Hyppää pääsisältöön

Tunnista lintu - opas aloittelijoille

Pajulintu laulaa puussa.
Pajulinnulla ei ole selviä värikuvioita. Pajulintu laulaa puussa. Kuva: Yle / Risto Salovaara Pajulintu,linnut

Lintuharrastus ja lintulajien opettelu kannattaa aloittaa silloin, kun lajeja on maastossa vähän. Talvella tarkoitukseen sopii mainiosti esimerkiksi talviruokintapaikka. Kevään edistyessä ja lajimäärän lisääntyessä määritystaitoja voi kartuttaa vähitellen.

Yksi oleellinen asia määrityksessä on miettiä voiko kyseinen lintu esiintyä havaitussa ympäristössä havaittuun vuodenaikaan. Se karsii suurimmat halut harvinaisempien lajien virhemäärityksiin.

Koko ja yleisvaikutelma

Vertaa havaitsemaasi lintua tuttuihin lajeihin, esimerkiksi varikseen tai varpuseen. Onko näkemäsi lintu näitä isompi vai pienempi? Kuinka se liikkuu?

Varis maassa.
Varis askeltaa. Varis maassa. Kuva: Yle / Risto Salovaara varis (laji),linnut
Varpusia maassa Tammelan torilla Tampereella.
Varpunen hyppii tasajalkaa. Varpusia maassa Tammelan torilla Tampereella. Kuva: Yle / Risto Salovaara varpunen,linnut

Katso linnun yleisvaikutelmaa, jo se kertoo paljon. Onko lintu pyöreä kuin punarinta? Kulkeeko se kävellen kipittäen kuin hoikka, pitkäpyrstöinen västäräkki vai hyppiikö tasajalkaa kuten varpunen tai rastaat?

Punarinta talviruokintapaikalla huhtikuun alussa.
Punarinta. Punarinta talviruokintapaikalla huhtikuun alussa. Kuva: Yle / Risto Salovaara Punarinta,linnut
Västäräkki koiras toukokuisella ruohikolla.
Västäräkki. Västäräkki koiras toukokuisella ruohikolla. Kuva: Yle / Risto Salovaara Västäräkki,linnut
Räkättirastas ruohikolla toukokuussa.
Räkättirastas. Räkättirastas ruohikolla toukokuussa. Kuva: Yle / Risto Salovaara Räkättirastas,linnut

Vesilinnuissa lajimäärää karsii heti, jos näkee sukeltaako lintu kokonaan vai vain puolittain - onko lintu siis kokosukeltaja vai puolisukeltaja.

Nokka kertoo ravinnosta. Paksu jykevä nokka on tyypillinen siemensyöjille, esimerkiksi punatulkulle. Hyönteissyöjän nokka taas on hento ja kapea kuten tutulla kirjosiepolla. Sekaravintoa käyttävillä, esimerkiksi variksella ja harakalla, nokka on kookas ja jykevä.

Punatulkku koiras pihlajanmarjoilla.
Punatulkku on siemensyöjä. Punatulkku koiras pihlajanmarjoilla. Kuva: Yle / Risto Salovaara punatulkku,linnut
Kirjosieppopari vie ruokaa pönttöön poikasuille. Koiras vasemmalla.
Kirjosieppo on hyönteissyöjä. Kirjosieppopari vie ruokaa pönttöön poikasuille. Koiras vasemmalla. Kuva: Yle / Risto Salovaara kirjosieppo,linnut

Puukiipijän hento ja kaareva nokka sopii erinomaisesti hyönteisten ja hämähäkkien kaiveluun kaarnan raoista. Käpylintujen ristinokalla taas käpysuomut saa hyvin halkaistua, että pääsee käsiksi käpyjen siemeniin.

Puukiipijä kuusen rungolla.
Puukiipijä. Puukiipijä kuusen rungolla. Kuva: Yle / Risto Salovaara puukiipijä (laji),linnut
Isokäpylintu koiras lähikuvassa.
Isokäpylintu. Isokäpylintu koiras lähikuvassa. Kuva: Yle / Risto Salovaara Isokäpylintu,linnut

Väritys

Monella lintulajilla on selkeä lajityypillinen väritys, varsinkin juhlapukuisilla koirailla. Naaraitten, nuorten ja sulkasatoisten lintujen määritys on usein hankalampaa. Vesilinnuista sinisorsa koiras voi hämmentää kesän höyhenpuvussa, mutta lapasorsan tunnistaa aina suuresta lattanokasta.

Sinisorsia talvella jäällä.
Sinisorsien höyhenpuku talvella. Sinisorsia talvella jäällä. Kuva: Yle / Risto Salovaara sinisorsa,linnut
Sinisorsa koiraat 22.8. kesän sulkasadossa ns. ekliptika-puvussa.
Sinisorsakoiraat kesällä. Sinisorsa koiraat 22.8. kesän sulkasadossa ns. ekliptika-puvussa. Kuva: Yle / Risto Salovaara sinisorsa
Lapasorsa naaras seisoo ruovikon reunassa.
Lapasorsa naaras. Lapasorsa naaras seisoo ruovikon reunassa. Kuva: Yle / Risto Salovaara Lapasorsa,linnut

Vaikka höyhenpuku olisikin pääpiirteissään ykstotisen "väritön", kannattaa tarkastella myös linnun yksityiskohtia. Jollakin tuntomerkkinä voi olla selkeä silmäkulmanjuova, toisella taas värirengas silmän ympärillä.

