Hyppää pääsisältöön

Mitä nopeammin, sitä hitaammin… Avaruusromua 4.12.2016

etana, käsitelty kuva
etana, käsitelty kuva Kuva: Yle etana, käsitelty kuva

Mitä nopeammin me kiiruhdamme, sitä hitaammin me etenemme. Näin sanoi kiinalainen, 600-luvulla elänyt ajattelija ja zen-runoilija Seng Tsan.

Laotse sanoi, että tie suo mielellään voimansa sille, joka mukautuu tiehen.

Vanha kiinalainen muutosten kirja I Ching sanoo olosuhteiden muuttuvan suotuisiksi silloin, kun ihminen sopeutuu niihin.

Jostakin tämänkaltaisesta on kyse myös Juha-Matti Rautiaisen musiikissa. Parisen vuotta sitten hän menetti epäonnisesti pätkän oikeasta etusormestaan, ja se oli alku uudelle musiikille, ja albumille The Endless Now - Music for Stagnation.

”Minun täytyi hiljentää”, kirjoittaa Juha-Matti Rautiainen, ja sanoo saaneensa tilaisuuden tutkailla hetkeen keskittymisen estetiikkaa. Siihen hetkeen, joka on tässä ja nyt.

”Ihme ei ole ilman halki lentäminen eikä veden päällä käveleminen, vaan se, että kävelee maan pinnalla”, sanoo vanha kiinalainen sanalasku.

Juha-Matti Rautiainen kertoo olleensa ja pitkään kiinnostunut ambient-musiikista ja halunneensa tehdä sitä, muttei ollut ryhtynyt siihen, koska hänen instrumenttinsa on sähköbasso. Soitin, joka ei ehkä aivan ensimmäisenä tule mieleen, kun puhutaan ambientista.

Hän oli uuden tilanteen edessä, ja joutui lähestymään asiaa uudella tavalla. Ehkä rajoitukset voivat olla etu? Voiko pelkällä sähköbassolla tehdä ambienttia, ja jos voi, niin miten ja millaista?

Munkki kysyi vanhalta zen-mestarilta: "Mitä on zen? Miten sinä harjoitat sitä?" Zen-mestari vastasi: ”Kun on aika syödä, minä syön ja kun olen väsynyt, minä nukun”. ”Mitä ihmeellistä tuossa nyt on”, ihmetteli munkki, ”noinhan kaikki tekevät”. Mestari sanoi: ”Eivät suinkaan. Kun he syövät, he ajattelevat tuhansia muita asioita, ja kun on aika nukkua, heidän mielessään pyörii monenlaisia suunnitelmia ja huolia.”

“Olen koettanut pitää mielessäni ambientin alkuperäistä ideaa, sitä että sen voi jättää soimaan mielensä taustalle tai sitä voi kuunnella aktiivisesti”, kirjoittaa Juha-Matti Rautiainen. Hän sanoo tahtoneensa luoda äänimaisemia, jotka eivät olisi paikallaan pysyviä, vaan eläviä ja hitaasti muuttuvia.

Hän kertoo musiikin syntyneen rauhoittumisen, pysähtymisen, hiljentymisen ja keskittymisen myötä. Hän joutui tilanteeseen, jossa joutui pohtimaan omaa instrumenttiaan, sähköbassoa, uudelleen: keksimään siitä puolia, joita ei ollut tullut aiemmin ajatelleeksi.

Hän joutui opettelemaan uusia soittotekniikoita. ”Samalla myös ajatteluni muokkaantui”, Juha-Matti Rautiainen sanoo. ”Ei ollut enää kiirettä, vaan keskityin hetkeen.”

”Jos tahdot ymmärtää totuuden, älä ole sen puolella, äläkä ole sitä vastaan”, kirjoitti kiinalainen zen-runoilija Seng Tsan.

“Stressi syntyy siitä, miten suhtaudut tapahtumiin ja tilanteisiin”, kirjoittaa Chris Prentiss kirjassaan Zen ja onnellisuuden taito. Hän sanoo, ettei stressi sen paremmin kuin onnellisuuskaan piile asioissa, tapahtumissa ja tilanteissa sinänsä. Hän sanoo, että asiat ovat vain asioita, tapahtumat ovat vain tapahtumia ja tilanteet ovat vain tilanteita, ja että sinä itse olet se, joka reagoit niihin eri tavoin.

"Valinta on sinun", hän sanoo, ja huomauttaa samalla, että vaikka stressi ei koskaan häviä elämästämme, me voimme eliminoida valtaosan siitä. Helppoa se ei ole, sillä Prentissin mukaan me olemme usein omaksuneet elämäämme niin paljon kielteisyyttä, että meidän on vaikea nähdä mielessämme huonon lopputuloksen sijasta onnellinen lopputulos.

Englantilainen, nykyään Berliiniin asettunut Simon Goff on paitsi klassisen koulutuksen saanut viulisti, myös basisti. Hän sanoo tahtovansa haastaa oman menneisyytensä, oman klassisen koulutuksensa, ja pyrkivänsä samalla ymmärtämään sitä äänimaailmaa, joka on ympäröinyt häntä jo vuosikymmenien ajan.

“En ole milloinkaan unohtanut, että en saa ideoita, jos lähden niitä metsästämään”. Näin sanoi amerikkalainen kirjailija Ellen Glasgow ja kertoi että jos hän lähti ajamaan ideoita takaa, ne pakenivat.

”Mutta kun pysähdyin ja vaivuin eräänlaiseen odottavaan haaveiluun, ne lensivät takaisin parvittain kuin lempeät kyyhkyset”, hän muisteli ja muistutti kuinka tärkeää ainakin hänelle on ollut ”jättää luova kyky toimimaan vapaasti omalla tavallaan, ilman pakkoa ja ponnistusta”.

Aikalailla samanlaista taustaa voisin olettaa olevan Steve Roachin musiikissa. Muistan hänen joskus puhuneen siitä, kuinka hänen musiikkinsa vain tulee jostakin, syntyy kuin itsestään, kun hän antaa sille tilaisuuden. Kun hän pysähtyy ja vaipuu eräänlaiseen odottavaan haaveilun, kuten Ellen Glasgow asian ilmaisi. Tämä on ilmeisen tärkeää myös Steve Roachin musiikkia kuunnellessa: siis pysähtyminen ja se että osaa tai uskaltaa jättää mielensä toimimaan vapaasti, omalla tavallaan, ilman pakkoa ja ponnistusta.

Erässä haastattelussa Steve Roach kertoi olleensa uransa alkuaikoina, 1970-luvulla, hieman ymmällään, kun ihmiset kyselivät häneltä, että mitä on tuo musiikki, jota sinä teet? Miksi sitä kutsutaan? Tuolloin musiikilla ei ollut vielä nimeä, sitä ei kutsuttu ambientiksi. Steve Roach sanoi: ”En minä tiedä, mutta minun on vain tehtävä sitä”.

AVARUUSROMUA 4.12.2016 - OHJELMAN MUSIIKKI:
JUHA-MATTI RAUTIAINEN: Grain on the Wind (The Endless Now - Music for Stagnation)
JUHA-MATTI RAUTIAINEN: The Boötes Void (The Endless Now - Music for Stagnation)
JUHA-MATTI RAUTIAINEN: Pearls (For Selma) (The Endless Now - Music for Stagnation)
JUHA-MATTI RAUTIAINEN: The Endless Now (The Endless Now - Music for Stagnation)
SIMON GOFF: Violet (Hue)
STEVE ROACH: Heart of Light (Future Flows)
STEVE ROACH: The Future Flows from Here (Future Flows)

Näin! Opastusta zen-meditaatioon (Yokoji Zen Mountain Center):

  • Anssi Kelan lyriikka vakuutti ja liikutti

    Anssi Kela löysi vanhan menestysreseptin

    Tällä kertaa kokonaan kotimaisessa Levylautakunnassa oli mukana monen hittiartistin uutta tuotantoa. Uusia lauluja olivat kuuntelemassa Diandra, Samuli Laiho ja Pekka Laine. Äänestyksen tulos ja kommentit 1. Anssi Kela: Ilves 26 pistettä (Anssi Kela) Diandra: Ei tätä voinut ruveta analysoimaan, jäi vaan kuuntelemaan. Tarina vei heti mukanaan.

  • Kylie Minoguen kantrivalssi ja Maj Karman rokkileka

    Kylie Minoguen kantrivalssi Levylautakunnan voittaja

    Levylautakunnan arvioille alttiiksi valikoitui viikon uutuuksista mm. Australian lahja pop-maailmalle, tuore laulaja-lauluntekijä ja kotimainen rokkijyrä. Arvionsa antavat Ylen Juha-Pekka Sillanpää, Susanna Vainiola ja Jyrki Koskenseppä. Äänestyksen tulos ja kommentit 1.

  • Kolme sointua riittää tangokuninkaillekin

    Tangokuninkaat Jukka Hallikainen ja Marko Maunuksela

    Tangokuninkaat Jukka Hallikainen ja Marko Maunuksela ovat yhdistäneet voimansa duoksi, joka alkaa keikkailla yhdessä ja levyjäkin on tekeillä. Levylautakunnassa Marko ja Jukka saavat arvioitavakseen viikon uutudet. Tämän duon täydentää trioksi toimittaja Maija Salminen. Pisteet ja kommentteja 1.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua