958 syntyi Suomen ensimmäinen sähkömusiikkiteos, kun Martti Vuorenjuuri toteutti kuunnelmasovituksensa Aldous Huxleyn antiutooppisesta romaanista Uljas uusi maailma. Huxleyn pessimistinen romaani (1932, suom. 1944) on klassinen kuvaus tulevaisuuden totalitaarisesta yhteiskunnasta, johon ihmiset on sopeutettu jo lapsesta pitäen.

  • Knalleja, sateenvarjoja, loitsuja ja olviretkeä - radiodraamaa keskikesän juhlaan

    Radiodraaman juhannuspaketissa useita toivekuunnelmia

    Hellii juhannuksena helle tai piinaa sade ja savuava grilli, voivat radiodraaman ystävät uppoutua kuunnelmien maailmaan. Seikkaile Knallin ja sateenvarjon kanssa New Yorkin alamaailmassa, noitien kera juhannustanhuvilla ja selvitä hukkuneen miehen kohtalo komisario Vahtosen kanssa.

  • Ota radiodraamat mukaasi kesään!

    Lataa kuunnelmat omalle laitteelle

    Kaikki arkistosta julkaistavat radiodraamat ovat kuunneltavissa Areenan kautta, mutta osa on myös ladattavissa omalle laitteelle. Ota suosikkisi mukaan ja uppoudu kuunnelmien maailmaan mökkirannassa, tunturissa tai ulkomailla nettiyhteyksien ulottumattomissa. Kokoamme tälle sivulle ladattavat radiodraamat, jotka on julkaistu arkistosopimuksen puitteissa.

  • Kesäloma Suomessa ei ole hullumpi ajatus

    Matkailufilmi 1962 piirtää Suomesta postikortinmaisen kuvan.

    Suomessa riittää matkailijalle nähtävä ja koettavaa yllin kyllin. Yli 60 000 järveä, koskematon luonto, historialliset nähtävyydet, komeat kaupungit ja hyvin varustetut leirintäalueet ovat kesämatkailijan paratiisi.

  • Lomamatka 70-luvulle

    Lomamatka 70-luvulle -sarjassa kolme erilaista porukkaa matkustaa kesäisessä 2010-luvun Suomessa 1970-luvun autoilla ja varusteilla. Matkassa on yksinhuoltajaäiti lapsineen, italialais-suomalainen perhe pompannappeineen ja espoolaiset nuoret kleinbussillaan.

  • Lasten kesäsuunnitelmia vuonna 1966

    Holopaisen revolverihaastattelussa kuullaan leikkipuistossa

    Toimittaja Pekka Holopaisen revolverihaastattelussa kuullaan leikkipuistossa telmivien helsikiläislasten kesänviettoaikeita. Suvena suunnattiin niin kesäsiirtolaan kuin mummolaankin.

  • Twistin ennätys Suomeen 60 tunnin ketkuttelulla

    Twist-tanssin ME-aika tanssittiin keväällä 1963.

    Nilkkatuet ja kääreet tarvittiin avuksi, kun Suomeen tanssittiin twistin maailmanennätys keväällä 1963. Voittajapari keinutti lanteitaan yhtä soittoa lähes kolme vuorokautta.

  • Tanssin huumassa humppa karkaa käsistä

    Yle Teemalla humpataan ja sheikataan.

    Teeman Elävän arkiston Tanssin huumaa -paketissa nähdään ohjelmat Dansholmen (1966) ja Humppa karkasi käsistä (1981).
    Ohjelmat televisiossa:
    Ma 19.6. klo 12.00
    To 22.6. klo 22.50
    Pe 23.6. klo 14.50
    Teeman Elävän arkiston ohjelmat löytyvät omana kokonaisuutenaan nyt myös Yle Areenassa.

  • Suomi letkajenkan ME-kuumeessa

    Letkisennätyksiä tehtailtiin vuonna 1964 lähes viikottain.

    Suomi eli kevättalvella 1964 todellista letkajenkkahuumaa. Tanssimuodista tuli suomalaisille uusi urheilulaji, jossa tehtailtiin maailmanennätyksiä lähes viikottain.

