Hyppää pääsisältöön

Prisma Studion joulukalenteri

kuvitus jossa iglu hohtaa lämpöisenä tähtitaivasta vasten
kuvitus jossa iglu hohtaa lämpöisenä tähtitaivasta vasten Kuva: Yle / Mitja Sirola prisma studio joulukalenteri

Mistä jänis tietää vaihtaa valkoiseen, miksi pakkanen paukkuu ja minkä takia asiat jäävät viime tinkaan? Prisma Studion joulukalenteri vastaa kauden polttaviin kysymyksiin 24 aamun ajan.

Voit seurata luukkujen aukeamista myös Prisma Studion Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä.

Skip Instagram post
View this post on Instagram

#joulukalenteri 1: MISTÄ JÄNIS TIETÄÄ VAIHTAA VALKOISEEN? Jäniksellä ja muutamilla muilla faunakunnan jäsenillä on erikseen kesä- ja talvigarderobi. Sesongin vaihtumista pitkäkorva ei seuraa muotilehdistä eikä lämpömittareista, vaan valon määrästä. Tieto siitä, että päivän lyhetessä on aika vaihtaa karvat, kulkee mukana eläimen perimässä. Sen seurauksena koipeliinin vanha, ruskea karva alkaa irtoilla, ja karva kerrallaan turkki uusiutuu valkoiseksi ja lämpöisemmäksi. Proseduurin idea, talvinen suojaväritys, ei aina täsmää lumentulon kanssa. Valkea pomppuilija onkin varsinainen huutomerkki synkkää taustaa vasten. Ilmastonmuutos voi alkaa näkyä värityksen muutoksissa, mutta se prosessi vie monen monituista jänöjussisukupolvea. #jänis #talvi #joulu #prismastudio *** Katso kaikki luukut: http://bit.ly/2gjRZFP *** Kuva: Yle / Mitja Sirola.

A post shared by Yle Tiede (@yletiede) on

Skip Instagram post
View this post on Instagram

#joulukalenteri 2: MITÄ REVONTULET OVAT? Langattomien värivalojen alkupiste on auringossa. Se syöksee varautuneiden hiukkasten virtaa eli aurinkotuulta tauotta kohti kotoista Tellusta. Maan magneettikenttä suojaa palleromme pintaa, mutta aivan aukoton se ei ole. Osa hiukkastykityksestä pääsee sujahtamaan sisään magneettikentän navoista, pohjoisesta ja eteläisestä kissanluukusta. Kun aurinkotuulen hiukkaset sitten päätyvät törmäilemään ilmakehän atomeihin, kuten happeen, jälki on kirjavaa. Taivaalla leimahtavan värin ratkaisee se, mihin atomiin pläjähdetään ja millä korkeudella. #revontulet #talvi #joulu #prismastudio *** Katso kaikki luukut: http://bit.ly/2gjRZFP *** Kuva: Yle / Mitja Sirola.

A post shared by Yle Tiede (@yletiede) on

Skip Instagram post
View this post on Instagram

#joulukalenteri 3: MIKSI VILLASUKAT HELPOTTAVAT NUKAHTAMISTA? Mieli on eittämättä hyvä, lämmin ja hellä, kun iltarituaali saavuttaa villasukkavaiheen. Rakkaalla raitaparilla on myös tieteellistä painoarvoa unen avittamisessa. Villasukan ydin on lämmönsiirto. Lempeä sukkahaudutus laajentaa pintaverisuonia, jolloin veren liikennöinti sorkkien suuntaan vilkastuu ja sikäläisen ihon lämpötila nousee. Se taas on pois kehon sisäcelsiuksista. Silloin kaikki voittavat: kun keskikroppa jäähtyy, matka Höyhensaarille käy sujuvammin, eikä sen enempää nukkujan kuin vieruskaverin tarvitse kärsiä vilpoisista varpahista. Vastuuvapauslauseke: Aina ja kaikkialla konsti ei välttämättä toimi. Jos esimerkiksi makuuhuone on liian lämmin tai tassut hiostuvaa sortimenttia, sukittelusta voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä. #villasukat #uni #nukkuminen #talvi #joulu #prismastudio *** Katso kaikki luukut: http://bit.ly/2gjRZFP *** Kuva: Yle / Mitja Sirola.

