Hyppää pääsisältöön

Nukkuvatko lukiolaiset huonommin kuin ennen? – Unitutkijat vastaavat kysymyksiin unesta

unitutkijat helsingin yliopistosta
Anu-Katriina Pesonen ja Liisa Kuula työskentelevät tutkijoina Helsingin yliopiston käyttäytymistieteiden laitoksella. unitutkijat helsingin yliopistosta Kuva: Linda Tammisto/Helsingin yliopisto & Mari Jääskeläinen abitreenit,Helsingin yliopisto,tutkijat

Ylen tiedeohjelmat Prisma Studio ja Tiedeykkönen käsittelivät marraskuussa 2016 laajasti unta ja nukkumista – ja niihin liittyviä vaikeuksia (katso linkit tämän jutun alla). Aiheeseen liittyen kysyimme unitutkijoilta, miten lukiolaiset tätä nykyä nukkuvat ja millainen vaikutus riittävällä unella on opiskeluun. Jutun lopussa on myös asiantuntijoiden vinkkejä niille, jotka haluavat tulla paremmiksi nukkujiksi!

Mitä kaikkea nuorten nukkumisesta ja sen vaikutuksista tiedetään? Helsingin yliopiston unitutkijat Anu-Katriina Pesonen ja Liisa Kuula kertovat, että tyypillinen lukiolainen tulee toimeen väsymyksensä kanssa, mutta on kaukana ihanteellisesta vireystilasta.

Pesosen ja Kuulan mukaan riittävällä unella on suuri vaikutus muistiin ja oppimiseen. Tutkijat haluavatkin kehittää keinoja unirytminsä menettäneille nuorille ja kutsuivat syksyllä 2016 kaikki vuosina 1999 ja 2000 syntyneet helsinkiläiset Sleep Helsinki -tutkimukseen.

Abitreenit: Nukkuuko lukiolainen huonommin kuin ennen? Onko tästä tutkittua tietoa?

Pesonen ja Kuula: Kouluterveyskyselyt viittaavat heikkenevään trendiin, mutta ihan tarkasti sitä ei tiedetä, koska oma arvio unen pituudesta on yleensä aika epäluotettava mittari. Kansainvälisten tutkimusten perusteella nuorten uni on uhanalaista. Eniten tämä näkyy kuitenkin joissakin aasialaisissa maissa, joissa kilpailu jatko-opintopaikoista on todella hurjaa ja öitä käytetään opiskeluun. Samat nuoret raportoivat kuitenkin myös enemmän päiväaikaista väsymystä.

opiskelija nukkuu pöytään vasten tunnilla
opiskelija nukkuu pöytään vasten tunnilla abitreenit

Alustavien [Sleep-Helsinki -tutkimuksen] tulosten mukaan näyttää siltä, että unirytmin säätelyvaikeuksia on tosi monella nuorella ja tarvetta uusien menetelmien kehittämiseen on.

Miksi unesta ollaan niin helposti valmiita tinkimään?

Vuorokaudessa ei ole tarpeeksi tunteja. Usein kaikki mukavat asiat tapahtuvat vasta illalla, eli voi tuntua siltä, että nukkuminen on poisjääntiä jostain vielä hauskemmasta. Unipainetta on nuoruudessa myös helppo vastustaa, ja vasta aamulla havahtuu siihen, että äh, pitää taas nousta jo nyt. Eli omien valintojen seuraukset tulevat viiveellä, mikä ei motivoi muuttamaan omaa unikäytöstä.

Mitä vaikutuksia netillä ja mobiililaitteilla on nukkumiseen?

Tästä kiistellään tutkimuksissa! On aika hyvä näyttö siitä, että jos tuijottaa ruutua neljä tuntia illalla yhtämittaisesti, se heikentää unen laatua ja siirtää nukahtamista, jopa seuraavanakin iltana. Mobiililaitteiden käyttö on kuitenkin harvoin niin yhtäkestoista.

Nuorten uni on uhanalaista.

Myös sisällöllä on väliä: nopeutta vaativan pelin pelaaminen jossa tarvitaan lähes samanlaista suoritusta kuin urheillessa on tietenkin haitallisempaa kuin somettaminen.

Tutkimus laahaa kuitenkin jäljessä teknologian läpimurron osalta. Mobiililaitteet liittyvät nykyään kaikkeen toimintaan, ja niiden vaikutusta on vaikea eristää muusta toiminnasta. Oma roolinsa on näytöistä tulevalla sinisellä valolla, joka pidättelee melatoniinin tuotantoa ja häiritsee luontaisen nukahtamishetken tunnistamista.

sormet ipadin näytöllä, kissa telineenä
sormet ipadin näytöllä, kissa telineenä Kuva: Veronica Belmont/Flickr teline

Opittavat asiat järjestyvät nukkuessa

Mikä on unen yhteys muistiin ja oppimiseen? Kuinka paljon unenpuute vaikuttaa oppimiskykyyn?

On sanottu että ”Sleep is the most powerful cognitive enhancer we know”, eli että nukkuminen on voimakkain kognitiivinen vahvistaja jonka tunnemme. (Toimittajan lisäys: kognitio tarkoittaa sitä, miten aivot käsittelevät tietoa.)

Uni ja muisti liittyvät monella tavalla toisiinsa:

1. Unen aikana tapahtuu muistikonsolidaatiota, joka on käytännössä sitä, että opittava tai muistettava aines järjestäytyy hermoverkoissa. Miten ja missä univaiheessa tämä tapahtuu, on tällä hetkellä kuuma tutkimuskysymys. Syvän unen riittävä määrä on tärkeää oppimisen, palautumisen ja väsymyksen tunteen voittamiseksi.

Nuorena unipainetta on helppo vastustaa.

2. Väärin ajoitettu uni saattaa näkyä liian lyhyinä tai toisaalta liian pitkinä yöunina. Tästä on seurauksena toiminnanohjauksen eli oman älyllisen toiminnan ohjaamisen heikkeneminen. Kärjistäen tämä tarkoittaa sitä, että vaikka ihminen olisi fiksu, hän tekee alkeellisia virheitä ja reaktionopeus kärsii. Tämä näkyy esimerkiksi työmuistin heikentyneenä kapasiteettina, eli välittömään työskentelyyn tarvittava resurssi jää hataraksi.

3. Jos unet ovat kokonaan jääneet väliin, voi unipaine olla ääritilanteessa niin kova, että voi vain taistella nukahtamista vastaan, eikä pysty keskittymään mihinkään muuhun. Tällöin on tietysti vaikea opiskellakaan mitään.

Parhaimmillaan sama rytmi säilyisi viikonloppuisinkin

Mikä merkitys on sillä, että skarppaa ja nukkuu pari päivää hyvin?

Viikonlopun korvausuni voi pelastaa hetkellisesti univajeelta, mutta on myös omiaan sekoittamaan rytmiä arkena. Eli määrän kannalta ihan hyvä, mutta rytmin kannalta huono. Jos edes muutamana iltana menee nukkumaan ajoissa, huomaa aamuisin aika nopeasti, kuinka helppoa herääminen voikaan olla. Pitkällä tähtäimellä tämän ylläpitäminen helpottuu, jos vain koko ajan pitää unirytmin säännöllisenä.

Jos välillä valvoo aamuyöhön ja toisinaan taas menee kymmeneltä illalla nukkumaan, on vaikea tunnistaa omaa luontaista rytmiään. On hyvä muistaa, että jokaisella solulla ihmisessä on oma rytminsä, ja jos omaa uni-valve-rytmiään pitää pirstaleisena, eivät monet ihmisen perustoiminnoistakaan pysty pysymään rytmissä.

Entä päinvastoin: nukkuu hyvin arkena, mutta valvoo viikonloput?

Jos pystyy tekemään tämän niin, ettei päiväaikaista väsymystä tule, eikä arjen unirytmi kärsi, ei tästä ole suurta haittaa. Tyypillisesti arjen rytmi kuitenkin kärsii, oli sitten kyseessä aikuinen tai lapsi; maanantaiaamujen vaikeudet ovat yleensä seurausta juuri tästä rytmin pirstaloitumisesta.

mies ja nainen nautiskelevat elämästä ja kahvista mainosmaisen täydellisesti
mies ja nainen nautiskelevat elämästä ja kahvista mainosmaisen täydellisesti mustavalkoinen

Helpoimmalla pääsee, kun käy maaten uni-ikkunan ollessa auki

Mitä ovat unitaidot ja miten niitä voi treenata?

Nukkumisessa on monia ulottuvuuksia: kesto, laatu, ajoitus. Näihin voi osittain itse vaikuttaa, ja tarkkailemalla omaa nukkumistaan voi selvittää, mikä osa-alue kaipaisi kohennusta. Unen huolto alkaa nukkumisympäristön tarkistamisesta. Onhan sänky sopiva? Onhan riittävän pimeää? Onhan ilta ollut tarpeeksi rauhallinen?

Sitten voi yrittää tunnistaa omaa unirytmiään tarkemmin ja huomata sen ensimmäisen hetken, jolloin illalla alkaa väsyttää. Tämä hetki on tärkeä, sillä se kielii luontaisesta unisyklin käynnistymisestä, jota kannattaa kunnioittaa. Nukahtaminen on kaikkein helpointa, kun menee sänkyyn silloin, kun väsyttää.

Masennus voi oireilla uniongelmina.

Jos omassa nukkumisessa esiintyy ongelmia, kannattaa ensin selvittää, mistä ongelmat kumpuavat. Usein unen ongelmat ovatkin nukahtamisen ongelmia, jotka voivat olla oireita ahdistuksesta tai masennuksesta. Lääkärin apukin voi olla tarpeen – erityisesti, jos nukkuminen tai nukahtaminen muuttuu, voi se kertoa monesta terveydellisestä asiasta.

Mitä vinkkejä antaisitte lukiolaiselle, joka ei ole arvostanut unta, mutta haluaisi nyt alkaa hyväksi nukkujaksi? Mitä voisi tehdä?

Tunnista oma uni-ikkunasi: kirjaa vaikka viikon ajan ylös ne hetket illalla, kun tunnet ensimmäistä kertaa väsymystä. Pysyvätkö ajat samoina?

Jos pysyvät, voi olettaa, että siinä kohdassa avautuu oma ”uni-ikkuna”, eli se hetki, jolloin nukahtaa helpoiten. Jos ajoissa on paljon heiluntaa, voi havahtua siihen, että oma vuorokausirytmi ei taida olla riittävän vakaa. Voi myös yrittää jäsentää vuorokauttaan. Mihin aika oikein menee? Voisiko unelle pyhittää 9h, jolloin koululle ja vapaa-ajalle jää vielä 7+8h?

Tutustu Prisma Studion ja Tiedeykkösen unijuttuihin

Kommentit

Artikkelit

Abitreenit

Oppimateriaalit

  • Navigaatiokuva aineelle Biologia.
    Navigaatiokuva aineelle Biologia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Elämänkatsomustieto.
    Navigaatiokuva aineelle Elämänkatsomustieto. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Englanti.
    Navigaatiokuva aineelle Englanti. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Espanja.
    Navigaatiokuva aineelle Espanja. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Filosofia.
    Navigaatiokuva aineelle Filosofia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Fysiikka.
    Navigaatiokuva aineelle Fysiikka. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Historia.
    Navigaatiokuva aineelle Historia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Italia.
    Navigaatiokuva aineelle Italia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Kemia.
    Navigaatiokuva aineelle Kemia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Latina.
    Navigaatiokuva aineelle Latina. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Maantiede.
    Navigaatiokuva aineelle Maantiede. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Matematiikka.
    Navigaatiokuva aineelle Matematiikka. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Portugali.
    Navigaatiokuva aineelle Portugali. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Psykologia.
    Navigaatiokuva aineelle Psykologia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Ranska.
    Navigaatiokuva aineelle Ranska. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Ruotsi.
    Navigaatiokuva aineelle Ruotsi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Saame.
    Navigaatiokuva aineelle Saame. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Saksa.
    Navigaatiokuva aineelle Saksa. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Suomi.
    Navigaatiokuva aineelle Suomi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Terveystieto
    Navigaatiokuva aineelle Terveystieto Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Uskonto.
    Navigaatiokuva aineelle Uskonto. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Venäjä.
    Navigaatiokuva aineelle Venäjä. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Yhteiskuntaoppi.
    Navigaatiokuva aineelle Yhteiskuntaoppi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Äidinkieli.
    Navigaatiokuva aineelle Äidinkieli. Abitreenit

Seuraa Abitreenejä Instagramissa: @abitreenit