  • Lambada villitsee

    Lambadan tahtiin keinuttiin Suomessakin 1980-luvulla.

    Etelä-Amerikasta peräisin oleva tanssi lambada levisi maailmalle ja villitsi Suomenkin 1980-luvulla.

  • Tiputanssi oli kasarihitti

    Tiputanssia tanssittiin kasarina melkein kaikkialla.

    80-luvun alussa Suomessa hurahdettiin tiputanssiin, jota tanssittiin niin pikkujouluissa kuin Linnan juhlissakin.

  • Lapset haastattelevat Ahtisaarta

    Presidentti muisteli mm. äidin makoisia kermakakkuja.

    Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari otti itsenäisyyspäivän 1997 alla vastaan joukon lapsia Linnassa ja kertoi mm. äitinsä leipomista makoisista kermakakuista.

  • Ahtisaari syrjäytti Sorsan ja kiri vaalivoittoon

    Ahtisaaren matka presidentiksi.

    Presidentti Koivisto ilmoitti 1993, ettei hän enää asettuisi ehdolle vuoden 1994 vaaleissa. SDP:ssä käytiin esivaali valtiosihteeri Martti Ahtisaaren ja entisen pääministerin Kalevi Sorsan kesken. Sisäpolitiikan työmyyrälle Sorsalle tappio oli karvas.

  • Kosovo oli Ahtisaarelle vaikein

    Tuore rauhannobelisti kertoo sovittelijan urastaan.

    Martti Ahtisaaren kansainvälinen ura sai huipennuksen vuonna 2008, kun hänelle luovutettiin Nobelin rauhanpalkinto yli 30-vuotisesta urastaan kansainvälisten konfliktien ratkomiseksi. Itse hän arvioi Kosovon itsenäisyyden ratkaisemisen vaikeimmaksi työkseen.

  • Kotikadun kolmannen kauden suurin mysteeri löytyy ullakolta

    Neljäs kausi tulee katsottavaksi lokakuussa.

    Kotikadun kolme ensimmäistä kautta ovat nyt katsottavissa Areenassa. Jokainen kausi on katsottavissa kuusi kuukautta, joten vielä on aikaa aloittaa koko sarja alusta. Ensimmäinen kausi on katseltavissa 25.7. saakka. Vuosina 1997–1998 nähty kolmas kausi saapui juuri juhannuksen kynnyksellä katsottavaksi. Toinen kausi pättyi jaksoon, jossa tanssittiin Jannen ja Pirkon häitä.

  • Olipa kerran Kotikatu: näin menestysdraaman kaari kantoi

    Kotikatu on Ylen pitkäaikaisin draamasarja

    Torstaina 24. elokuuta 1995 kello 19.45 käänsi moni tv-katselija uteliaisuuttaan kanavan ykköselle. Alkoi uusi, keskelle Helsingin kantakaupunkia sijoittunut realistinen draamasarja Kotikatu. Sarjan pilotti oli nähty kolme päivää aiemmin. Miten suhtautua tietoon, että se jatkuisi peräti kolmen vuoden ajan? Liioitelluksi ajateltu kesto osoittautui pian vain alkusoitoksi, sillä huippusuosituksi muodostunut sarja päättyi vasta 17 vuotta myöhemmin.

  • Paula Koivuniemi aloitti uransa teini-iässä

    Keikkailu alkoi jo 1960-luvun alussa.

    Paula Koivuniemi lauloi 17-vuotiaana Etelä-Pohjanmaan alueradiossa vuonna 1965. Kaksi vuotta myöhemmin hän sai Pekka Puupään herkistymään tv:ssä. 1970-luvun alussa tavataan täysverinen keikkatyöläinen, joka on jo tottunut kaikkeen: Paula ja bändi soittavat poppia koululaisten kuntoilutapahtumassa frisbeenheittelyn välillä.

  • Onnellinen mies on reilu ja omituinen

    Arto Paasilinnan romaaniin pohjautuva elokuva.

    Arto Paasilinnan romaaniin pohjautuva tv-elokuva Onnellinen mies kertoo siltainsinööri Akseli Jaatisesta. Omalaatuinen siltainsinööri herättää tempauksillaan pahennusta.