A post shared by Yle Tiede (@yletiede) on

Skip Instagram post
View this post on Instagram

#joulukalenteri 4: MITEN KALAT SELVIÄVÄT JÄÄN ALLA? Ellei kyseessä ole matala putti, luonnonvesi ei jäädy poksupakkasillakaan pohjaan asti. Selitys on seuraava: Kun vesi alkaa talvea kohti jäähtyä, se myös tiivistyy. Neliasteisena H20 on tiheimmillään. Tämä raskain vesimassa vajoaa pohjaan ja pysyy siellä läpi talven. Jääkannen alla on siis aina sulaa vettä eväkkäille. Happea ja ravintoa on kuitenkin rajallisesti, joten kauden kestotrendi on energiatehokkuus. Kalojen ruumiinlämpö laskee, elintoiminnot hidastuvat ja kaikenlainen hötkyily on pannassa. Kylmänsiedossa on kuitenkin eroja. Esimerkiksi kuhat jähmettyvät paastoamaan syviin vesiin ja ruutanat kaivautuvat pohjamutaan. Mutta sitten on sellaisia kuin made. Sen vilkkaalle aineenvaihdunnalle talvi on fisun parasta aikaa. #kalat #jää #talvi #joulu #prismastudio *** Katso kaikki luukut: http://bit.ly/2gjRZFP *** Kuva: Yle / Mitja Sirola.

A post shared by Yle Tiede (@yletiede) on

Skip Instagram post
View this post on Instagram

#joulukalenteri 5: MIKSI PIMEÄ PELOTTAA? Täsmäätikot sanovat, että itse asiassa emme pelkää pimeää, vaan sitä, mitä pimeyteen piiloutuu. Ja vanhaan hyvään aikaan sen verhoissa lymysikin kaikenlaista karmivaa. Ei ollut mitenkään harvinainen skenaario päätyä yön saalistajien hampaisiin, sillä parempi pimeänäkö antoi niille etulyöntiaseman avaran luonnon iltabuffetissa. Henkensä pitimiksi esivanhempiemme kannattikin tuntea pimeän koittaessa pelkoa ja ahdistusta. Sen ansiosta suojaan hakeutuminen kiinnosti enemmän kuin yöjuoksut. Nämä evoluution kaiut toimivat meissä yhä. Kun mielikuvitus paikkaa pimeitä aukkoja varkailla ja vampyyreillä, se valmistaa tomumajaamme taistelemaan tai pakenemaan. #pimeä #pimeys #pelot #kauhu #talvi #joulu #prismastudio *** Katso kaikki luukut: http://bit.ly/2gjRZFP *** Kuva: Yle / Mitja Sirola.

A post shared by Yle Tiede (@yletiede) on

Skip Instagram post
View this post on Instagram

#joulukalenteri 6: MITEN KARHU VOI NUKKUA LÄPI TALVEN? Puolen vuoden unet ilman nälkää, janoa ja vessareissuja. Maistuis itse kullekin. Suojaisa torkkupaikka ja riittävä rasvakerros saattaisi vielä löytyäkin, mutta siihen meikäläisten konstit loppuvat. Mesikämmen kun voi napsauttaa toimintonsa talven tullen säästötilaan. Muutamien asteiden lämmönlasku jarruttaa aineenvaihduntaa tuntuvasti. Sydämen syke putoaa viidesosaan ja hengitys hidastuu. Virtsarakko ei uinujaa paina, sillä kertynyt liemi hyödynnetään proteiinien valmistukseen. Tämä nerokas kierrätyssysteemi pitää lihakset iskussa kevääseen asti. Myös luukato on kontiolle tuntematon vaiva, vaikka kalikat ovat toimettomina kuukausia. Makoisilta unilta herääminen kestää noin viikon, puolitoista, ja varsinainen vapautuksen hetki koittaa pihkatapin irrotessa. Peräpäähän kertynyttä tulppaa käy kuitenkin kiittäminen siitä, että peti on pysynyt puhtaana koko talven. #karhu #talviuni #talvi #joulu #prismastudio *** Katso kaikki luukut: http://bit.ly/2gjRZFP *** Kuva: Yle / Mitja Sirola.

A post shared by Yle Tiede (@yletiede) on

Skip Instagram post
View this post on Instagram

#joulukalenteri 7: MIKSI NENÄ VUOTAA KYLMÄSSÄ? Viileän sään vuotoilmiö on biologiaa ja termodynamiikkaa. Nenän tehtäväkuvaan kuuluu haistamisen lisäksi hengitysilman lämmitys, kostutus ja suodatus keuhkoille sopivaksi. Kierrokset nousevat, kun klyyvariin vedetään kylmää ja kuivaa talvi-ilmaa. Silloin tuulenhalkoja lisää limaneritystä suojatakseen sisäpintojaan ja tehostaakseen kostutusta. Samalla se toimii liimapaperina bakteereille, viruksille ja muille harminkappaleille, jotka sitten luiskaistaan ulos sieraimista tai nielaistaan mahanesteiden tuhottavaksi. Toinen tiputtelua lisäävä tekijä on erilaisten ilmanlaatujen kohtaaminen nenänpäässä. Kun uloshengitettävä lämmin ja kostea ilma kohtaa kuivan ja kylmän ulkoilman, kosteus tiivistyy ja sekoittuu nenän liisterituotantoon. #nenä #räkä #talvi #joulu #prismastudio *** Katso kaikki luukut: http://bit.ly/2gjRZFP *** Kuva: Yle / Mitja Sirola.

A post shared by Yle Tiede (@yletiede) on

Skip Instagram post
View this post on Instagram

#joulukalenteri 8: MITEN ORAVA ORGANISOI TALVIVARASTONSA? Huiskuhännän toimeliaisuus läpi talven vaatii paljon energiaa. Niinpä sen syksy kuluu muonitusta hamstratessa. Oravan tapoihin ei kuulu puolustaa keräämäänsä saalista, joten olisi uhkarohkeaa sulloa kaikki murkinat samaan ruokakomeroon. Tammenterhot, kävyt ja muut herkut hajasijoitetaankin sinne tänne, puupiiloihin ja maan poveen. Oksanhangat ovat mainio ripustuspaikka niin sienille kuin satunnaiselle spagettinauhalle. Paikkoja on satoja, eikä Erkkikään niitä kaikkia muista, mutta tarpeeksi monta kuitenkin. Mikäli sijainti on suurin piirtein mielessä, paikannuksessa auttaa hajuaisti. Sekään ei niin nuukaa ole, jos joskus kohdalle osuu kaverin kätkö. Satunnainen sosialisointi puolin ja toisin auttaa koko kurrekantaa pärjäämään kevääseen. #orava #talvi #joulu #prismastudio *** Katso kaikki luukut: http://bit.ly/2gjRZFP *** Kuva: Yle / Mitja Sirola.

A post shared by Yle Tiede (@yletiede) on

Skip Instagram post
Skip Instagram post
View this post on Instagram

#joulukalenteri 10: AIHEUTTAAKO SUKLAA FINNEJÄ? Hetki huulilla, viikko naamalla. Monet uskovat finnien rapsahtavan rikesakkona herkkuunlankeemuksesta. Tähän mennessä ei ole kuitenkaan löydetty suklaan - tai minkään muunkaan - suupalan suoraa syyllisyyttä paukamiin. Toisaalta tiedetään, että eräät ainekset, esimerkiksi valkoiset jauhot ja sokeri, voivat aktivoida talineritystä ja tulehdusreaktiota. Ne taas ovat aknen A ja O: kasvokukkanen syntyy, kun bakteeri iskee talin tukkimaan ihohuokoseen. Reaktiot ovat kuitenkin yksilöllinen yhdistelmä ikää, perimää, hormoneita ja muita mausteita. Todetkaamme siis käsi konvehtirasialla, että asia vaatii lisätutkimuksia. #suklaa #finni #joulu #prismastudio *** Katso kaikki luukut: http://bit.ly/2gjRZFP *** Kuva: Yle / Mitja Sirola.

A post shared by Yle Tiede (@yletiede) on

Skip Instagram post
View this post on Instagram

#joulukalenteri 11: MITEN IGLU VOI OLLA LÄMMIN? Inuitien talviasumus on kaikkien passiivitalojen äiti. Ero ulkoilmoihin voi olla 40-60 astetta pelkän arkkitehtuurin ja talonväen ruumiinlämmön ansiosta. Lisänostetta saa vielä kynttilöillä. Spiraalikupolin muotoon rakennettu lumiharkkopytinki on niin tiivis, että siihen pitää erikseen pistellä ilmanvaihtoa. Koska lämmin ilma kohoaa ylöspäin, iglun lattiatason voi porrastaa niin, että ylin laude on erityisen suojaisa paikka yöunille. Tyyssijan ainoa rakennusaine, tuulen pakkaama lumi, on sisältämänsä ilman ansiosta mainio eriste. Kupolimalli taas minimoi huushollin pinta-alan, jolta lämmönhukkaa tapahtuu. Kun seiniin vielä ajan mittaan kehittyy jääpinnoitus, kirkastuu iglun energiatodistus entisestään. #iglu #talvi #joulu #prismastudio *** Katso kaikki luukut: http://bit.ly/2gjRZFP *** Kuva: Yle / Mitja Sirola.

A post shared by Yle Tiede (@yletiede) on

Skip Instagram post
View this post on Instagram

#joulukalenteri 12: MIKSI PAKKANEN PAUKKUU? Pakkasherran instrumentti perustuu veden muutoksiin hyisissä olosuhteissa. Tuvannurkkien napsahdukset ja paukahdukset saavat saundinsa siitä, että kesän kostuttama puu kuivuu ja kutistuu. Etenkin tuore puu on otollinen elämöijä. Luonnossa rauhan rikkoo tyypillisesti lehtipuu, joka pamahtaa liitoksistaan mittarin pudotessa. Pauketta on perusteltu eri tavoin. Eräs selitys on rungon sisällä olevan veden jäätyminen ja siitä johtuva laajentuminen. Toisen mukaan kuori kutistuu kuurakeleillä sisusta nopeammin. Niin tai näin, saumathan siinä ratkeavat. Komeita konsertteja voi tulipalopakkasten aikaan kuulla myös jäillä, kun kutistuva vedenkansi repeää railoille. #talvi #joulu #prismastudio *** Katso kaikki luukut: http://bit.ly/2gjRZFP *** Kuva: Yle / Mitja Sirola.

A post shared by Yle Tiede (@yletiede) on

Skip Instagram post
View this post on Instagram

#joulukalenteri 13: MIKSI KYNTTILÄNLIEKKI OSOITTAA YLÖSPÄIN? Ollapa ryhdikäs kuin tuo keltainen kaistale valoa. Jos tuuli liekkiä keikuttaakin, oikaisee se itsensä heti tyvenen tullen. Tunnelmavalaistuksesta vastaavat happi, korkea lämpötila ja sille altis vaha. Liekin suunta selittyy sillä, että kynttilänlieska lämmittää ympärillään olevaa ilmaa. Lämpökäsitelty ilma laajenee, kevenee ja nousee ylöspäin kiskoen liekkiä mukaansa. Samalla tulen tyveen pujahtaa kylmempää ilmaa ja uutta palamiseen tarvittavaa happea. Tämä kiertokulku pyörii niin kauan kuin kynttilässä piisaa polttoaineeksi höyrystyvää vahaa. Mutta loistaako liekki myös avaruusasemien kynttiläillallisilla? Kokeiden mukaan kyllä, kunhan tarjolla on hapekasta ilmaa. Painovoiman puuttuessa kevyempi ja tuhdimpi ilma eivät kuitenkaan ryhdy piirileikkiin liekin liepeillä. Niinpä valonlähde lopsahtaa matalaksi palloksi. #kynttilä #liekki #painovoima #talvi #joulu #prismastudio *** Katso kaikki luukut: http://bit.ly/2gjRZFP *** Kuva: Yle / Mitja Sirola.

