Hyppää pääsisältöön

Tunnista lintu - opas aloittelijoille

Pajulintu laulaa puussa.
Pajulinnulla ei ole selviä värikuvioita. Pajulintu laulaa puussa. Kuva: Yle / Risto Salovaara Pajulintu,linnut

Lintuharrastus ja lintulajien opettelu kannattaa aloittaa silloin, kun lajeja on maastossa vähän. Talvella tarkoitukseen sopii mainiosti esimerkiksi talviruokintapaikka. Kevään edistyessä ja lajimäärän lisääntyessä määritystaitoja voi kartuttaa vähitellen.

Yksi oleellinen asia määrityksessä on miettiä voiko kyseinen lintu esiintyä havaitussa ympäristössä havaittuun vuodenaikaan. Se karsii suurimmat halut harvinaisempien lajien virhemäärityksiin.

Koko ja yleisvaikutelma

Vertaa havaitsemaasi lintua tuttuihin lajeihin, esimerkiksi varikseen tai varpuseen. Onko näkemäsi lintu näitä isompi vai pienempi? Kuinka se liikkuu?

Varis maassa.
Varis askeltaa. Varis maassa. Kuva: Yle / Risto Salovaara varis (laji),linnut
Varpusia maassa Tammelan torilla Tampereella.
Varpunen hyppii tasajalkaa. Varpusia maassa Tammelan torilla Tampereella. Kuva: Yle / Risto Salovaara varpunen,linnut

Katso linnun yleisvaikutelmaa, jo se kertoo paljon. Onko lintu pyöreä kuin punarinta? Kulkeeko se kävellen kipittäen kuin hoikka, pitkäpyrstöinen västäräkki vai hyppiikö tasajalkaa kuten varpunen tai rastaat?

Punarinta talviruokintapaikalla huhtikuun alussa.
Punarinta. Punarinta talviruokintapaikalla huhtikuun alussa. Kuva: Yle / Risto Salovaara Punarinta,linnut
Västäräkki koiras toukokuisella ruohikolla.
Västäräkki. Västäräkki koiras toukokuisella ruohikolla. Kuva: Yle / Risto Salovaara Västäräkki,linnut
Räkättirastas ruohikolla toukokuussa.
Räkättirastas. Räkättirastas ruohikolla toukokuussa. Kuva: Yle / Risto Salovaara Räkättirastas,linnut

Vesilinnuissa lajimäärää karsii heti, jos näkee sukeltaako lintu kokonaan vai vain puolittain - onko lintu siis kokosukeltaja vai puolisukeltaja.

Nokka kertoo ravinnosta. Paksu jykevä nokka on tyypillinen siemensyöjille, esimerkiksi punatulkulle. Hyönteissyöjän nokka taas on hento ja kapea kuten tutulla kirjosiepolla. Sekaravintoa käyttävillä, esimerkiksi variksella ja harakalla, nokka on kookas ja jykevä.

Punatulkku koiras pihlajanmarjoilla.
Punatulkku on siemensyöjä. Punatulkku koiras pihlajanmarjoilla. Kuva: Yle / Risto Salovaara punatulkku,linnut
Kirjosieppopari vie ruokaa pönttöön poikasuille. Koiras vasemmalla.
Kirjosieppo on hyönteissyöjä. Kirjosieppopari vie ruokaa pönttöön poikasuille. Koiras vasemmalla. Kuva: Yle / Risto Salovaara kirjosieppo,linnut

Puukiipijän hento ja kaareva nokka sopii erinomaisesti hyönteisten ja hämähäkkien kaiveluun kaarnan raoista. Käpylintujen ristinokalla taas käpysuomut saa hyvin halkaistua, että pääsee käsiksi käpyjen siemeniin.