Punakylkirastas ruohikolla.
Punakylkirastas. Punakylkirastas ruohikolla. Kuva: Yle / Risto Salovaara Punakylkirastas
Pikkutylli hietikolla.
Pikkutylli. Pikkutylli hietikolla. Kuva: Yle / Risto Salovaara Pikkutylli,linnut

Vaikka läheiset lajit voivat muistuttaa toisiaan, aina löytyy tunnistamista auttavia eroja. Lajinmäärityksessä kannattaa siis olla tarkkana. Kokemus kartuttaa taitoja.

Naurulokki lennossa.Pikkulokki lennossa.
Naurulokki ja pikkulokki. Kuva: Yle / Risto Salovaara
Tukkasotka koiras.
Tukkasotka koiras. Tukkasotka koiras. Kuva: Yle / Risto Salovaara Tukkasotka
Lapasotka koiras uimassa
Lapasotka koiras. Lapasotka koiras uimassa Kuva: Yle / Risto Salovaara Lapasotka,linnut

Lennossa

Monesti lentävän linnun havainnoimisaika jää lyhyeksi, mutta silti siitä saattaa olla apua. Jo pelkkä silhuetti voi johdattaa lajiin tai ainakin lajiryhmään. Pitkä ja kaareva nokka paljastaa parven linnut kuoviksi. Iso- tai pikkukuovi, se ei kylläkään selviä.

Isokuovit muutolla etelään, Lempäälä 25.6.2016
Kuoviparvi. Isokuovit muutolla etelään, Lempäälä 25.6.2016 Kuva: Yle / Risto Salovaara isokuovi
Neljä kurkea lennossa, kevät.
Kurki. Neljä kurkea lennossa, kevät. Kuva: Yle / Risto Salovaara kurjet (kurkilinnut),linnut
Harmaahaikara lentää.
Harmaahaikara. Harmaahaikara lentää. Kuva: Yle / Risto Salovaara Harmaahaikarat,linnut

Isoja lintuja kumpainenkin. Jalat sojottavat suorina, mutta onko kaula mutkalla vai suorana? Harmaahaikaralla mutkalla, kurjella suorana.

Lentotapaan kannattaa myös kiinnittää huomiota. Lentääkö yksittäinen lintu tai lintuparvi suoraviivaisesti kuten tilhi tai kottarainen, vai onko lento aaltoilevaa kuten peippolinnuilla tai todella syvään aaltoilevaa kuten tikoilla. Lennossa näkee usein myös silmiinpistävät värikuviot siivissä ja pyrstössä.

Sepelkyyhky ponnahtaa lentoon.
Sepelkyyhky ponnahtaa lentoon. Sepelkyyhky ponnahtaa lentoon. Kuva: Yle/Risto Salovaara sepelkyyhky,linnut
Tikliparvi lennossa.
Tikliparven lento aaltoilee. Tikliparvi lennossa. Kuva: Yle / Risto Salovaara Tiklit
Tervapääsky lennossa.
Tervapääsky. Tervapääsky lennossa. Kuva: Yle / Risto Salovaara tervapääsky,kiitäjät
Närhi lennossa.
Närhi. Närhi lennossa. Kuva: Yle / Risto Salovaara närhi

Lentääkö lintu tihein, jatkuvin siiveniskuin, vai räpyttää harvakseltaan ja välillä liukuen? Ovatko siivet lyhyehköt ja pyöreät kuten närhellä, vai pitkät ja sirot kuten tervapääskyllä ja jalohaukoilla?

Retkellä kiikarista on apua

Kiikari on lintuharrastajan tärkeä työkalu. Se auttaa erottamaan tuntomerkkejä, jotka paljain silmin voivat jäädä näkemättä.

Metsä-, tundra- ja kanadanhanhia syksyllä.
Monta lajia samassa parvessa. Metsä-, tundra- ja kanadanhanhia syksyllä. Kuva: Yle / Risto Salovaara Hanhet,linnut
Hanhia lennossa.
Metsä-, tundra- ja kanadanhanhia. Hanhia lennossa. Kuva: Yle / Risto Salovaara Metsähanhi,Kanadanhanhi,Tundrahanhi

Jos ei ole varma lajinmäärityksestä, lintua ei tule määrittää väkisin. Asiaa ei tarvitse hävetä, sillä määritysongelmia tulee kaikilla vastaan. Jos mahdollista, kannattaa retkeillä pidemmälle ehtineiden harrastajien kanssa. Taidot karttuvat kyllä harrastuksen syventyessä.

Myös kuolleena löytyviä, esimerkiksi ikkunoihin törmänneitä lintuja voi tutkiskella määritysmielessä. Monissa luonnontieteellisissä museoissa on laajat lintukokoelmat, joita kannattaa hyödyntää oppimismielessä. Siellä kohde ei varmasti karkaa.

Hankalia määritettäviä ovat linnut, joilla ei ole oikein minkäänlaisia selkeitä värikuvioita. Silloin äänellä on aivan ratkaiseva merkitys. Kannattaa siis opetella myös lintujen ääniä.

Peippo, koiras oikealla ja naaras vasemmalla. Törmänneet ikkunaan.
Peipot törmäsivät ikkunaan. Vasemmalla naaras, oikealla koiras. Peippo, koiras oikealla ja naaras vasemmalla. Törmänneet ikkunaan. Kuva: Yle / Risto Salovaara Peippo,linnut

Ruokintapaikan lajistoa
Pönttölintuja
Lintuja ja luontoa eri museoissa
BirdLife Suomi

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto