Hyppää pääsisältöön

Carl von Linné kesytti luonnon nimillä ja luokilla

Yksityiskohta Martin Hoffmanin maalauksesta vuodelta 1737 Carl von Linnéstä kädessään hänen mukaansa nimetty kasvi Linnaea borealis (vanamo). Taustalla piirros Linnén kirjasta Praeludia Sponsaliorum Plantarum (1729).
Yksityiskohta Martin Hoffmanin maalauksesta vuodelta 1737 Carl von Linnéstä saamenpuvussa kädessä nimikkokasvinsa vanamo, Linnaea borealis. Taustalla piirros Linnén kirjasta Praeludia Sponsaliorum Plantarum (1729). Yksityiskohta Martin Hoffmanin maalauksesta vuodelta 1737 Carl von Linnéstä kädessään hänen mukaansa nimetty kasvi Linnaea borealis (vanamo). Taustalla piirros Linnén kirjasta Praeludia Sponsaliorum Plantarum (1729). Carl von Linné

”Luoja loi, mutta Linné järjesti”, kertoo vanha sanonta. Ruotsin tunnetuinta tiedemiestä ja maailmankuulua kasvitieteilijää Carolus Linnaeusta on kiittäminen, että kasveilla ja eläimillä on tieteelliset nimet. Hänen tavoitteensa luokitella ja nimetä koko eliökunta oli aikoinaan mullistava.

Carolus Linnaeus (1707-1778), myöhemmältä nimeltään Carl von Linné, syntyi ja kasvoi Ruotsin maaseudulla. Hän opiskeli teologiaa, ja tulevaisuudessa siinsi elämä kirkon palveluksessa pappina toimivan isän jalanjäljissä. Mutta kiinnostus kasvitieteeseen muutti suunnan. Linnaeus vaihtoi opiskelemaan lääketiedettä, johon sisältyi myös kasvioppia. Tuolloin ei kasvitiedettä opetettu vielä omana tieteenalanaan.

Ollessaan vasta 25-vuotias Linnaeus teki tutkimusmatkan Lappiin. Hän kiersi hevosella silloin vielä tutkimatonta Lappia kirjoittaen päiväkirjaa ja keräten laajaa kasvikokoelmaa, joka myöhemmin julkaistiin kirjana Flora Lapponica (1737). Matkamuistona hän osti saamenpuvun, jossa hänet myöhemmin ikuisti hollantilainen taidemaalari. Maalauksessa Linnaeus pitää kädessään tunnuskukakseen ottamaansa vanamoa, Linnaea borealis, joka myös nimettiin hänen mukaansa.

Vuodet 1735-38 Linnaeus vietti ulkomailla, pääosin Hollannissa ja väitteli lääketieteen tohtoriksi. Noina vuosina hän julkaisi monet pääteoksistaan, muun muassa ensimmäisen laitoksen kirjasta Systema Naturae (1735). Siinä Linnaeus järjesti kaikki eliöt neljään hierarkkisesti laajenevaan peruskategoriaan: luokkaan, lahkoon, sukuun ja lajiin. Kasvit hän luokitteli heteiden ja emien mukaan 24 luokkaan, eläimet kuuteen ja mineraalit neljään luokkaan.

Merkittävintä Linnaeuksen saavutuksissa oli perustan luominen tieteelliselle taksonomialle eli eliöiden luokittelulle. Järjestelmää on myöhemmin laajennettu, mutta Linnaeus on kiistaton taksonomian isä.

Kehittämäänsä kaksinimijärjestelmää hän käytti ensi kerran teoksessaan Species plantarum (1753). Sen myötä lajit saivat kaksiosaisen, yleensä latinankielisen nimen. Alkuosa kertoi suvun, jälkiosa lajin. Esimerkiksi leijona (Panthera leo) kuuluu sukuun Panthera ja lajiin leo, ja tammi (Quercus robur) kuuluu sukuun Quercus ja lajiin robur. Sen ansiosta hankalat nimet, jotka saattoivat koostua pitkistä kuvailuista, jäivät historiaan. Esimerkiksi hieskoivu sai nimen Betula pubescens, joka korvasi entisen nimen Betula folis cordatis serratis (koivu, jolla on sydämenmuotoiset ja sahalaitaiset lehdet).

Linnén puutarha oli aikansa paras

Linnaeus nimitettiin lääketieteen professoriksi Uppsalan yliopistoon 1741. Hän kehitti muun muassa tautiluokituksia sekä kasvilääkintää ja toimi kuninkaan henkilääkärinä. Kasvitieteen professuurin hän vastaanotti 1742 ja toimi siinä virassa aina kuolemaansa saakka. Opetuksen ohessa hän kohensi silloista kasvitieteellistä puutarhaa. Linnén puutarhasta tuli yksi aikansa parhaita. Sieltä luokittelujärjestelmä levisi ympäri maailmaa ja kehittyi sitä mukaa, kun tuli aihetta tarkennuksiin.

Linnaeusta arvostettiin niin kotimaassa kuin ulkomailla. Palkintoja ja arvonimiä sateli ja Uppsalaan virtasi ulkomaisia tutkijoita. Ruotsin akatemia myönsi Linnélle aatelisarvon vuonna 1762 ja tuolloin hän otti nimekseen von Linné.

Linnén perustama puutarha ja elävä museo vaalii edelleen hänen kasvitieteellisiä oppejaan. Kasvitieteilijä ja Turun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan ylipuutarhuri Arno Kasvi vieraili Linnén puutarhassa, vuonna 1995 kuvatussa ohjelmassa hän kertoo sen historiasta ja haastattelee puutarhuri Lars Jonssonia.

Linnén aikana ei vielä tunnettu evoluutioteoriaa eikä eliölajien keskinäisiä sukulaissuhteita. Sittemmin Linnén luokitteluperusteet ovat vanhentuneet, mutta eliöiden kaksiosainen nimeämiskäytäntö on jäänyt pysyvään käyttöön.

Radio-ohjelmassa Puistojen muistot tarkastellaan muun muassa miten kasvien luokittelujärjestelmä on muuttunut Linnén ajoista. Kasvitieteellisen puutarhan nykyaikaan tutustutaan Helsingin yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa Kaisaniemessä. 1800-luvulla perustettua puutarhaa ja Linnén kasviluokittelua esittelee intendentti Leif Schulman.

"Jos ei ole nimeä, ei voi tehdä tiedettä"

Linnén puutarhasta löytyy myös hänen kotitalonsa, joka toimii nykyään museona. Prisma-ohjelman haastattelussa museon intendentti Eva Björn ja kasvitieteilijä Magnus Lidén Uppsalan yliopistosta kertovat Linnén merkityksestä tämän 300-vuotisjuhlan kynnyksellä.

"Jos ei ole nimeä, ei voi tehdä tiedettä", kertoo Eva Björn Linnén sanoneen. Yhteneväiset ja kielestä riippumattomat termit loivat edellytykset kasvitieteen kehitykselle. Puutarhaansa Linné toivoi ihmisten voivan "lukea" kuin kirjaa. Hän halusi, että siellä näkyy koko kasvien kiertokulku kasvusta ja kukinnasta aina kuihtumiseen asti.

Ikimainio Linné

Linnén vaikutus suomalaiseen luonnontutkimukseen on merkittävä. Hänen tunnetuimpia suomalaisia oppilaitaan olivat kasvitieteilijä Pehr Kalm sekä lääketieteen professori, ”Suomen lääketieteen isä”, Johan Haartman. Ensimmäisen suomalaisen kasvion laatinut Elias Lönnrot antoi Linnelle lempinimen "ikimainio". Linnén järjestelmää opetettiin Suomen kouluissa vielä 1950-luvulla ja suomalaisissa kasviossa järjestelmä esiteltiin 1970-luvulle saakka.

Emeritusprofessori Petter Portin kertoo Linnéä käsittelevässä artikkelissaan tämän olleen myös luonnontieteellisen tutkimusmatkailun uranuurtaja, joka lähetti apostoleiksi kutsumiaan oppilaita ulkomaille keräämään eläin- ja kasvinäytteitä ja tutkimaan luontoa.

Linné on niitä harvoja 1700-luvun tiedemiehiä, joiden maine ja ansiot ovat kantaneet vielä toiselle vuosituhannelle. Vuonna 2014 Washington Post -lehti kertoi Linnén olevan historian vaikutusvaltaisin henkilö Wikipedian linkityksillä mitattuna. Linnén tuotoksiin voi kirjojen lisäksi tutustua muun muassa Ruotsin luonnontieteellisen museon nettiherbaarion kautta ja The Linnean Society of Londonin ylläpitämään laajassa nettitietokannassa, joka sisältää muun muassa kirjeitä sekä eläin- ja kasvikokoelmia.

Artikkelin lähteenä on ohjelmien lisäksi käytetty kirjaa Lapin kasveja (Gummerus 1991), Petter Portin laatimaa kirjoitusta Linnén merkityksestä sekä muita linkkilistassa mainittuja nettilähteitä.

Kommentit
  • Lennart Meren filmiaarre Vesilinnun kansa tutustutti meidät uralilaisiin sukulaisiimme

    Lennart Meren dokumenttielokuva vuodelta 1970

    Lennart Meren kansatieteellinen dokumenttielokuva Vesilinnun kansa esitteli uralilaisten kansojen elämää ja perinteitä vuonna 1970. Elämä kaukana Itämereltä oli eksoottista, mutta Meren tarkka katse löysi sieltä paljon tuttua. Harvinaislaatuista materiaalia sisältävä elokuva esitettiin Suomessa kaksiosaisena tv-dokumenttina vuonna 1974.

  • Hayaayahayayaa! Sielun Veljet oli rock-energiaa kaikille aisteille

    Koosteessa musiikkivideoita, haastatteluita ja konsertteja.

    Elävän arkiston koosteeseen on kerätty Sielun Veljien musiikkivideoita, live-esiintymisiä sekä haastatteluita vuosien varrelta. Bändi ei tyytynyt vain tyydyttämään kuulijoita, Sielun Veljien taide palveli kaikkia kokijan aisteja – hikirauhasia unohtamatta.

  • Matkustajakone Kalevan tuhosta 1940 vaiettiin vuosikymmeniksi

    Tv-ohjelma matkustajakone Kalevan tapauksesta vuodelta 1991.

    Kesäkuun 14. päivänä vuonna 1940 Tallinnan edustalla alas ammutun Aero-lentoyhtiön Kalevan tapauksesta vaiettiin vuosikymmeniksi, kunnes 1980-luvun lopulla asiasta saatiin uutta tietoa. Vuonna 1991 esitetty tv-ohjelma Viimeinen lento Tallinnasta valottaa traagista välirauhan aikana tapahtunutta välikohtausta. Ohjelman on tehnyt Kalevan kapteenin Bo von Willebrandin poika Carl Gustaf Bosson von Willebrand.

  • Tohveli paljasti virolaisloikkari Treialin pakoyrityksen Helsingistä 1950

    Treialin tapausta seurattiin tarkasti meillä ja muualla

    Neuvostoliitosta Suomeen loikannut virolainen kapteeni Herman Treial nousi kansainvälisiin uutisotsikoihin syksyllä 1950, jolloin hänen suomalaisten avustama pakoyrityksensä Helsingistä epäonnistui. Tom Östlingin vuonna 2011 ohjaamassa dokumentissa Loikkari käydään tapaus läpi paossa avustaneen sairaanhoitajan ja tutkijan kanssa sekä nähdään otteita vuonna 1962 tehdystä elokuvasta Vaarallista vapautta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Lennart Meren filmiaarre Vesilinnun kansa tutustutti meidät uralilaisiin sukulaisiimme

    Lennart Meren dokumenttielokuva vuodelta 1970

    Lennart Meren kansatieteellinen dokumenttielokuva Vesilinnun kansa esitteli uralilaisten kansojen elämää ja perinteitä vuonna 1970. Elämä kaukana Itämereltä oli eksoottista, mutta Meren tarkka katse löysi sieltä paljon tuttua. Harvinaislaatuista materiaalia sisältävä elokuva esitettiin Suomessa kaksiosaisena tv-dokumenttina vuonna 1974.

  • Sielun Veljet oli rock-energiaa kaikille aisteille

    Koosteessa musiikkivideoita, haastatteluita ja konsertteja.

    Elävän arkiston koosteeseen on kerätty Sielun Veljien musiikkivideoita, live-esiintymisiä sekä haastatteluita vuosien varrelta. Bändi ei tyytynyt vain tyydyttämään kuulijoita, Sielun Veljien taide palveli kaikkia kokijan aisteja – hikirauhasia unohtamatta.

  • Matkustajakone Kalevan tuhosta 1940 vaiettiin vuosikymmeniksi

    Tv-ohjelma matkustajakone Kalevan tapauksesta vuodelta 1991.

    Kesäkuun 14. päivänä vuonna 1940 Tallinnan edustalla alas ammutun Aero-lentoyhtiön Kalevan tapauksesta vaiettiin vuosikymmeniksi, kunnes 1980-luvun lopulla asiasta saatiin uutta tietoa. Vuonna 1991 esitetty tv-ohjelma Viimeinen lento Tallinnasta valottaa traagista välirauhan aikana tapahtunutta välikohtausta. Ohjelman on tehnyt Kalevan kapteenin Bo von Willebrandin poika Carl Gustaf Bosson von Willebrand.

  • Tohveli paljasti virolaisloikkari Treialin pakoyrityksen Helsingistä 1950

    Treialin tapausta seurattiin tarkasti meillä ja muualla

    Neuvostoliitosta Suomeen loikannut virolainen kapteeni Herman Treial nousi kansainvälisiin uutisotsikoihin syksyllä 1950, jolloin hänen suomalaisten avustama pakoyrityksensä Helsingistä epäonnistui. Tom Östlingin vuonna 2011 ohjaamassa dokumentissa Loikkari käydään tapaus läpi paossa avustaneen sairaanhoitajan ja tutkijan kanssa sekä nähdään otteita vuonna 1962 tehdystä elokuvasta Vaarallista vapautta.

  • Lataa aidot pieruäänet vapaaseen käyttöön!

    Ylen äänitehosteita Freesound-palvelussa

    Prööööööt! Pufff! Millä kaikin tavoin pieru voikaan kajahtaa, tussahtaa ja plörähtää. Kuuntele ja lataa pieruja äänitehosteina vapaaseen käyttöön. Yle julkaisee äänitehostekokoelman aarteitaan kaikkien käyttöön Freesound-palvelussa. Tuoreimpana lisäyksenä ovat paljon toivotut pierut. Pääset kuuntelemaan ja lataamaan pierujen muikean kavalkadin tästä linkistä! .

  • Onko nainen parempi johtaja kuin mies, Merja Ylä-Anttila?

    10 kirjaa vallasta -sarjan aiheena Katariina Suuri ja valta.

    10 kirjaa vallasta -sarjan (2012) kymmenennessä osassa aiheena oli Laila Hirvisaaren Minä, Katariina. Kirjassa 1700-luvun esifeministi hallitsee Venäjää. Onko nainen parempi johtaja kuin mies, pohtivat MTV3:n tuolloinen päätoimittaja Merja Ylä-Anttila, toimittaja Timo Harakka ja sarjan vakiovieras tietokirjailija Anna Kortelainen.

  • Ruusunen ja muita klassikkosatuja Areenassa – tarinoissa mittelevät valon ja pimeyden voimat

    Fiat lux, tulkoon valkeus! Ruususen ja Grimmin satujen taika

    "Fiat lux – tulkoon valkeus!" hyvän haltijan kasvot valaisivat koko tv-ruudun. Vuonna 1982 esitetty televisioteatterin Prinsessa Ruusunen on jättänyt muistiin hehkuvan jäljen. Vielä nytkin silmä sivuuttaa aikansa tv-tekniikan ja näkee taian. Klassikkosaduissa pimeys ja valo, hyvä ja paha hakevat rajojaan voimallisesti. Areenaan kootuissa toivotuissa saduissa nähdään Ruusunen mm. Susanna Haaviston ja Karvakuonon hahmossa, piirrettynä sekä Sinikka Sokan vivahteikkaasti kertomana. Sokan tarinoimina eläväksi tulevat myös monet muut Grimmin sadut.

  • Pieni pyhiinvaellus on kertomus häpeästä ja kunniasta, uskosta ja armosta

    Elokuva salaisuuksien verkosta, johon yhteisö pakottaa

    Syntymä ja kuolema, häpeä ja kunnia kietoutuvat yhteen koskettavaksi tarinaksi Heikki Kujanpään vuonna 2000 ohjaamassa elokuvassa Pieni pyhiinvaellus. Nuori Ritva saa aviottoman lapsen, jonka hän luovuttaa hädissään pois. Kohtalo puuttuu kuitenkin peliin elämän ja kuoleman porteilla.

  • Suuri kaniinisuunnitelma – eli miten Venezuelan vallankumous muuttui ensin farssiksi, sitten tragediaksi

    Venezuelan bolivariaanien vallankumous on tuhonnut maan.

    Venezuela on ristiriitaisuuksien maa. Presidentti Hugo Chavez loi maahan köyhyyden kultin, jossa oli rumaa oli olla rikas. Samalla Chavezin lähipiiri varasti suunnattomat määrät valtion öljytuloja itselleen. Nyt maata on johtanut jo viisi vuotta Nicolas Maduro, entinen bussinkuljettaja. Terveydenhuolto on romahtanut, ihmiset näkevät nälkää, öljyntuotanto hiipuu. Presidentti on tarjonnut ratkaisuksi muun muassa kaniinien kasvatusta.

  • Lauluja keväästä – onko oma suosikkisi joukossa?

    Vuodenajoista toiveikkain on ikuisuusaihe myös musiikissa.

    Vuodenajoista toiveikkain on myös kotimaisen musiikin ikuisuusaihe. Elävän arkiston koosteeseen on koottu ikonisia kappaleita sekä mieltä ylentäviä rallatuksia kevään kunniaksi ja pimeämpien aikojen varalle. Kerro oma kevätkappale-ehdotuksesi!

  • Suomalainen lapsenlikka tapasi 1960-luvun popjulkkikset

    Au pair Hilkka Ikonen raportoi svengaavasta Lontoosta.

    Hilkka Ikonen (os. Kantelinen) työskenteli au pairina 1960-luvun "svengaavassa Lontoossa". Lastenhoidon ohessa hän toimi mm. Iskelmä-lehden ja Yleisradion pop-kirjeenvaihtajana haastatellen monia aikakauden tähtiä kuten The Beatlesia, Rolling Stonesia, Manfred Mannia ja Cliff Richardia. Radiohaastatteluja vuosilta 1964–1965 on säilynyt alun kolmattakymmentä.

  • YYA-sopimus oli Suomelle välttämättömyys, josta tuli hyve

    YYA-sopimus oli ystävyyttä, yhteistoimintaa ja avunantoa

    Suomen ja Neuvostoliiton välinen YYA-sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja avunannosta syntyi aikana, jolloin pienen maan oli tarkoituksenmukaista tehdä liitto suuren naapurinsa kanssa rauhanomaisten olojen takaamiseksi. Sopimus hyödytti Suomea myös taloudellisesti ja se lisäsi vähintäänkin välillisesti suomalaisten tietämystä itänaapurista. Mutta aikaa myöten siitä tuli ulko- ja sisäpoliittinen rasite, kun välttämättömyydestä tehtiin hyve.

  • Pääsiäisruokia à la Patakakkonen ja Makupalat

    Suosikkiohjelmissa on nähty monenlaisia pääsiäismenuita.

    Suosituissa ruoka-ohjelmissa on nähty monenlaisia pääsiäiskokkailuja. Perinteisen lampaan ja pashan lisäksi on tuunattu marenkijoutsenia Vanamon ja Kolmosen opeilla, tutustuttu ortodoksikarjalaisten paastonajan ruokiin ja valmistettu pippurista porohöystöä Makupalojen opein.