Puukiipijä kuusen rungolla.
Puukiipijä. Puukiipijä kuusen rungolla. Kuva: Yle / Risto Salovaara puukiipijä (laji),linnut
Isokäpylintu koiras lähikuvassa.
Isokäpylintu. Isokäpylintu koiras lähikuvassa. Kuva: Yle / Risto Salovaara Isokäpylintu,linnut

Väritys

Monella lintulajilla on selkeä lajityypillinen väritys, varsinkin juhlapukuisilla koirailla. Naaraitten, nuorten ja sulkasatoisten lintujen määritys on usein hankalampaa. Vesilinnuista sinisorsa koiras voi hämmentää kesän höyhenpuvussa, mutta lapasorsan tunnistaa aina suuresta lattanokasta.

Sinisorsia talvella jäällä.
Sinisorsien höyhenpuku talvella. Sinisorsia talvella jäällä. Kuva: Yle / Risto Salovaara sinisorsa,linnut
Sinisorsa koiraat 22.8. kesän sulkasadossa ns. ekliptika-puvussa.
Sinisorsakoiraat kesällä. Sinisorsa koiraat 22.8. kesän sulkasadossa ns. ekliptika-puvussa. Kuva: Yle / Risto Salovaara sinisorsa
Lapasorsa naaras seisoo ruovikon reunassa.
Lapasorsa naaras. Lapasorsa naaras seisoo ruovikon reunassa. Kuva: Yle / Risto Salovaara Lapasorsa,linnut

Vaikka höyhenpuku olisikin pääpiirteissään ykstotisen "väritön", kannattaa tarkastella myös linnun yksityiskohtia. Jollakin tuntomerkkinä voi olla selkeä silmäkulmanjuova, toisella taas värirengas silmän ympärillä.

Punakylkirastas ruohikolla.
Punakylkirastas. Punakylkirastas ruohikolla. Kuva: Yle / Risto Salovaara Punakylkirastas
Pikkutylli hietikolla.
Pikkutylli. Pikkutylli hietikolla. Kuva: Yle / Risto Salovaara Pikkutylli,linnut

Vaikka läheiset lajit voivat muistuttaa toisiaan, aina löytyy tunnistamista auttavia eroja. Lajinmäärityksessä kannattaa siis olla tarkkana. Kokemus kartuttaa taitoja.

Naurulokki lennossa.Pikkulokki lennossa.
Naurulokki ja pikkulokki. Kuva: Yle / Risto Salovaara
Tukkasotka koiras.
Tukkasotka koiras. Tukkasotka koiras. Kuva: Yle / Risto Salovaara Tukkasotka
Lapasotka koiras uimassa
Lapasotka koiras. Lapasotka koiras uimassa Kuva: Yle / Risto Salovaara Lapasotka,linnut

Lennossa

Monesti lentävän linnun havainnoimisaika jää lyhyeksi, mutta silti siitä saattaa olla apua. Jo pelkkä silhuetti voi johdattaa lajiin tai ainakin lajiryhmään. Pitkä ja kaareva nokka paljastaa parven linnut kuoviksi. Iso- tai pikkukuovi, se ei kylläkään selviä.

Isokuovit muutolla etelään, Lempäälä 25.6.2016
Kuoviparvi. Isokuovit muutolla etelään, Lempäälä 25.6.2016 Kuva: Yle / Risto Salovaara isokuovi
Neljä kurkea lennossa, kevät.
Kurki. Neljä kurkea lennossa, kevät. Kuva: Yle / Risto Salovaara kurjet (kurkilinnut),linnut
Harmaahaikara lentää.
Harmaahaikara. Harmaahaikara lentää. Kuva: Yle / Risto Salovaara Harmaahaikarat,linnut

Isoja lintuja kumpainenkin. Jalat sojottavat suorina, mutta onko kaula mutkalla vai suorana? Harmaahaikaralla mutkalla, kurjella suorana.

Lentotapaan kannattaa myös kiinnittää huomiota. Lentääkö yksittäinen lintu tai lintuparvi suoraviivaisesti kuten tilhi tai kottarainen, vai onko lento aaltoilevaa kuten peippolinnuilla tai todella syvään aaltoilevaa kuten tikoilla. Lennossa näkee usein myös silmiinpistävät värikuviot siivissä ja pyrstössä.

Sepelkyyhky ponnahtaa lentoon.
Sepelkyyhky ponnahtaa lentoon. Sepelkyyhky ponnahtaa lentoon. Kuva: Yle/Risto Salovaara sepelkyyhky,linnut
Tikliparvi lennossa.
Tikliparven lento aaltoilee. Tikliparvi lennossa. Kuva: Yle / Risto Salovaara Tiklit
Tervapääsky lennossa.
Tervapääsky. Tervapääsky lennossa. Kuva: Yle / Risto Salovaara tervapääsky,kiitäjät
Närhi lennossa.
Närhi. Närhi lennossa. Kuva: Yle / Risto Salovaara närhi

Lentääkö lintu tihein, jatkuvin siiveniskuin, vai räpyttää harvakseltaan ja välillä liukuen? Ovatko siivet lyhyehköt ja pyöreät kuten närhellä, vai pitkät ja sirot kuten tervapääskyllä ja jalohaukoilla?

Retkellä kiikarista on apua

Kiikari on lintuharrastajan tärkeä työkalu. Se auttaa erottamaan tuntomerkkejä, jotka paljain silmin voivat jäädä näkemättä.

Metsä-, tundra- ja kanadanhanhia syksyllä.
Monta lajia samassa parvessa. Metsä-, tundra- ja kanadanhanhia syksyllä. Kuva: Yle / Risto Salovaara Hanhet,linnut
Hanhia lennossa.
Metsä-, tundra- ja kanadanhanhia. Hanhia lennossa. Kuva: Yle / Risto Salovaara Metsähanhi,Kanadanhanhi,Tundrahanhi

Jos ei ole varma lajinmäärityksestä, lintua ei tule määrittää väkisin. Asiaa ei tarvitse hävetä, sillä määritysongelmia tulee kaikilla vastaan. Jos mahdollista, kannattaa retkeillä pidemmälle ehtineiden harrastajien kanssa. Taidot karttuvat kyllä harrastuksen syventyessä.

Myös kuolleena löytyviä, esimerkiksi ikkunoihin törmänneitä lintuja voi tutkiskella määritysmielessä. Monissa luonnontieteellisissä museoissa on laajat lintukokoelmat, joita kannattaa hyödyntää oppimismielessä. Siellä kohde ei varmasti karkaa.

Hankalia määritettäviä ovat linnut, joilla ei ole oikein minkäänlaisia selkeitä värikuvioita. Silloin äänellä on aivan ratkaiseva merkitys. Kannattaa siis opetella myös lintujen ääniä.

Peippo, koiras oikealla ja naaras vasemmalla. Törmänneet ikkunaan.
Peipot törmäsivät ikkunaan. Vasemmalla naaras, oikealla koiras. Peippo, koiras oikealla ja naaras vasemmalla. Törmänneet ikkunaan. Kuva: Yle / Risto Salovaara Peippo,linnut

Ruokintapaikan lajistoa
Pönttölintuja
Lintuja ja luontoa eri museoissa
BirdLife Suomi

  • Finnmark - rautujärvien luvattu paikka

    Finnmarkin vedet houkuttelevat suomalaisiakin kalastajia.

    Finnmark on Norjan pohjoisin lääni. Sen puhdas luonto ja kirkkaat vedet houkuttelevat suomalaisiakin kalastajia nauttimaan omasta rauhasta. On kuitenkin asioita, joita ulkomaalaisen retkeilijän tulee ottaa huomioon Finnmarkin apajille suunnatessa.

  • Sieni ja sammal hippasilla

    Keijunkehäsammal on harvinainen muodostelma Suomessa.

    Radio Suomen Luontoillassa kuultiin mielenkiintoinen kysymys sammaleen oudoista noidankehäkuvioista. Miniufoja kynsisammalkankaalla vai mistä on oikein kyse? Kuvat lähetti Matti Janhunen Jokioisista.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Ratkaisu tekstiilijätevuoriin: näin T-paitasi syntyy uudelleen

    Tuotat elämäsi aikana 1000 kg tekstiilijätettä.

