Hyppää pääsisältöön

Tulevaisuudessa musiikkipalvelut tuntevat meidät paremmin kuin paras kaverimme − ne tietävät, mitä oikeasti haluamme kuunnella

Oma musiikkivalintasi juuri tiettyyn hetkeen saattaa olla virheellinen. Kognitiivinen avustaja korjaa kuitenkin moisen kömmähdyksen.

Slush Musicissa esitetyt tekniikat voivat mullistaa koko musiikkibisneksen. // Kuva: Slush / Jussi Ratilainen

Tuntuu kummalliselta, että vain kymmenen vuotta sitten meillä ei ollut juuri mitään musiikkipalveluita käytössämme.

Nyt niitä on pilvin pimein: on Spotify, Deezer, Tidal, Apple Music, Google Play Music, Rdio Unlimited ja Groove Music. Tuorein tulokas markkinoille on Amazon Prime Music. Palvelut ovat hyvin samanlaisia: maksat 9,99 euroa per kuukausi, niin saat lähes kaiken maailmalla olevan musiikin ilman mainoksia.

Perusmusan lisäksi ainakin Spotify ja Apple Music tarjoavat käyttäjille personoituja soittolistoja.

Okei, meillä on kohtuuhintaisia palveluita, jotka tarjoavat meidän mieltymyksiimme sopivaa uutta musiikkia. Mitä muuta perusjamppa enää tarvitsee?

No miten olisi ajatustenlukija, joka osaa tarjota just sen biisin, mitä sillä hetkellä tarvitset? Ajatustenlukija, joka tietäisi, millaista musiikkia haluat kuulla, kun ajat töistä kotiin maanantaina? Tai tiistaina, kun sataa ja edellisyön unet ovat jääneet lyhyiksi.

Tunteita, ei pelkkiä tilastoja

Kuratoitujen soittolistojen, kuten Spotifyn Discover Weeklyn ongelma on se, että ne perustuvat puhtaasti statistiikkaan. Jos pidät Rolling Stonesta, pidät todennäköisesti myös Mick Jaggerista.

Ne eivät ota huomioon fiiliksiämme, kun alamme kuunnella musaa.

Ne eivät tiedä, olemmeko iloisia vai surullisia, nostalgisessa mielentilassa vai katse kohotettuna kohti korkeuksia.

Slush Musicissa esittäytynyt Musimap on belgialainen yritys, joka on 15 vuoden aikana tutkinut 50 miljoonaa biisiä eri alojen ammattilaisten kanssa. Musiikkitutkijat ovat ottaneet biisin tarkkuudella selvää, mistä musiikkityylistä tai artistista mikäkin kappale on ottanut vaikutteita ja mihin se on itse vaikuttanut. Psykologit ja psykiatrit ovat analysoineet, millaisia fiiliksiä mikäkin kappale voi antaa.

Musimap on listannut 400 tunnetilavaihtoehtoa ja sata erilaista musiikinkuuntelutilannetta. Lisäksi se on valinnut yli 11 000 avainsanaa, joilla tarkoitetaan kappaleista annettuja mielipiteitä, kuten onko biisi makee tai menevä. Lisäksi se on ottanut huomioon 400 genreä.

Palvelun kautta käyttäjä voi etsiä esimerkiksi iloiseen, mutta hieman väsyneeseen tilaan räväkkää rokkibiisiä, jossa on ripaus kantria.

Mutta kuka tietää kaipaavansa juuri sellaista biisiä?

Kun Musimapin dataan yhdistetään esineiden internet ja älyteknologian vielä kehittyessä esimerkiksi älypuhelimessa tai älykellossa oleva kognitiivinen assistentti, niin meininki muuttuu roimasti.

Kognitiivinen assistentti tietää persoonasi, käyttöhistoriasi, tunnetilasi ja kuunteluhetkesi perusteella, millaista musaa laittaa soimaan.

Kognitiivinen assistentti voi olla esimerkiksi Sirin kaltainen tekoälyyn perustuva järjestelmä, joka avustaa ihmistä elämän valinnoissa. Se voi vaikkapa kertoa, kannattaako jonain hetkenä juoda kahvia ja kuinka paljon.

Kun ihminen ensin opettaa assistentin tunnistamaan eri tilanteita ja tunnetiloja, assistentti tutustuu ihmiseen ja ihmisen tapaan reagoida eri musiikkiin. Lopulta se oppii kognition avulla tuntemaan ihmisen täysin.

- Jopa paremmin kuin paras ystäväsi tuntee sinut, Musimapin toimitusjohtaja Vincent Favrat sanoo Slush Music -tapahtuman workshopissa.

Tällöin se tietää persoonasi, käyttöhistoriasi, tunnetilasi ja kuunteluhetkesi perusteella, millaista musaa laittaa soimaan.

Käyttäjä voi kuitenkin halutessaan vielä säätää eri parametreja: jos tekisikin mieli hieman nostalgisempaa musiikkia, jossa ei ole lainkaan folk-vibaa, teknologia etsii tätä toivotta vastaavat kappaleet.

Lopulta tekniikka voi olla yhteensopiva vaikka älyauton tai Uber-sovelluksen kanssa - mikä onkaan ärsyttävämäpää kuin se, että hyppää ulkomailla Uberin kyytiin ja autossa soiva musiikki on huonoa? Jos Musimapin tekniikka ja Uber-sovellus linkataan yhteen, Uberissa soi käyttäjän senhetkisen mielentilan musiikki.
 

Musimapin tekniikka ratkaisisi samalla ongelman biisien loppumattomasta määrästä. On lähes mahdotonta tietää, mikä on itselle parasta mahdollista musiikkia, kun eri palveluissa on kymmeniä miljoonia kappaleita. Se on samankaltainen tilanne kuin illallisviinin valitseminen ravintolassa: kolmesta vaihtoehdosta osaa valita helposti sen yhden, mutta kolmenkymmenen vaihtoehdon edessä jäätyy, kun ei voi tietää, valitseeko oikein.

Musimapin tai muun samankaltaisen tekniikan avulla marginaalimusiikista voi löytyä se oman elämän täydellinen soittolista.

Musimap on analysoinut yli 50 miljoonaa biisiä. Se ei suosi hittejä, vaan antaa osuvimman mahdollisen vaihtoehdon tiettyyn hetkeen. Se voisi tehdä musiikin kuluttamisesta tavallaan demokraattisempaa. Tällä hetkellä ainoastaan viittä prosenttia kaikista striimattavista kappaleista kuunnellaan säännöllisesti. Loput saavat vain marginaalisesti kuuntelukertoja.

Musimapin tai muun samankaltaisen tekniikan avulla tästä marginaalimusiikista voi kuitenkin löytyä se oman elämän täydellinen soittolista.

Tulevaisuus on muutakin kuin tekoälyä

Kuulostavatko tällaiset kognitiiviset assistentit ja ajatus siitä, että kone tuntee ihmisen paremmin kuin ihminen itse, hieman ahdistavilta? Ei hätää − kyllä musabisneksen tulevaisuuteen mahtuu muutakin.

Käynnissä olevalla 9,99 euroa/kuukausi -aikakaudella monet ihmiset maksavat musiikista vähemmän kuin ennen. Siinä missä ennen piti ostaa useampi CD joka kuukausi, jotta pystyi kutsumaan itseään kaikkitietäväksi musanörtiksi, nyt riittää, kun maksaa 120 euroa vuodessa.

Slush Musicin Where Are We Now? -paneelikeskustelussa musiikkivaikuttajat Paul Pacifico ja Paul Brindley nostivat esille striimauspalveluiden mahdollisuuksia tuoda artisteja lähemmäs kuulijoita pelkän sovelluksen avulla. Mitä jos maksaisi vähän enemmän ja saisi sitä kautta joko digitaalisia tai fyysisiä lahjoja suosikkibändeiltään? Mitä jos bändi lähettäisi palvelun kautta henkilökohtaiset terveiset faneilleen? Tai että saisi vaikka ensiosto-oikeuden bändin tulevan keikan lippuihin?

Tähän suoneen Spotifyt ja muut eivät vielä ole iskeneet.

Ovatpa tulevaisuuden musiikkipalvelut millaisia tahansa, niiden täytyy uudistua radikaalisti, jotta saavat lyötyä itsensä läpi. Pyörää ei kuitenkaan tarvitse keksiä uudelleen: nykyiset striimauspalvelut ja -sovellukset voivat toimia hyvänä pohjana sille jollekin, joka muuttaa musiikkibisneksen.

Ehkä se jokin on esitelty tämän vuoden Slushissa.

YleX on vahvasti mukana Slushissa ja tänä vuonna ensimmäistä kertaa järjestettävässä Slush Musicissa. Tsekkaa lisätiedot tapahtumasta täältä!

Lue myös:

The Simsin tiluttelu, Angry Birdsin pulina – kuuntelet pelimusiikkia enemmän kuin aavistatkaan

Täytyykö robotin suostua seksiin? Miten kuolemaa voisi kehittää? Slush perimmäisten kysymysten äärellä

YleX Musapöhinää: Näin Slush Musicin jatkoilla name droppailtiin

Kalle Lindroth oli Smakin keulakuva ja perustamassa Slush Musicia − seuraavaksi hän juontaa Bumtsibumia, koska kulttuurin monitoimikone ei tunne rajoja

Samu Haber osoittaa Slush Musicissa, että häntä kannattaa kuunnella muutenkin kuin hittibiisien muodossa