Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Miksi käteinen ei kadonnutkaan – vielä?

Seteleitä pyykkinarulla.
Seteleitä pyykkinarulla. Kuva: Yle kuningaskuluttaja,raha,käteisraha

Maksamisen povataan lähitulevaisuudessa muuttuvan radikaalisti. Uusia maksutapoja tulee markkinoille, pankit menettävät kenties yksinoikeutensa maksuliikenteeseen ja ostos maksetaan useammin puhelimella kuin lompakosta löytyvillä seteleillä. Miten käy kuluttajan maksumyllerryksessä? Keräsimme yhteen kymmenen keskeistä huomiota maksamisesta ja käteisestä rahasta.

1. Suomi poikkeaa muista Pohjoismaista

Suomalaiset ovat muita pohjoismaalaisia jäljessä uusien maksusovellusten omaksumisessa. Netsin tekemän pohjoismaisen kyselyn perusteella (elokuu 2016) Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa noin 40 % ihmisistä sanoo, ettei heillä ole juuri koskaan käteistä rahaa mukanaan. Suomalaisten keskuudessa vastaava luku on 20%.

Ruotsalainen Swish -maksuinnovaatio, jonka avulla voi lähettää rahaa pelkän puhelinnumeron avulla, on käytössä jo noin puolella ruotsalaisista. Swishiltä kerrottiin, ettei heillä tällä hetkellä ole kiinnostusta tulla Suomen maksumarkkinoille.

Käteismaksu koetaan helpoksi ja nopeaksi.

Erilainen asenteemme käteiseen rahaan näkyy myös siinä, että suomalaiset kokevat käteismaksun helpoksi ja nopeaksi. Muiden pohjoismaalaisten mielestä tärkein syy käyttää käteistä on halu päästä siitä eroon.

Mobiilimaksajina olemme yhden prosentin luokkaa, kun muissa Pohjoismaissa runsaat kuusi prosenttia maksaa mieluiten mobiililla.

2. Kortti ja käteinen jyräävät yhä

Suomalaiset maksavat edelleen päivittäisostoksensa pääasiassa käteisellä tai kortilla, kertoo Kaupan liiton tuore selvitys. Alle 35-vuotiaat ovat kiinnostuneita uusista maksutavoista, kuten lähimaksamisesta, mobiiliaplikaatioista ja suorista tilisiirroista, jotka mielletään nopeiksi ja helpoiksi tavoiksi maksaa. Ongelma on siinä, että pienillä kaupoilla ei ole osaamista eikä resursseja ottaa uusia maksutapoja käyttöön.

Pienillä kaupoilla ei ole osaamista eikä resursseja ottaa uusia maksutapoja käyttöön.

Määrällisesti käteisostotapahtumia on siis edelleen noin 40% kaikista ostotapahtumista. Pienet summat kuten kahvikuppi, bussilippu ja parkkimaksu maksetaan mielummin kolikoilla tai pienillä seteleillä, kuin korteilla tai muilla maksusovelluksilla.

Suomen Pankin alkuvuonna tekemän kuluttajakyselyn mukaan 13 % suomalaisista maksaa ostoksensa edelleen pääosin käteisellä. Tarkkaa tilastoa käteisen käytöstä on mahdotonta antaa, sillä se, kuka maksaa mitä ja kenelle, ei välttämättä rekisteröidy mihinkään, kun raha vaihtuu tavaraan.

3. Maailman digijätit kiersivät Suomen

Suurimmilla kotimaisilla pankeilla on omat mobiiliaplikaatiot maksamista varten, mutta puhelin- ja tietoliikennejättien Apple, Samsung, Android ja Google maksusovellusaplikaatiot eivät ole käytössä Suomessa. Mikään niistä ei ole myöskään sanonut suoraan, aikovatko he laajentua Pohjoismaihin ja jos niin missä aikataulussa.

On myös vilauteltu ajatusta, että esimerkiksi Apple voisi perustaa oman pankin ja tulla sitä kautta rahamarkkinoille. Myöskään joka toisella ruotsalaisella käytössä oleva Swish-maksuaplikaatio ei suunnittele tulevansa Suomen maksumarkinoille.

Pankit eivät halua päästää muita osapuolia kilpailemaan samoista voitoista.

Suomen pankin Kari Takalan mukaan syy on ainakin osittain kotimaisten pankkien haluttomuudessa päästä puhelinjättien kanssa sopimukseen maksuliikenteen provisioista. Maksuvälitys on pankeille hyvää bisnestä, eivätkä ne halua päästää muita osapuolia kilpailemaan samoista voitoista.

Kari Takala
Kari Takala Kari Takala Kuva: Yle kari takala,Suomen Pankki

4. Mobiilimaksaminen ei sovi kaikille

Vaikka mobiilimaksaminen kiinnostaisikin, se ei aina ole mahdollista. Mobiilimaksamisesta tuskin koskaan tulee kaikkien maksuvälinettä, sillä on monia erityisryhmiä, joille se ei sovi ainakaan nykymuodossaan. Lapsille, vanhuksille ja näkövammaisille mobiilimaksaminen voi olla fyysisesti mahdotonta tai epäluotettavaa.

Maksaminen on helppoa niille, joilla on tuloja ja tilillä säännöllisesti rahaa.

Myös pankkikorttimaksamisessa törmätään ongelmiin erityisryhmien kanssa, sanoo Kilpailu- ja kuluttajaviraston juristi Paula Hannula. Pankkikortin PIN-koodia ei missään tapauksessa pitäisi luovuttaa ulkopuoliselle. Mikäli näin on tehty ja rahat katoavat tililtä, lain näkökulmasta koodin luovuttaja on syyllistynyt törkeään huolimattomuuteen. Kadonneiden rahojen takaisin saaminen voi olla vaikeaa, vaikka kyse olisikin alaikäisestä lapsesta tai vanhuksesta, joka ei itse pysty hoitamaan pankkiasioitaan.

Kun uusia maksusovelluksia kehutaan helpoiksi ja lähes huomaamattomiksi, maksamisen riskit kasvavat sellaisten käyttäjien kohdalla, joilla on ongelmia oman taloudenpidon kanssa. Kun joutuu hallitsemaan monia samanaikaisia maksuvälineitä, kokonaiskuva saattaa sumentua. Maksaminen on pääsääntöisesti helppoa niille, joilla on tuloja ja joiden tilillä on säännöllisesti rahaa.

Paula Hannula
Paula Hannula Paula Hannula Kuva: Yle paula hannula,raha,Kilpailu- ja kuluttajavirasto

5. Verkkomaksamisen sujuvuudessa toivomisen varaa

Ei pelkästään maksaminen ole muuttumassa, myös shoppailu on yhä voimakkaammin siirtymässä verkkoon. Verkosta ostetaan etämaksulla selvästi suuremmilla summilla kuin pankkikortilla fyysisistä myymälöistä. Keskimääräinen verkko-ostos vuonna 2015 oli noin 56 euroa (päivittäistavarakaupassa n. 31 euroa).

Verkosta ostetaan selvästi suuremmilla summilla kuin myymälöistä.

Verkko-ostamisessa erityisen merkittävää on kokemus maksamisen sujuvuudesta. Kaupan liiton kyselyn mukaan peräti 40 % verkko-ostoksista keskeytyy maksuvaiheessa. Syynä on joko tekninen häiriö tai se, että kuluttajille ei ole tarjolla heille mieluisaa maksuvaihtoehtoa. Mikäli verkkokauppaa halutaan kehittää edelleen, maksamisesta olisi tehtävä varmaa, helppoa ja nopeaa. Myös moninkertaiset rekisteröitymiset ja salasanat hidastavat asioimista verkkokaupoissa.

6. Suomalainen ei osta velaksi

Luotolla ostaminen ei kuulu maksukulttuuriimme. Vaikka yhä useammalla on lompakossaan luottokortti, maksutapahtumat teemme mieluiten kortin debit-toiminnalla. Vain 8,5 % kaikkien ostosten arvosta maksettiin luotolla (2015). Ja vaikka maksaisimmekin ostoksemme luotolla, moni siitä huolimatta maksaa luottolaskunsa pois kuun lopulla yhdellä kertaa, ilman korkoa. Suomen Pankin mukaan maksutapahtuma ei silloin rekisteröidy luottomaksuksi vaan maksuaikatoiminnoksi.

Totuimme siihen, että korttimaksaminen veloitti tiliämme saman tien.

Selitystä haluttomuudellemme käyttää luottokortin luotto-ominaisuutta voi hakea sekä velattomuuden ihanteesta että varhaisesta tottumisestamme korttimaksamiseen. Suomi oli edelläkävijä korttimaksamisessa, ja me totuimme siihen, että korttimaksaminen veloitti tiliämme saman tien.

Ylipäätään Eurooppalaiset eivät käytä mielellään luottokortia. Yleisintä luotolla maksaminen on Kanadassa ja Yhdysvalloissa, joissa molemmissa 19 % kaikista korttiostoista tehdään luotolla.

7. Maksaminen maksaa aina – käteinen ei ole kalliimpaa

Maksaminen on maksanut aina, sillä maksujen vastaanottaminen vaatii oman infrastruktuurinsa, josta aiheutuu aina myös kuluja. Kun kuluttaja voi valita erilaisten maksumuotojen välillä ja vertailla niiden kustannuksia, voidaan sanoa, että itse maksamisesta on tullut kauppatavaraa.

Maksamisesta on tullut kauppatavaraa.

Käteismaksun vastaanottaminen ei ole erityisen kallista, selviää Suomen Pankin selvityksestä. Mitään selkeää kansantaloudellista säästöä ei saavutettaisi, vaikka siirryttäisiin korttimaksuihin ja luovuttaisiin käteisestä.

Myös kaupan kannalta käteismaksun ja debitkorttimaksun kustannukset ovat pysyneet samansuuruisina koko sen ajan, kun olemme kuuluneen euroalueeseen. Molempien kustannukset ovat noin 0,03 % yhtä euroa kohden.

Koska kaupat maksavat korttipäätteiden käytöstä maksukohtaista provisiota joka on sitä suurempi, mitä suuremmasta summasta on kyse, yhden debitkorttimaksun yksikkökustannus oli viime vuonna 11 senttiä, kun se käteismaksun kohdalla oli 4 senttiä. (Suomen pankin rahahuolto-osaston tiedote 21.3.2016).

Lisäksi kannattaa muistaa, että maksukorteista ja pankkipalveluista aiheutuu kuluja. Käteisen rahan nostaminen automaateista on toistaiseksi ollut ilmaista, mutta niin ei välttämättä ole jatkossa.

8. Kun raha katoaa näkyvistä, käsitys hinnoista muuttuu

Professori Terhi-Anna Wilskan mukaan kuluttajat ovat valmiita maksamaan 20 % korkeamman hinnan maksukortilla kuin minkä he maksaisivat käteisellä. Kun kuluttaja ei kortilla maksaessaan joudu luopumaan mistään - toisin kuin maksaessaan käteisellä - ostaminen on hänelle kivuttomampi tapahtuma. Siksi tuntuisikin järkevältä, että lapsi opettelisi rahan käyttöä ensin käteisen rahan avulla.

Tuntuisi järkevältä, että lapsi opettelisi rahan käyttöä käteisen avulla.

Pankeilla (Danske Bank, Nordea, OP-Pohjola) ei kuitenkaan ole ikärajaa sille, minkä ikäinen lapsi saa oman debit-kortin. Asia ratkaistaan aina lapsikohtaisesti huoltajan kanssa.

Terhi-Anna WIlska
Terhi-Anna Wilska Terhi-Anna WIlska Kuva: Yle terhi-anna wilska,raha

9. Kauppa saa kieltäytyä käteisestä

Kaupoilla ei ole velvollisuutta ottaa vastaan käteistä rahaa, sillä viranomainen ei voi pakottaa ketään käymään kauppaa. Euroopan Unioni kuitenkin suosittelee, että käteinen kelpaisi maksuvälineeksi. Mikäli myyjä syystä tai toisesta ei ota vastaan käteistä rahaa tai tietyn suuruisia seteleitä, siitä on oltava selkeä ilmoitus esimerkiksi myymälän ovella.

EU suosittelee, että käteinen kelpaisi maksuvälineeksi.

Tosiasia kuitenkin on, että käteisen rahan käyttö päivittäisessä maksuliikenteessä vähenee jatkuvasti. Käteistä rahaa myös nostetaan vähemmän kuin koskaan. Pankkiautomaatteja ylläpitävän Automatian tilastojen mukaan keskimääräinen nosto on tällä hetkellä 100 euroa. Nostojen lukumäärä on pudonnut vuosituhannen vaihteen huippuluvuista yli sadalla miljoonalla nostotapahtumalla per vuosi.

10. Käteinen säilyy ainakin kymmenen vuotta

Nykyisellä vauhdilla käteisen käyttö puolittuu nykyisestään kuudessa - seitsemässä vuodessa, arvioi Suomen Pankin Kari Takala. Siitä huolimatta hän uskoo, että käteistä käytetään melko runsaasti ainakin seuraavat kymmenen vuotta.

Aina tulee olemaan kaupankäyntiä, joka halutaan tehdä anonyymisti.

Takala ei myöskään lämpene ajatukselle käteisen käytön lopettamisesta viranomaispäätöksellä. Sikäli kun käteinen katoaa, sen on parempi kadota markkinaehtoisesti, hän kirjoittaa.

On selvää, että aina tulee olemaan kaupankäyntiä, joka halutaan tehdä anonyymisti. Se, millä silloin maksetaan, kun virallista käteisvaluttaa ei ole, on arvoitus.

Maksaisitko kodittomalle kortilla?

Tukholmassa kodittomien Situation Stockholm-lehden kokemus korttimaksamisesta on kiinnostava - varsinkin tontilta, jolla seteleitä ja kolikoita on pidetty ainoana mahdollisena maksutapana. Kun Ruotsissa annettiin kortinlukija Situation Stockholm -lehden myyjille, myyntiluvut kasvoivat jopa 30 %.

Suomen Iso numero -lehden päätoimittaja Hannele Huhtalan mukaan meillä ei ole vielä harkittu maksukorttipäätteiden antamista lehden katumyyjille. Syyksi Huhtala mainitsee mm. sen, että meillä lehden myyjien profiili on hyvin erilainen kuin Ruotsissa. Suomessa Iso numero -lehteä myyvät pääasiassa Romanian ja Bulgarian romanit, joilla on useimmiten heikko tai olematon lukutaito.

Muokattu 1.12.2016: Korjattu oikea kirjoitusmuoto Swish.

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.