  • Ryydinkeksijät ottivat rohkean sivuaskeleen tv-viihteen valtavirrasta

    "Se on vanha suola, jota kannattaa jonottaa."

    Vuonna 1976 esitetty yhdeksänosainen sketsisarja Ryydinkeksijät jatkoi Merirosvoradion laineilla, mutta visuaalisesti askeettisempana ja sisällöllisesti astetta absurdimpana. Ilmiömäisten Heikki Kinnusen, Leo Lastumäen, Petra Freyn, Esko Roineen, Erkki Liikasen ja Risto Mäkelän seurassa nähtiin nyt myös Esko Salminen ja Heikki Nousiainen.

  • Hääyö myytävänä - kaikella on hintansa

    Tragikomedia juurettomuudesta ja ihmisen hyväksikäytöstä.

    Lasse Naukkarinen on pitkällä urallaan tullut tunnetuksi ennen kaikkea persoonallisena dokumenttielokuvien ohjaajana. Yli 60 elokuvan joukkoon mahtuu kuitenkin myös neljä fiktioelokuvaa. Näistä toinen oli 1979 TV1:n teatteritoimitukselle tehty Hääyö myytävänä. Naukkarinen on paitsi ohjannut elokuvan, myös kirjoittanut sen.

  • “Kaikki missä räjäytetään asuntovaunuja on kovaa kamaa” – Ylen Musiikki-tv oli musavideoiden runsaudensarvi

    Ohjelman tuottaja Anssi Autio muistelee sarjan vaiheita.

    Musiikki-tv oli Ylen musiikkivideoihin keskittynyt televisiosarja, joka toi katsojien ulottuville myös hitusen erikoisempia kappaleita sekä musiikkityylejä. Tv-ohjelman tavoitteena oli esitellä vuosittain peräti yli 2000 musiikkivideota. Vuosina 2006–2009 esitetyn ohjelman vastaava tuottaja Anssi Autio muisteli Elävälle arkistolle sarjan vaiheita vuonna 2017.

  • Blogi: Musiikki-tv:ssä tuutattiin tuutausareita laidasta laitaan

    Musiikki-tv alkoi tv:stä vuonna 2006

    Kun Musiikki-tv aloitti lähetyksensä vuonna 2006 monitoimimies Timblalandin tuottamat levyt hallitsivat klubeja ja listoja. Nelly Furtadon Loose- ja Justin Timberlaken FutureSex/LoveSounds -albumeilta ei voinut välttyä. Unohtamatta Gnarls Barkleyn Crazy-hittiä. Mutta mikä oikeastaan oli ominaista vuoden 2006 soundia? Musiikki-tv:n Uuden musiikin erikoisohjelma piirsi aiheesta lavean kokonaiskuvan unohtamatta obskuurempia vaihtoehtoja. Lasipalatsin studiosta uusinta musiikkia esittelivät toimittajat Sonja Kailassaari ja Tomi Saarinen.

  • Suomalaisuuden ilmentymiä eri vuosikymmenten ohjelmissa

    Vuosikymmenet mediassa

    Lähde kanssamme katsomaan ja kuulemaan, mitä Suomesta on taltioitu ja millaisena suomalaisuus on näyttäytynyt eri vuosikymmenten ohjelmissa. Vanhimmat filmit ovat yli sadan vuoden takaa, jolloin suomalaisuus sykki, mutta itsenäinen Suomi oli vielä syntymässä. Tuoreimmat ohjelmat ovat juuri valmistumassa.

  • Tarkkis ja Kaatis näyttävät koulun pahojen poikien haavoittuvuuden

    Ilmassa on huomionkipeyttä, haistattelua ja huumoriakin.

    Tarkkis-sarja kuvaa tarkkailuluokkalaisten arkea 1980-luvulla. Koulupäivissä on huomionkipeyttä ja haistattelua mutta myös herkkyyttä ja huumoria. Syksyllä 1986 alkaneen sarjan keskiössä ovat tarkkislaiset Tommi (Pasi Pitkäaho), Janne (Sami Laine) ja Ville (Jarno Jokinen).

