Hyppää pääsisältöön

Lappeenrannan Pokrovan kirkko on vuosisatoja yhdistänyt itää ja länttä

Lappeenrannan ortodoksinen kirkko 2016
Lappeenrannan Jumalansynnyttäjän suojeluksen kirkko Lappeenrannan ortodoksinen kirkko 2016 Kuva: Sirpa Jegorow Pokrova,Yle Elävä arkisto

Lappeenrannassa sijaitseva Jumalasynnyttäjän Suojeluksen kirkko eli Pokrovan kirkko on maamme vanhin säilynyt ortodoksinen kirkko. Se sijaitsee Linnoituksen kaupunginosassa ja on selvinnyt monista koettelemuksista. Pokrovan kirkon identiteettiä, kirkon merkitystä seurakuntalaisille ja kaupungille pohti kirkkoherra Timo Tynkkynen marraskuussa 2016 Elävälle arkistolle antamassaan haastattelussa. Artikkeliin on myös koottu joitakin videoklippejä, jotka käsittelevät Pokrovan kirkkoa kolmenkymmenen vuoden ajalta.

Kun venäläiset valloittivat Lappeenrannan Ruotsilta hattujen sodassa vuonna 1741 ja liittivät kaupungin keisarikuntaansa, paikkakunnalla syntyi tarve perustaa ortodoksinen kirkko venäläisille uudisasukkaille ja sotilaille. Ensimmäinen ortodoksikirkko saatiin kaupunkiin vuonna 1760, mutta jälkipolville säilynyt ortodoksikirkko rakennettiin vuonna 1785.

Timo Tynkkynen on toiminut Pokrovan kirkon kirkkoherrana vuodesta 2008 lähtien. Uskonnonopettajana vuosia työskennellyt Tynkkynen vihittiin papiksi vuonna 1989 ja aluksi hän työskenteli seurakunnan toisena pappina Lappeenrannan ortodoksisessa seurakunnassa. Sen toiminta-alue on varsin laaja, sillä se käsittää Lappeenrannan ja Imatran kaupunkien lisäksi Lemin, Savitaipaleen, Taipalsaaren, Ruokolahden, Rautjärven ja Parikkalan kunnat.

Kirkkoherra Timo Tynkkynen Pokrovan kirkossa
Kirkkoherra Timo Tynkkynen Kirkkoherra Timo Tynkkynen Pokrovan kirkossa Kuva: Sirpa Jegorow Yle Elävä arkisto,timo tynkkynen,2016

Kaakkois-Suomen itäiset kunnat ovat vetäneet puoleensa maahanmuuttajia erityisesti Venäjältä, mikä on näkynyt myös Lappeenrannan ortodoksisen seurakunnan jäsenmäärässä. 1980-luvulla jäsenmäärä oli noin 1200 henkeä, kun 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä jäsenmäärä on noussut yli 2000:een. Noin 40 prosenttia seurakuntalaisista on venäjänkielisiä. "Kaikkiaan Etelä-Karjalassa asuu noin 4000 venäjänkielistä, mutta kaikki eivät toki ole ortodokseja. Seurakuntalaisemme puhuvat 17 eri kieltä ja venäjänkieliset ovat suurin ryhmä vieraskielisistä seurakuntalaisista", Tynkkynen huomautti.
Venäläiset kokevat tulleensa hyvään ilmapiiriin.― Kirkkoherra Timo Tynkkynen, 2016

Venäjänkielisten suuri osuus näkyy monella tavalla seurakunnan toiminnassa. Timo Tynkkynen korosti, että kirkon perustoiminnassa ei ole venäjänkielisten vuoksi tapahtunut muutoksia. Toisin sanoen mitään ei ole jouduttu vähentämään, päinvastoin suomenkielistä toimintaa on monipuolistettu sekä kehitetty ja uuttakin on tullut toimintaan mukaan. Suomenkielisten jumalanpalvelusten lisäksi on myös slaavinkielisiä palveluksia. Tosin venäläiset käyvät mielellään myös suomenkielisissä palveluksissa. Lisäksi seurakunnan ikärakenne on nuortunut ja se näkyy esimerkiksi kastetilaisuuksien ja vihkimisten määrän kasvuna. Ortodoksikirkko on osaltaan ollut auttamassa ainakin venäläistaustaisia uusia seurakuntalaisia sopeutumaan uuteen asuinympäristöönsä tarjoamalla heille omakielistä toimintaa. Yksi sellainen on venäjänkielinen kirkkokuoro.

Mitä mieltä kirkkoherra on idän ja lännen kulttuurien yhteiselosta seurakunnassa? Hänen mukaansa venäläiset ovat kokeneet tulleensa hyvään ilmapiiriin. Ehkä joskus suomenkielisten keskuudessa on ollut hienoista epäluuloa uussuomalaisia kohtaan, mutta tämä selittynee yleensä historian painolastilla. Kun Karjalan ortodoksit muiden karjalaisten tapaan pakkosiirrettiin kotiseuduiltaan sodan aikana ja asutettiin ympäri muuta Suomea, heihin kohdistui monenlaisia epäluuloja ortodoksien kohdalla pelkästään jo kirkon vuoksi. Nyt he ovat tilanteessa, jossa Venäjä ja venäläisyys ovatkin tänä päivänä osa heidän elämäänsä seurakuntalaisina. Se saattaa joskus aiheuttaa epäluuloja.

Ortodoksikirkko on aina ollut monikielinen ja monikulttuurinen.― Kirkkoherra Timo Tynkkynen, 2016

"On kuitenkin tosiasia, että karjalaisuus ikään kuin ohentuu Pokrovan kirkon elämässä tänä päivänä sukupolvien vaihtumisen myötä. Mutta on syytä muistaa, että ortodoksinen kirkko on aina ollut monikielinen ja -kulttuurinen, kirkkoherra totesi. Siten mitään mullistavaa muutosta ei ole tapahtumassa eikä suomalaisuus katoa kirkosta eikä se voi eikä saa unohtaa historiaansa ja identiteettiänsä", Tynkkynen sanoi.

Pokrovan kirkko on monella tapaa lappeenrantalaisille tärkeä paikka. Se sijaitsee keskeisellä paikalla historiallisen Linnoituksen harjulla, josta aukeaa näkymä niin kaupunkiin kuin Saimaalle ja satamaan, turistienkin suosimille paikoille. Itse kirkkokin vetää puoleensa matkailijoita. Heitä vierailee kirkossa vuosittain yli 10 000 henkeä. Viime vuosien tunnetuimmat henkilöt lienevät Ruotsin kuningas ja kuningatar, jotka vieraillessaan Lappeenrannassa vuonna 2015 halusivat nimenomaan käydä Pokrovan kirkossa.


Ylen alueuutisten vuonna 2010 haastattelema kirkkoherra Timo Tynkkynen myöntää, että venäjänkielisten määrä on poikkeuksellisen suuri, jos määrää verrataan muihin Suomen ortodoksiseurakuntiin. Venäjänkielisten seurakuntalaisten suuri määrä Pokrovan kirkossa olikin värittänyt monella tapaa kirkon toimintaa. Jumalanpalvelukset olivat venäjänkielisille kirkon tärkeimpiä tapahtumia, joihin osallistuttiin ahkerasti. Siperiasta Suomeen 1990-luvun puolivälin jälkeen muuttanut Sanna Mentula liittyi seurakunnan jäseneksi joitakin vuosia Suomeen muuttamisensa jälkeen. Uutisten haastattelussa hän sanoi pitävänsä kirkon jäsenyyden merkitystä itselleen hyvin suurena. Hän koki, että kirkossakäynnille on tarvetta viikoittain.

Kotimaan katsaus vieraili vuonna 1984 Pokrovan kirkossa, kun tuolloin lähes kaksisataa vuotta vanhaa kirkkoa oli alettu restauroida. Kunnostustyöt paljastivat paitsi rakennuksen huonon kunnon, myös tuhoutuneiksi luultuja taideteoksia, jotka osoittautuivat mittaamattoman arvokkaiksi. Ohjelmassa haastateltiin mm. konservaattorin assistenttina toiminutta Timo Tynkkystä. Hänen mukaansa suurin osa kirkon esineistöstä on 1800-luvulta peräisin, mutta kunnostustöiden yhteydessä löytyi mm. hävinneiksi luultuja arvokkaita evankelistoja esittäviä maalauksia.

Kirkko haluaa osoittaa, mitä on vieraanvaraisuus karjalaisessa ortodoksisessa perinteessä.― Kirkkoherra Markus Peitsalo

Karjalaisuuden merkitys on ollut yksi kirkon sisällä pohdituttanut kysymys, koostuihan seurakunta huomattavalta osaltaan ortodoksiseen kirkkoon kuuluneista evakkokarjalaisista ja heidän jälkeläisistään. Kotimaan katsaus vuodelta 1985 tutustuu ortodoksisen seurakunnan, Lappeenrannan matkailutoimiston ja kulttuuritoimiston kehittämään, turisteille tarkoitettuun iltaohjelmaan. Osa tätä ohjelmaa oli mm. karjalaisen kulttuurin esittely. Kirkkoherra Markus Peitsalo totesi ohjelmassa, että "on haluttu antaa kirkossa vieraileville matkailijoille mahdollisuus osallistua vieraanvaraisuuteen karjalaisessa ortodoksisessa perinteessä." Peitsalon mukaan vieraanvaraisuus sisältyy siihen ajatukseen, että "ihmisillä on syytä osoittaa kiitollisuutta elämässä."

Pokrovan kirkko on uudistunut 2000-luvulla myös ulkoisesti. Kaakkois-Suomen uutiset oli paikalla 2010, kun kirkko sai uudet kultaiset kupolit, jotka siunattiin ennen paikalleen asentamista. Kun kirkko sai lahjoistuksena uuden seitsemännen kellonsa, sen asentamista paikalleen oli uutistoimitus todistamassa.

Näytä kartalla (Google)

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto