Hyppää pääsisältöön

Noora Dadun häkellyttävä Fail on armollinen ja ankara esitys

Noora Dadu: Fail
Noora Dadu: Fail Kuva: Tani Simberg fail monologiesitys,Noora Dadu

Fail on täynnä kaikenlaisia säröjä, koloja, höperöitä sivupolkuja, siinä ei ole mitään ehyttä, täydellistä eikä varmaa. Kai juuri siksi se tuntuu elämältä.

Kiasma-teatterin näyttämön peittää valkokangas. Kuvassa istuu vanha nainen, jonkinlainen guru, lootusasennossa, silmät kiinni. Onko tuo Noora Dadu, näytelmän ohjaaja ja kirjoittaja ja esittäjä, koetan silmiäni siristellen päätellä. On se! Ei tietenkään ole!

Nainen alkaa puhua. Kyllä, hän on Noora Dadu, vanhana. Hänellä on viesti meille, joita huolet ja murheet painavat: oikeasti niitä ei ole olemassakaan. Just let them go! Huiskis vaan. Anna niiden mennä.

Valkokangas nousee, hitaasti. Näyttämöllä Dadu hiippailee styroksimökissä, pukeutuneena jonkinlaiseen aamutakin leuhakkeeseen, juttelee yleisölle pleksin läpi. Hän koettaa perustella, miksi on näyttämöllä, miksi on syntynyt tämä teos nimeltä Fail. Epäonnistuminen, hajoaminen. Moka. Virhe.

90 minuuttia myöhemmin poistun Kiasmasta pää pyörällä ja sydän solmulla. En oikein tiedä mitä olen juuri kokenut, mutta suurenmoista, omaperäistä, hassua se oli! Pikkuruista ja valtavan suurta. Tunnen, että minut on armahdettu, että kerrankin kelpaan kaikkine virheineni, olen hyvä juuri näin.

Ja toisaalta tunnen äärimmäistä hätää ja riittämättömyyttä. Minulta on kysytty maailman suurimpia kysymyksiä, minut on pantu seinää vasten. Ja syystä.

Minulta on kysytty maailman suurimpia kysymyksiä, minut on pantu seinää vasten.
Noora Dadu: Fail
Noora Dadu: Fail Kuva: Tani Simberg / Baltic Circle fail monologiesitys,Noora Dadu

Ihmeellinen, vapaa sielu tämä Noora Dadu. Tuntuu, että hänellä ei ole rajoja ollenkaan. Hän uskaltaa kaiken. Siitäkin tietysti esityksessä on kyse: mokaamista ei kannata pelätä, koska ei sitä voi välttääkään. Mieluummin vilpitön ja virheellinen kuin varma ja valheellinen.

Fail jatkaa ajatusta siitä, mihin Dadun edellinen sooloteos, omia palestiinalaisjuuria ja Palestiinan tilanteen epätoivoa ruotinut Minun Palestiinani jäi. Esitys oli menestys, mutta se jätti ristiriitaisen jäljen tekijäänsä.

Muun muassa siksi, että Dadusta – Kuusankoskella syntyneestä metsäläisestä, kanttarellista, mustikkakukosta – tuli yhtäkkiä ”uussuomalainen”. Failissa näyttelijä kertoo kokemastaan: puhelimet alkoivat soida, hänelle tarjottiin erilaisia maahanmuuttaja- ja muslimirooleja – niin teatterissa kuin mediassakin. Dadu hämmentyy: onko hän muita uskottavampi mamuroolien tulkitsija vain koska hänen isänsä on palestiinalainen?

Suomessa on tänä vuonna keskusteltu paljon kulttuurisesta omimisesta. Dadu tekee varsin hävyttömällä tavalla (en kerro miten) selväksi kantansa: sillä hetkellä kun aletaan määritellä, kuka voi esittää ja ketä, fiktio lakkaa olemasta. Joko kaikki voivat näytellä kaikkia, kaikki voivat eläytyä kaikeen. Tai kukaan ei ketään eikä mihinkään.

Fail on painava, terävä ja mielettömän hauska puheenvuoro taiteen vapauden puolesta, Minä olen näyttelijä, sanoo Noora Dadu. Näyttelijä ei ole kukaan, ja näyttelijä on kuka tahansa.

Sillä hetkellä kun aletaan määritellä, kuka voi esittää ja ketä, fiktio lakkaa olemasta.
Noora Dadu: Fail
Noora Dadu: Fail Kuva: Tani Simberg / Baltic Circle fail monologiesitys,Noora Dadu

Failissa on lukemattomia teemoja, ajatus virtaa ja kulkee. Mukana ovat myös uskonnot ja koko ajan kiihtyvä ekokatastrofi.

Dadu tekee ehdotuksen uskonnoksi, joka olisi pelkkää feikkiä ja plaseboa, ja siten uskontoja vierastaville sopiva. Yksi Dadun häkellyttävistä sketsikökköpastoreista kyselee tylyjä kysymyksiä, kuten: miten me perustelemme sen, ettemme pelasta tätä planeettaa, nyt heti? Teemmekö isoimman mokan mitä kuvitella saattaa? Todellinen epic fail, kuten sanotaan. Dadun pastori arvelee, että syyt ovat tämänkaltaisia: me teemme jotain vasta kun muutkin tekevät. Kukaan ei halua olla ensimmäinen. Meitä pelottaa että muut pitävät meitä tylsinä vakavikkoina.

Lista on musertava. Esityksen jälkeen aloin miettiä omia syitäni. Mieleen tulivat muun muassa seuraavat:

- Ei tee mieli ajatella, että elonkehä on tuhoutumassa. Se on niin kamala juttu. Ajattelen mieluummin jotain muuta.
- Kun kerran niin monet fiksut ja sivistyneet ihmiset shoppaavat, ajelevat, lentävät ja syövät pihviä, asiat eivät vaan voi olla niin huonosti.
- Jos minä lopetan kaiken materialismin, mässäilyn ja tuhlauksen, mutta muut jatkavat, käykö niin että minulla on yksin ankea elämä mutta muilla hauska?

Aika surkeita selityksiä.

Failin lopussa – joka on yhtä ällistyttävä kuin koko juttu muutenkin – on mukana sielua riipivää kauneutta. Sellaista, tiedättehän, joka muistuttaa elämän ihmeellisyydestä. Joka antaa toivoa.

Kiasma-teatteri ja Baltic Circle -festivaali: Fail. Ohjaus ja käsikirjoitus: Noora Dadu. Tilasuunnittelu: Jaakko Pietiläinen. Valosuunnittelu: Jani-Matti Salo. Ensi-ilta 17.11.2016.

Palkittu teatterintekijä yritti ratkaista Palestiinan kriisin, nyt hän käy kiinni syyllisyydentunteeseemme

Huminaa-blogi: Häpeän haltuunotto

Kujerruksia-blogi: Nousu häpeän alhosta

Muokattu 1.12.2016: Linkkejä lisätty

Penkkitaiteilija

  • Oletko rokkikukko, viskisieppo vai baarikottarainen?

    Ryhmän jäsenet keräsivät valtavan määrän sanontoja

    Llinnut ovat meille tärkeitä, ja me liitämme niihin paljon inhimillisiä merkityksiä. Lintujen todellisten ominaisuuksien kanssa monilla vertauksilla on vain vähän tai ei mitään tekemistä. Esimerkiksi pöllöä pidetään sekä viisaana että tyhmänä. Uusimmat tutkimukset todistavat, että monet lintulajit ovat paljon älykkäämpiä kuin olemme osanneet edes kuvitella.

  • Varis on fiksumpi kuin koira

    Linnut ovat yllättävän viisaita

    Linnut kiehtovat monia, myös minua. Ne ovat kauniita, kevyitä ja laulutaitoisia. Eniten kadehdin niiden lentokykyä. Linnut ovat myös fiksuja ja sosiaalisia. Olen usein kuulevinani, että ne siellä puiden latvoissa vitsailevat ja naureskelevat keskenään meille maan matosille.

  • Oletko sivistynyt? Pitäisikö olla?

    Mitä sivistys perimmiltään on?

    Nykyään saatetaan jopa rehennellä sivistymättömyydellä, jota virheellisesti kutsutaan toisinaan myös kansanomaisuudeksi.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Viha vaihtui sopuun 1920-luvulla

    Lukulista 1920-luvun kirjallisuuteen

    Perheitä, kyliä ja kaupunkeja rikki repinyt veljesviha näkyi suomalaisissa kirjoissa 1920-luvun alussa. Molemminpuolinen vihakirjoittelu oli kaunokirjoissa kovempaa kuin nykyajan sosiaalisessa mediassa. Kaupunkielämä vilkastui, ikkunoita auottiin Eurooppaan ja naisihanne muuttui maaseutuemännästä kaupunkilaiseksi jazztytöksi.

  • Oletko rokkikukko, viskisieppo vai baarikottarainen?

    Ryhmän jäsenet keräsivät valtavan määrän sanontoja

    Llinnut ovat meille tärkeitä, ja me liitämme niihin paljon inhimillisiä merkityksiä. Lintujen todellisten ominaisuuksien kanssa monilla vertauksilla on vain vähän tai ei mitään tekemistä. Esimerkiksi pöllöä pidetään sekä viisaana että tyhmänä. Uusimmat tutkimukset todistavat, että monet lintulajit ovat paljon älykkäämpiä kuin olemme osanneet edes kuvitella.