A post shared by Yle Tiede (@yletiede) on

Skip Instagram post
View this post on Instagram

#joulukalenteri 14: ONKO JOKAINEN LUMIHIUTALE ERILAINEN? Taivaankannelta putoavien leijukkeiden tarina käynnistyy aina samalla tavalla. Kylmettyneeseen sadepilveen päätyy pienhiukkanen, jonka ympärille alkaa kerääntyä jäätä. Kun kimppaan heittäytyy yhä uusia vesimolekyylejä, rakentuu jäähiukkasesta kuusikulmainen kide. Sen jälkeen kasvu keskittyy kulmiin, joiden versominen tuottaa meille tuttua sakarahiutaletta. Lihottuaan ulos höyhensarjasta hiutale aloittaa vapaapudotuksen kohti maata. Matkan varrella sen muotoon vaikuttavat monet tekijät, kuten ilmankosteus, lämpötila ja paikalliset ilmavirrat. Siksi hiutalespesialistit suhtautuvat hyvin skeptisesti siihen, että luonnossa ikinä syntyisi kahta täysin samankaltaista yksilöä. Kontrolloiduissa laboratorio-olosuhteissa kaikki on tietenkin mahdollista, myös identtisten lumihiutaleiden kasvatus: http://tinyurl.com/zgdnm29 #lumihiutale #talvi #joulu #prismastudio *** Katso kaikki luukut: http://bit.ly/2gjRZFP *** Kuva: Yle / Mitja Sirola.

A post shared by Yle Tiede (@yletiede) on

Skip Instagram post
View this post on Instagram

#joulukalenteri 15: MITÄ PAKKASELLA KANNATTAA NUOLLA? Ensisuudelmaa jäisen metallipylvään kanssa ei unohda koskaan. Mutta miksi metallin nuoleminen on niin vaarallista, kun vaikkapa yhtä kylmän jääpalan lipomisesta selviää ilman arpia? Ongelma on metallin erityisen hyvä lämmönjohtavuus. Kehon lämpö karkaa kielen kautta metalliin jopa 10 000 kertaa vikkelämmin kuin vaikkapa ilmaan. Näin nopeaa lämpötilan tiputusta ei kielen verenkierto ehdi korvata. Lopputuloksena kielen pinnalla ollut vesi jäätyy muodostaen ikimuistoisen siteen kielen ja tolpan välille. Siispä pakkasella kannattaa nuolla esineitä, joilla on heikompi lämmönjohtokyky, kuten muovi, puu tai ilma. #fysiikka #termodynamiikka #prismastudio *** Katso kaikki luukut: http://bit.ly/2gjRZFP *** Kuva: Yle / Mitja Sirola.

A post shared by Yle Tiede (@yletiede) on

Skip Instagram post
View this post on Instagram

#joulukalenteri 16: MITEN PITKÄ MATKA ON PORONKUSEMA? Homo sapiens tykkää asioiden lajittelusta, mittaamisesta ja lokeroinnista. Vuosisatojen saatossa mittayksiköitä onkin vilissyt satojatuhansia. Useat käytössä vakiintuneet termistöt ovat tuontitavaraa tänne pohjolan perukoille, mutta yksi omintakeinen kansallinen mittayksikkösana meiltä löytyy: poronkusema. Se haiskahtaa nimensä puolesta hieman epämääräiseltä mitalta, mutta on todellisuudessa melko tarkka, noin 7-8 kilometrin pituinen matka. Sen verran poroa voi juoksuttaa pulkka ja kuski perässään levähdys- ja virtsaamistaukojen välillä. Aivan keveästi matkasuositusta ei kannata ohittaa, sillä Petteri ei pysty tekemään tarpeitaan juosta jolkottaen. Niinpä liian innokas ajattaminen voi aiheuttaa pukin rekiveturille umpitaudin tai jopa halvaustilan. Siihen katkeaisi matkanteko. #poro #mittayksiköt #prismastudio *** Katso kaikki luukut: http://bit.ly/2gjRZFP *** Kuva: Yle / Mitja Sirola.

A post shared by Yle Tiede (@yletiede) on

Skip Instagram post
View this post on Instagram

#joulukalenteri 17: MINKÄ MITTAINEN ON TONTTUJEN NIMILISTA? Samalla kun lapsosia varoitellaan itkemisen ja meluamisen vaaroista, on hyvä muistaa, miten massiivisen urakan kotitalouksia tarkkailevat tontut tekevät. Joululauluhan tietää kertoa, että "nimien kirjaan merkitään taas: tuhma vai kiltti, ajatelkaas!" Tehdään karkea arvio. Maailmassa on 1,9 miljardia alle 15-vuotiasta. Kristittyjä on tilastojen mukaan noin 32 %, joten yksinkertaistaen voitaisiin ajatella, että joulua viettää 608 miljoonaa lasta. Jos jokainen silkohapsi saa listassa oman rivin, niitä mahtuu yhdelle A4-arkille perusasetuksilla 46 kappaletta. Nimikirjassa täytyy siis olla 13 217 391 sivua. Jos sivut laitettaisiin peräkkäin, siitä tulisi melkein 4 000 kilometriä pitkä lista, joka yltäisi Helsingistä Egyptin Luxoriin. Siinä olisi Karnakin temppelin sfinkseillä ihmettelemistä! Näin digiaikana tontut eivät ehkä kuitenkaan printtaisi kirjaa, vaan lukisivat listan sähköisesti. Megatavuun mahtuu noin 500 sivua, joten koko luettelo mahtuisi 32 GB:n muistitikulle! #tonttu #joulu #prismastudio *** Katso kaikki luukut: http://bit.ly/2gjRZFP *** Kuva: Yle / Mitja Sirola.

A post shared by Yle Tiede (@yletiede) on

Skip Instagram post
View this post on Instagram

#joulukalenteri 18: MIKSI LEHDET TIPPUVAT MUTTA NEULASET PYSYVÄT? Olennaisen sisältönsä puolesta lehti ja neulanen ovat samanlaisia: kummassakin on yhteyttämiseen tarvittavaa lehtivihreää. Tämän molekyylin ansioluettelo onkin varsin vaikuttava. Lehtivihreä huolehtii paitsi kasvien energiansaannista, myös meikäläisten ravinnon- ja hapentarpeesta. Kullankallis klorofylli vaatii kuitenkin varjelua näillä hyisillä leveysasteilla. Lehtipuun strategiana on riisua kahiseva asunsa syksyllä, jotta lehtien solut eivät jäätyisi. Sitä ennen klorofylli on hajotettu ja sen elintärkeät osat varastoitu runkoon ja juuriin. Projektin sivutuotteena saamme silmiähivelevän ruskan ja haravoinnista känsäiset kädet. Havupuut taas pysyvät samassa verhoilussa useita vuosia. Niiden neulaset vaipuvat talvehtimistilaan ja kestävät pakkasen aiheuttamaa kuivumista erittäin hyvin. Sokereiden kerääminen säästää neulaset jäätymiseltä, ja niinpä ne ovat heti kevään lämmittäessä valmiita yhteyttämisen iloihin. #talvi #lehtivihreä #prismastudio *** Katso kaikki luukut: http://bit.ly/2gjRZFP *** Kuva: Yle / Mitja Sirola.

A post shared by Yle Tiede (@yletiede) on

Skip Instagram post
View this post on Instagram

#joulukalenteri 19: MIKSI TÄHDET TUIKKIVAT? Tuiki, tuiki tähtönen, iltaisin sua katselen ellen säiden tai valosaasteen takia ole esteellinen. Kirkkaina öinä voimme nähdä tähtitaivaan tervehdyksiä biljoonien ja taas biljoonien kilometrien takaa. Ennen kuin plasmapallosta lähtenyt pilke osuu silmiimme, se on taivaltanut avaruuden tyhjiössä vääristymättä jopa vuosisatojen ajan. Jos taivasta pääsisi tarkastelemaan aitopaikalta 150 kilometrin korkeudesta, tähtöset näkyisivät tasaisesti loistavina pisteinä. Maan tasalla tähtipeittoa tiiraillaan kuitenkin ilmakehän läpi. Se on kuin heiluva ja vääristävä filtteri, jonka tiheys vaihtelee tuulten, ilmavirtausten ja lämpötilaerojen mukaan. Mitä enemmän ilmamassaa mahtuu silmäparin ja tähden väliin, sitä enemmän valo näyttäisi vilkkuvan. Siksi taivaan kirkkain starba Sirius tuikkii niin iloisesti lähellä horisonttia. #tähdet #tähtitaivas #prismastudio *** Katso kaikki luukut: http://bit.ly/2gjRZFP *** Kuva: Yle / Mitja Sirola.

A post shared by Yle Tiede (@yletiede) on

Skip Instagram post
View this post on Instagram

#joulukalenteri 20: MIKSI JOULUHERKUT AIHEUTTAVAT ILMAVAIVOJA? Käsillä on taas se armas aika, kun napa rutisee ja samalla vähän muukin. Erityisesti lanttuloorat ja luumusopat pistävät pakoputken paukkumaan. Ympäristöongelmien syypäitä ovat lanttujen ja luumujen lyhytketjuiset, huonosti imeytyvät hiilihydraatit. Ne viis veisaavat ohutsuolen poistumisteistä vaan painelevat paksusuoleen asti. Paikallisille bakteereille onkin tarjolla juhla-ateria, jonka hajottamisessa syntyy sakeasti suolikaasuja. Joulun tukalaa oloa ei yhtään helpota se, että pötsi tupataan täyteen, kuiduissa kitsastellaan ja kankku naulitaan kotisohvalle. Ratkaisuja sisäilman raitistamiseen tarjoavat liikunta ja paksusuoleen pyrkivien, hankalasti hajoavien hiilihydraattien välttely. Ongelmalähteisiin lukeutuvat lanttujen ja luumujen lisäksi muun muassa omenat, herneet, sienet ja pähkinät - eli noin joka toinen joulupöydän tarjoomasta. Koska kaasukertymä on siis lähes väistämätön, älä suotta venytä suoltasi vaan laske ilmat ulos. Tarkemmat toimintaohjeet saat lähipiiriltäsi. #ilmavaivat #joulu #prismastudio *** Katso kaikki luukut: http://bit.ly/2gjRZFP *** Kuva: Yle / Mitja Sirola.

A post shared by Yle Tiede (@yletiede) on

Skip Instagram post
View this post on Instagram

#joulukalenteri 21: MIKSI JOULUKUUSI VENYY KOTIMATKALLA? Täydellisen joulukuusen strategiset laatusanat ovat tuuhea, tasainen ja juuri sopivan korkuinen. Viimeksi mainitun arviointi voi kuitenkin aiheuttaa tenkkapoon. Ulkona kuusikauppiaan rivistössä pituus on mitä parahin, mutta kotiinkannon aikana puu hujahtaa mystisesti ylimittaiseksi. Mitä matkalla tapahtuu? Selitys ei löydy venyvästä varresta vaan optisesta mittakaavaharhasta. Isompien ikivihantojen keskellä kuusi näytti keskimittaiselta ja sopusuhtaiselta, mutta tuvan pienten esineiden vieressä se turpoaakin goljatiksi. Havaitseminen on siis suhteellista. Sama pätee koristeiden määrään. Joulurauhaa ravistelevat neuvottelut siitä, minkä verran joulupalloja tai kultanauhaa kuuseen tulisi ripustaa, voidaan ratkaista Sheffieldin yliopiston laskurilla: http://www.shef.ac.uk/news/nr/debenhams-christmas-tree-formula-1.227810. *** #joulukuusi #joulu #prismastudio Katso kaikki luukut: http://bit.ly/2gjRZFP *** Kuva: Yle / Mitja Sirola.

A post shared by Yle Tiede (@yletiede) on

Skip Instagram post
View this post on Instagram

#joulukalenteri 22: MILLOIN JEESUS SYNTYI? Jouluna juhlitaan Jeesuksen syntymää - mutta mistä päivä on oikein peräisin? Varmaa vastausta maailman ehkä kuuluisimman syntymän aikaleimasta ei ole. Nykytietämyksen mukaan se ei tapahtunut ainakaan 25.12. vuonna 0. Tästä on Raamatussakin viitteitä. Piplia muun muassa kertoo, että Jeesuksen syntyessä Juudean kuninkaana toimi Herodes. Herodeksen tiedetään kuitenkin päättäneen maallisen vaelluksensa jo ennen ajanlaskumme alkua, eri lähteistä riippuen jo neljä tai viimeistään vuotta aiemmin. Niinpä voidaan arvioida, että vastasyntynyt olisi uinunut seimessä jo joitakin vuosia ennen juliaanisen kalenterin nollausta. Hämärän peitossa on syntymävuoden lisäksi Jeesuksen todellinen syntymäpäivä. Eräiden mielestä Raamattu antaa johtolankoja siitä, että syntymä osuisi syksyyn, mahdollisesti syys-lokakuuhun ja lehtimajanjuhlan aikaan. Juhlaan kuuluu juutalaisten vaellus Jerusalemin temppeliin, mikä voisi selittää majatalojen täydet varauskirjat. Myös paimenet kedolla sopisivat paremmin syksyyn kuin sydäntalveen. #jeesus #joulu #prismastudio *** Katso kaikki luukut: http://bit.ly/2gjRZFP *** Kuva: Yle / Mitja Sirola.

A post shared by Yle Tiede (@yletiede) on

Skip Instagram post
View this post on Instagram

#joulukalenteri 23: MIKSI ASIAT JÄÄVÄT VIIME TINKAAN? Vanhan kuuraparran reki parkkeeraa pian pihalle, mutta lahjarasteja on yhä hoitamatta. Olisiko lähihuoltamo auki, jotta appiukko saisi karvakintaat hiihtoladulle? Miksi tätäkään ei voinut hoitaa ajoissa? Hyviä selityksiä on liuta, mutta psykologian röntgenkatse löytää niiden takaa usein tämän: nykyhetken mukavuudenhalu voitti tulevaisuudessa häämöttävän hyödyn. On helppoa tehdä jaloja päätöksiä asioista, joiden takaraja keikkuu kaukana horisontissa. Mutta kun olisi aika siirtyä sanoista tekoihin, rötköttävät tuloksenteon esteenä kaikki hetken houkutukset nokosista näkäräisiin. Uskoisitko kuitenkin, että heillä, jotka ruksivat tehtävälistojaan muste roiskuen, ei välttämättä ole sen enempää tahdonvoimaa tai ajanhallintataitoja? Nämä pragmaattiset lajitoverit vain tunnustavat pikaista mielihyvää hamuavan perusluontonsa ja kehittävät konsteja sen jallittamiseksi. Se on hyvä uutinen: koskaan ei ole liian myöhäistä oppia olemaan luottamatta itseensä! #vitkuttelu #joulu #prismastudio Katso kaikki luukut: http://bit.ly/2gjRZFP *** Kuva: Yle / Mitja Sirola.

A post shared by Yle Tiede (@yletiede) on

Skip Instagram post
View this post on Instagram

#joulukalenteri 24: KUHISEEKO PUKIN PARTA PÖPÖJÄ? Tuttu punanuttu on kasvattanut partaansa vuosisatoja ja hikoilee hommassaan miljoonat köhäiset piltit sylissään. Onko pukin parta varsinainen pöpöpesä? Päinvastoin. Partajouhet ovat silkinsileää poskea puhtoisempi vaihtoehto. Pukin kasvoilla on vain kolmasosa siitä floorasta, joka kansoittaa parrattomien herrojen naamaa. Kun ei alvariinsa höylää pieniä haavoja leukaperään, haitalliset pöpöt pysyvät aisoissa. Ja saattaapa pukin parrassa piillä joulun suurin lahjakin. Erään parroissa piileskelevän bakteerin on todettu tuottavan antibioottista myrkkyä. Partajouhista voisi viisas tonttujoukko kehittää uuden superpöpöjä nujertavan antibiootin. Vaan kaikkien hienointa on se, että pukki toimii partoineen kuin pörröiset lemmikit. Altistaa hituselle uusia mikrobeja ja ehkäisee näin taatusti allergioita. Lähdemme sitten uuteen vuoteen vastustuskykyisempänä kuin koskaan! #parta #joulu #joulupukki #prismastudio *** Katso kaikki luukut: http://bit.ly/2gjRZFP *** Kuva: Yle / Mitja Sirola. Tämän viimeisen joulukalenteriluukun myötä valoisaa joulua jokaiselle! Toivottaa Prisma Studion toimitus.

A post shared by Yle Tiede (@yletiede) on

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

Uusimmat sisällöt - Tiede