    70 000 tonnia vaatteita ja kodintekstiilejä päätyy joka vuosi paremman puutteessa jätteenpolttolaitoksiin Suomessa. Mutta ei enää kauan! Iso osa siitä voidaan jatkossa kierrättää, kun puhkikulutetusta puuvillasta voidaan kemiallisesti synnyttää uutta kuitua. Jos VTT:n kehittämä tekniikka lyö läpi, poisheitettävästä puuvillasta polttoon joutuu enää 15 prosenttia.

  • Finalaska - unelma suomalaisesta osavaltiosta

    Suunnitelmat suomalaisten evakuoimiseksi Alaskaan.

    Talvisodan aikaan Suomesta oltiin huolissaan Yhdysvalloissa. Pieni ja sympaattinen Suomi näytti jäävän suuren Neuvostoliiton jyräämäksi. Yhdysvallat kuitenkin pysytteli vielä tuolloin erossa Euroopan sodista, eikä apua juuri herunut. Alkuvuodesta 1940 nuoret amerikkalaiset Robert Black ja Leonard Sutton laativat suunnitelman suomalaisten evakuoimisesta Yhdysvaltoihin.

Luonto

  • Tervan tiellä kalassa

    Kuhmon vesistöiltä löytyy paikka jokaiselle kalastajalle.

    Tervansoutajien mukaan nimetty Tervareitti on historiallinen kulkuväylä Oulujoen latvavesistöissä. Kuhmon koskilla kiemurtelevan reitin varrelle jää monipuolisia patikointipaikkoja, mutta myös erinomaisia kala-apajia.

  • Sieni ja sammal hippasilla

    Keijunkehäsammal on harvinainen muodostelma Suomessa.

    Radio Suomen Luontoillassa kuultiin mielenkiintoinen kysymys sammaleen oudoista noidankehäkuvioista. Miniufoja kynsisammalkankaalla vai mistä on oikein kyse? Kuvat lähetti Matti Janhunen Jokioisista.

  • Avara luonto syksyllä 2017

    Avara luonto syksyllä 2017

    Avaran luonnon dokumentteja syksyllä 2017. YLE TV1 lauantaisin klo 18:45. (Uusinta sunnuntaisin klo 8:05)

  • Mikko “Peltsi” Peltola haastaa itsensä äärirajoille extreme-lajeissa

    Luvassa on vauhtia, hikeä, tuskaa ja euforisia hetkiä.

    Uudessa sarjassa Mikko “Peltsi” Peltola haastaa itsensä äärirajoille jokamiehen extreme-lajeissa. Ensimmäiset, syksyllä 2017 suoritettavat lajit ovat 150 kilometrin merimelonta ja 130 kilometrin polkujuoksu. Luvassa on vauhtia, hikeä, tuskaa ja – toivottavasti – itsensä ylittämisen euforisia hetkiä.

  • Cityluonto: Kesäyö Korkeasaaressa

    Korkeasaari ei hiljene öisin.

    Sulkemisajan jälkeen Korkeasaareen laskeutuu raukea mekkala, kun eläimet innostuvat huutelemaan viereisiin aitauksiin. Pääsin heinäkuisena kesäyönä mukaan iltakierrokselle.

  • Cityluonto: Stadin rakkaimmat puut

    Helsinkiläiset rakastavat puita ja erityisesti puuvanhuksia.

    Helsinkiläiset rakastavat vanhoja puita. Niitä hoidetaan ja suojellaan vaikka ne sattuisivat kasvamaan ajokaistalla. Arboristin eli puunhoitajan tehtävänä on pitää puuvanhukset ja vetreät taimet hyvässä kunnossa. Merikadun ja Ehrensvärdinkadun kulmassa eteläisessä Helsingissä on lippusiimalla rajattu alue.

  • Cityluonto: Ovela kuin citykettu

    Kaupunkilaisketut asuvat jopa keskellä kaupunkia

    Joko bongasit cityketun? Repolaisen voi nähdä kesällä hämärän tullen jopa keskellä kaupunkia. Pesäkolonsa se pyrkii piilottamaan uteliailta, mutta joskus haju kavaltaa asuinpaikan. Helsingin Olympiastadionin kupeessa on vielä hiljaista kesäaamuna kello kuusi. Liikkeellä on harvakseltaan työmatkakävelijöitä ja pyöräilijöitä.

  • Cityluonto: Roskalintuja – onko niitä?

    Ovatko lokit, varikset ja pulut roskalintuja?

    Lokit, varikset ja pulut eivät ole suosituimpia kaupunkilintuja. Roskalinnuiksi haukuttua kolmikkoa yhdistää se, että ne viihtyvät ihmisen läheisyydessä. Ihmisten mielestä ne penkovat roskiksia, likaavat ympäristöä ulosteillaan ja meluavatkin vielä.

  • Cityluonto: Linnanmäen vesitornin villi metsä

    Linnanmäen vesitornissa kasvaa tiheä metsä.

    Tiesitkö, että Linnanmäen huvipuistossa on metsä, jossa kasvaa muun muassa mansikkaa? Pyöreä punatiilinen vesitorni on yksi Linnanmäen maamerkeistä. Sen huipulla on tiheä metsikkö, jossa linnut pesivät mielellään. Vesitornin vihreä katto hämäsi sota-aikana myös vihollista.

  • Cityluonto: Kaupunkilaisrotta viihtyy viemärissä

    Kaupunkilaisrotalle maistuu viemäreihin heitetty ruoka.

    Kaupunkilaisrotta on selviytyjä. Ravinnon perässä se on valmis kaivamaan, kiipeilemään ja uimaan. Puistojen lisäksi rotilla on maanalainen elämänsä vanhoissa viemäristöissä. Niinpä putkiasentaja voi toisinaan joutua nenäkkäin uteliaan rotan kanssa. Pääkaupunkiseudun rottakanta on suuri. Arviot rottien lukumäärästä vaihtelevat, mutta sadoissa tuhansissa liikutaan.

  • Cityluonto: Kakkaavat valkoposkihanhet

    Valkoposkihanhet ulostavat Helsingin puistot ja rannat.

    Valkoposkihanhi, tuo uljas arktisten alueiden lintu, ulostaa joka toinen minuutti. Lintuparvet käyskentelevät suurilla nurmialueilla ja jättävät ruohikkoon terveisensä. Miten hanhet saataisiin pysymään poissa ihmisten suosimilta virkistysalueilta? Aurinkoisella säällä Helsingin Arabianranta vilisee väkeä.

  • Cityluonto: Pieni ja pelottava punkki

    Punkki eli puutiainen on pieni ja pelottava eläin.

    Puutiainen eli punkki on monen mielestä Suomen pelottavin eläin. Suomessa elää 1 500 punkkilajia, joista kuitenkin vain pieni osa on kiinnostunut ihmisestä. Tutkijat kartoittavat parhaillaan, voiko punkkien esiintymistä ennustaa vuoden tai sääennusteiden mukaan. Vielä joku aika sitten lapsia peloteltiin, että rantalepikossa väijyy punkkeja.

  • Cityluonto: Petikaverina lutikka

    Lutikka on kutittava petikaveri ja ikävä matkatuliainen.

    Lutikka on kutittava petikaveri ja ikävä matkatuliainen. Lutikkalöydöt ovat lisääntyneet pääkaupunkiseudulla. Ihmisen verta ravinnokseen käyttävä tuholainen viihtyy erityisesti sängyssä, johon se jättää pieniä pilkkumaisia ulostejälkiä.

  • Cityluonto: Pistikö salakavala viemärihyttynen?

    Luonto tulee joskus liian lähelle kuten viemärihyttyset.

    Luonto tulee joskus liian lähelle eikä hyttysiltä välty pääkaupungin keskustassakaan. Salakavala viemärihyttynen on sitäpaitsi äänetön ja hyvä piiloutumaan.

  • Cityluonto: Kaupunkilainen, varo säätä!

    Kaupungeissa on varauduttava äkillisiin sääilmiöihin.

    Olitko paikalla, kun tulva peitti Kauppatorin? Muistatko ennätysison ketjukolarin Lahdentien lumimyräkässä? Näitkö uutiskuvat tuulen kaatamasta lentokoneesta Malmilla? Pääkaupungin on osattava varautua monenlaisiin äkillisiin sääilmiöihin.

  • Peltsin Lapissa etsitään aitoa lappilaista elämänmenoa

    Peltsin Lapin molemmat tuotantokaudet.

    Peltsin Lappi -ohjelmassa matkustetaan Lappiin ja selvitetään, mikä vie sinne aina uudestaan ja uudestaan. Lappilaisuuden ydintä etsiessä ohjelmassa tutustaan muun muassa kullankaivamiseen, kalastukseen sekä paikallisiin erikoisuuksiin ja tavalliseen elämään. Lämminhenkistä ja rauhallista ohjelmaa kuljettaa eteenpäin leppoisalla tyylillään Lapin ystävä ja eräjorma Mikko "Peltsi" Peltola. Ohjelman ensimmäinen tuotantokausi esitettiin Yle TV2-kanavalla syksyllä 2012. Toinen tuotantokausi koettiin ruuduilta vuotta myöhemmin.

  • Peltsin Lappi: TOP 3 maisemat

    Lapin maisemat ovat toinen toistaan hienompia

    Upeita maisemia voi ihailla muun muassa Pyhä-Nattasella, Pallasjärvellä ja Pitsusjärvellä.

  • Kuka pöntössäsi pesi?

    Vanha pesänpohja voi paljastaa pöntössä pesineen lajin.

    Tiedätkö kuka pöntössäsi pesi? Tavallisimpia pönttöpesijöitä ovat tiaiset ja kirjosieppo, mutta toki muitakin on. Vanha pesänpohja voi paljastaa lajin. Talvi on hyvää aikaa tarkistaa tilanne ja puhdistaa pöntöt kesän jäljiltä. Kirput, väiveet ja muutkin syöpäläiset ovat kohmeessa, joten suuremmilta puremilta ja kutinoilta todennäisesti säästyy.

  • Tunnista lintu - opas aloittelijoille

    Lintujen tunnistamisessa auttaa muutama perusasia.

    Lintuharrastus ja lintulajien opettelu kannattaa aloittaa silloin, kun lajeja on maastossa vähän. Talvella tarkoitukseen sopii mainiosti esimerkiksi talviruokintapaikka. Kevään edistyessä ja lajimäärän lisääntyessä määritystaitoja voi kartuttaa vähitellen. Yksi oleellinen asia määrityksessä on miettiä voiko kyseinen lintu esiintyä havaitussa ympäristössä havaittuun vuodenaikaan.

  • Miksi tarvitaan Miljoona linnunpönttöä?

    Miljoona linnunpönttöä -kampanja syntyi pesäkolopulasta.

    Suomen metsissä on kova pula koloista. Moni lintumme tarvitsee katettuja, suojattuja tiloja pesimiseen. Ilman pönttöä tai koloa lisääntyminen ei onnistu. Miljoona linnunpönttöä -kampanjalla lahjoitamme turvallisia pesäkoloja linnuille. Ja samalla lisää linnunlaulua ensi vuonna sata vuotta täyttävälle Suomellemme.

  • Tässäkö Suomen paras susiäänite?

    Luontomiehet tallensivat susilauman ulvonnan hyvin läheltä.

    Onni potkaisi Juha Laaksosta ja Riku Lumiaroa eräänä syyskuisena iltayönä Kuhmossa. Luontomiehet olivat äänistyspuuhissa, kun susilauma alkoi yhtäkkiä ulvoa aivan lähietäisyydellä. He saivat äänitettyä ulvonnan.