  • Kitaranrakennusblogi, osa 7: Vauhtisokeutta

    Jonni Roos tekee kitaranrakennushankkeensa ensimmäiset mokat

    Rohkaistuneena ensimmäisen verstaskäyntini onnistuneesta höyläys-sessiosta, palasin muutamaa viikkoa myöhemmin paremmin kuivuneiden puiden kanssa Nikkariverstaalle, Espooseen. Oikaisin ruusupuisen otelauta-aihion oikohöylällä ja kuljettelin sen muutamaan kertaan tasohöylän läpi.

  • Myös se, mitä siinä ei ole… Avaruusromua 19.11.2017

    Musiikissa on tärkeää myös se, mitä siinä ei ole.

    ”Musiikissa on tärkeää myös se, mitä siinä ei ole”. Näin sanoi edesmennyt elektronimuusikko Mika Vainio. Hän sanoi musiikkinsa muodostuvan siten, että mukaan otetaan vain tarvittavat äänet ja kaikki muu jätetään pois. ”Musiikki, oleminen ja soittaminen ovat etsimistä, johon sisältyy toivo uuden löytämisestä”, sanoo rumpali ja säveltäjä Teppo Mäkynen. Näillä ajatuksilla Avaruusromussa lähdetään liikkeelle. Matkan aloittaa Mika Vainiolle omistettu tuore sävellys. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Venäjän vallankumousjuhlissa ei pihistelty paraatin koossa

    Veneäjän vallankumousjuhlissa ei pihistelty paraatin koossa

    Täällä Moskova ja Punainen tori. Kommunistisen puolueen johto ja sotilaskomentajat ovat juuri nousseet Leninin mausoleumin päälle. Kremlin kellot kajauttavat kymmenen lyöntiä ja juhlamenot voivat alkaa. Näin käynnistyivät Venäjän vallankumouksen 70-vuotisjuhlat vuonna 1987 ja selostajana oli Yleisradion pitkäaikainen ja ansioitunut kirjeenvaihtaja Reijo Nikkilä.

  • Siri Kolu: Koputetaan puuta eli kehumisen valtava voima

    Kehutaan julkisesti, kavalletaan toisten nerokkuus!

    Kehuminen on näkyviin piirtämisen taito. Sen taito ja oikeus on kaikilla meillä. Kehutaan julkisesti, kavalletaan toisten nerokkuus muidenkin tietoon, kehottaa kirjailija Siri Kolu.

  • Suomalaisia tv-aarteita: Hyvät herrat

    Kertomus Hyvät herrat -tv-sarjan tekemisestä

    KulttuuriCocktail kertoo suomalaisen televisiohistorian omaperäisimmistä sarjoista. Viidentenä tv-helmenä on Pertti Melasniemen ohjaama ja Lasse Lehtisen ja Aarno Laitisen käsikirjoittama Hyvät herrat, jota esitettiin MTV3:ssa 1990–1996.

  • Radikaaleja ratkaisuja ja ennakkoluulotonta elokuvataidetta - suomalaiset leikkasivat pölyt pois arkistofilmeistä!

    Voi vitsi - Kasper Strömman purkaisi vuoristoradan

    Millaista huumoria syntyy, kun suomalaiset saavat leikata vanhoista arkistofilmeistä uusia elokuvia? Sellaista, joka yllyttää Kasper Strömmanin ehdottamaan Linnanmäen vuoristoradan purkamista. Uudessa Oi maamme! -tv-sarjassa visuaalisen alan ammattilaiset katsovat Minna Joenniemen kanssa häkellyttävän ennakkoluulottomasti tehtyjä, uusia tulkintoja Suomesta ennen ja nyt.

  • IRC Wizard Jarkko Oikarinen Changed Our Conversation Culture for Good

    Internet old-timer IRC, soon to be 30 years old.

    One of the first global instant messaging services on the Internet was born as a summer job side project in 1988 in Oulu, Finland. Internet old-timer IRC, soon to be 30 years old, is still the main discussion forum for tens of thousands of users.

  • Varis on fiksumpi kuin koira

    Linnut ovat yllättävän viisaita

    Linnut kiehtovat monia, myös minua. Ne ovat kauniita, kevyitä ja laulutaitoisia. Eniten kadehdin niiden lentokykyä. Linnut ovat myös fiksuja ja sosiaalisia. Olen usein kuulevinani, että ne siellä puiden latvoissa vitsailevat ja naureskelevat keskenään meille maan matosille.