  • Suomalaisia tv-aarteita: Milkshake

    Miten Milkshake (1994) muutti suomalaista tv-historiaa?

    Miten 17-osainen sarja Milkshake (1994) muutti suomalaista tv-historiaa? KulttuuriCocktailin sarja kertoo suomalaisen televisiohistorian omaperäisimmistä sarjoista. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa 11.5.2017 alkaen!

  • Päivä ennen – kuinka pikkukylän maailma järkkyi

    Viimeinen päivä ennen armeijaa sekoittaa maalaiskylän elämän

    Päivä ennen on tarina nuoren miehen viimeisestä päivästä siviilissä ennen armeijan harmaisiin astumista. Amerikanrauta ja luottokuski, pieni maalaiskylä ja jumppatunnilla lenkkeilevät tytöt – ilmassa ovat selvät katastrofin ainekset.

  • Serafiina 14 v. katsoi Häräntappoasetta: "Odotukset matalalla, mutta ekan jakson jälkeen huvittaa klikata toistakin"

    Muidenkin ikäisteni kannattaisi katsoa edes eka jakso.

    Aika outo nimi. Kuulostaa joltain länkkärisarjalta, joka on täynnä toimintaa. Ja se ei vaikuta hyvältä teemalta nuorten sarjalle. Ahaa okei, sarjan kuvauksessa lukee, että kaupunkilaispoika Alpo Korva joutuu heinätöihin kaukaisten sukulaisten luo. Se tuntuukin järkevämmältä teemalta vanhalle 1980-luvun suomalaiselle nuorten sarjalle.

  • Ylen toivottuja draama- ja viihdeohjelmia Areenassa

    Tietoa arkistodraamoista, joita julkaistaan Yle Areenaan.

    Yle tuo Areenaan tuhansia tunteja yli viisi vuotta vanhaa omatuotantoista draamaa, viihdettä ja lastenohjelmia. Tätä artikkelia päivitetään jatkuvasti, joten sivua seuraamalla tiedät aina milloin suosikkiohjelmasi löytyy Areenasta.

  • Kultahippuja korville - radiodraaman arkistot aukeavat

    Yle avaa tuhansia tunteja radiodraamaa Areenaan

    Radion kuunnelmatuotanto sai alkunsa Yleisradion syntyvuonna 1926. Ensimmäinen kuunnelma lähetettiin viidentenä toimintapäivänä. Kuuluttajaksi taloon tullut Markus Rautio loi Radioteatterin kokeilemalla näyttelijöiden kanssa, miten mikrofoni reagoi eri tilanteissa.

  • Pikku Kakkosen tutut ja turvalliset juontajat

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri.

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri, joka johdattaa uuteen ohjelmaan ja rakentaa ohjelmapalikoista kokonaisuuden. Tutun ja turvallisen kaverin kanssa on mukava katsella ohjelmia. Tässä esiteltynä juontajia ennen 2000-lukua.

  • Pikku Kakkosen historia

    Pikku Kakkosen parhaita paloja 12 ensivuodelta.

    Vuonna 1989 Pikku Kakkonen oli ollut Ylen ohjelmistossa jo 12 vuotta. Ohjelman parhaita paloja vuosien varrelta esitellyt historiakatsaus etenee kronologisesti kahden katsojasukupolven yli kohti uusia syksyjä.

  • Lasse Pöysti kertoi Iltasadut eläviksi

    Iltasatuja Lasse Pöytsin kertomana 1977

    Näyttelijä Lasse Pöysti alkoi lukea iltasatuja Pikku Kakkosessa heti ohjelman aloitusvuonna 1977. Pöystin ilmeikkyys sadunkertojana teki hänestä koko kansan satusedän vuosikymmeniksi.

  • Näin Hermannia tehtiin

    Kurkistus Sirkus Hepokatin kulisseihin vuonna 1984.

    Vuonna 1984 kuvattu materiaali näyttää, mitä Sirkus Hepokatin kulisseissa tapahtui. Ohjelmanteko oli hauskaa, mutta paikoin hidasta. Voi änkeröinen!

  • Pikku Kakkosen jäävaroitus

    Ohjelman tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

    Pikku Kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan, kun hän menee heikoille jäille. Onneksi apuun ehtii tunnuksen reipas poika.

  • Pikku Kakkosen tunnukset

    Pikku Kakkosella on ollut kolme erilaista tunnusta.

    Tammikuussa 1977 ensilähetyksensä nähneellä Pikku Kakkosella on ollut historiansa aikana kolme erilaista tunnusta.

  • Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

  • Jos synnyit 1920-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1920-luvulla syntyneen silmin.

    1920-luvulla synnyit maalaiskylien Suomeen. Neljä viidestä maanmiehestäsi sai tuolloin toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Ensimmäisen kosketuksesi Yleisradioon sait radion välityksellä, kun viralliset radiolähetykset aloitettiin vuonna 1926. Kun radio tuolloin löytyi vain harvoista taloista, kuuntelit todennäköisesti ihmeellistä äänirasiaa ensi kerran koulussa tai naapurissa. Ja hyvin todennäköistä on, että ensimmäisellä kerralla korvasi tavoittivat Markus-sedän äänen. Nuoruuden kynnyksellä kuuntelit jännityksen vallassa raportteja talvisodasta, ja sota oli läsnä jokapäiväisessä elämässäsi.

  • Jos synnyit 1930-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1930-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    1930-luvun lapsena muistat ehkä, millainen oli ensikohtaamisesi radion kanssa. Kiersitkö sinäkin vastaanottimen taakse katsomaan, missä ne ihmiset oikein olivat? Jos asuit kaupungissa, saatoit jo lapsena päästä elokuviin ja tottua siten liikkuvaan kuvaan. Asuitpa missä päin maata tahansa, viimeistään sodan myötä opit tuntemaan nuo molemmat väylät, jotka tarjosivat sekä tietoa että tarinoita. Muistat hyvin, kun televisiolähetykset 1950-luvulla alkoivat. Olit jo aikuinen ja kiinni omassa elämässäsi – ajattelitko ehkä, että tuota villitystä minä sentään en tarvitse?

  • Jos synnyit 1950-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1950-luvulla syntyneen silmin.

    Jos synnyit 1950-luvulla, synnyit Suomeen, jossa oli enemmän hevosia kuin autoja ja useimmat asuivat maaseudulla. Maa muuttui kuitenkin nopeasti, kaupungit ja elintaso kasvoivat, teollisuus ja palvelut ohittivat maanviljelyn Euroopan-ennätysvauhdilla. Lapsuusvuosiesi aikana radio alkoi vaihtua näköradioon.

  • Jos synnyit 1960-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1960-luvulla syntyneeen silmin.

    Kun synnyit, Urho Kekkonen oli presidenttinä, ihminen kävi kuussa, televisiokuva oli mustavalkoinen ja radio televisiota yleisempi suomalaiskodeissa. Mutta maailma muuttui ja televisio- sekä radiotoiminta sen mukana. Tulevien vuosikymmenten aikana Yleisradio tarjosi enemmän katsottavaa ja kuunneltavaa kuin lapsuudessasi – ja vieläpä silloin, kun itse halusit.

  • Urho Kaleva Kekkonen ja sápmelaččat

    Urho Kekkonen ja olbmát geat su dovde Sámis

    Guokte báddejumi das, makkár oktavuohta Suoma gávccát presideanttas Urho Kekkonen lei sápmelaččaiguin.

  • Postâ poođij Njellimân tovle tuše ohtii mánuppaajeest

    Njellim Matti maainâst tovláin aaigijn Njellimist.

    Njellim Matti, Matti Saijets, muštâl jieijâs suuvâ aassâmkiedi historjást já muuštâš, maht ovdâmerkkân poostâ jođettem lii muttum suu eellim ääigi. Ella Sarre sahhiittâlâi Njellim Maati ive 1982. Njellim Matti muštâl, ete vuosmuš táálu rahtui paijeel čyeti ihheed tassaaš suu suuvâ päikkikiädán. Suu äijih, Nyere Piäkká raahtij tom. Tađe ovdil siämmáá pääihist lijjii maŋgâ puáris kuátisaje.

  • Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi

    Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.

    Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.