Hyppää pääsisältöön

Weekend Festival tunnetaan EDM:stä ja nuoresta yleisöstä – mutta kuinka kauan se voi pitää kiinni molemmista?

Weekend ei välttämättä pysy ikuisesti elektronisen tanssimusiikin festivaalina.

Weekend Festival päättyi kesän mittavimpaan ilotulitukseen vuonna 2016. // Kuva: Weekend Festival 2016/Julius Konttinen

Weekend Festival on järjestetty vasta viitenä vuotena, mutta se on nopeasti noussut yhdeksi Suomen festarikesän kohokohdista. Eikä enää pelkästään Suomen: viime kesänä Weekend järjestettiin Helsingin Kyläsaaren lisäksi Virossa ja Ruotsissa.

Weekendistä tulee monille mieleen nämä kaksi asiaa: Ensinnäkin festari houkuttelee paljon nuorta yleisöä. Toiseksi festarin musiikkivalikoima on erittäin vahvasti EDM-painotteinen. Viime kesänä Weekendin lavoilla bailukansaa tanssittivat sellaiset meganimet kuin Martin Garrix, Steve Aoki ja Armin van Buuren. Aiempinakin vuosina Weekendissä on nähty planeetan suurimpia DJ-nimiä.

Tämä resepti on ollut nyt jo usean vuoden ajan erittäin toimiva, ja Weekend on useana vuonna voittanut YleX:n festariäänestyksen. Mutta kuinka kauan se pysyy sellaisena? Kuten esimerkiksi rock-musiikista hyvin tiedetään, mikään musiikkigenre ei pysy loputtomiin saakka nuorten lempparina. Elektronisen tanssimusiikin voittokulku on kestänyt nyt usean vuoden ajan – muttei varmasti tule jatkumaan loputtomiin.

Jossain vaiheessa EDM:llä ei enää nuoria houkutella festareille. Mitä Weekend Festival sitten tekee?

Kysyimme asiaa Weekend Festivalin brändijohtaja Markus Rauramolta. Hänet tunnetaan myös DJ-tuottajana ja Temper2-yhtyeestä. Hän sanoo, että 2010-luvulla menestyvän festivaalin on oikeastaan koko ajan pakko muuttua ja muovautua.

- Kyllä mun mielestä festarin täytyy päivittyä jatkuvasti. Jos jämähtää paikalleen, että me tehdään vain tätä samaa hommaa, niin ei se kyllä ole tätä päivää, Rauramo sanoi YleX:lle lauantaina Weekend Festivalin aftermovien julkaisutilaisuudessa Helsingissä.

Onko festarikonseptin elinaika lyhentynyt?

Johan Weekend on kokeillutkin uusia juttuja: esimerkiksi viime kesänä festareilla esiintyivät kotimaiset JVG ja Antti Tuisku, joista kumpikaan ei ole DJ-vetoista EDM:ää. Etenkin Antti Tuiskun kiinnityksestä tuli kohtalaisen iso poru, kun osa yleisöstä koki, ettei poptähti sovi EDM-festareille.

(Lopulta Tuisku toki voitti näyttävällä show’llaan yleisön puolelleen, mistä voit lukea lisää täältä.)

Kuva: Annika Miettinen

Antti Tuiskun tuominen Weekendeille osoitti, että yleisö ei suhtaudu vailla napinaa siihen, jos festaria lähdetään viemään uuteen suuntaan. Sama ilmiö on nähty muillakin festivaaleilla: Ruisrockin “rockittomuudesta” on valitettu jo monen vuoden ajan, Provinssi on jo pudottanut rockin nimestään kokonaan pois, Cheekin saapuminen Ilosaarirockiin ärsytti monia viime kesänä.

Rauramo tosiaan taitaa olla oikeassa: lähes kaikki festarit uudistuvat jatkuvasti ja määrittelevät uusiksi sitä, millaista musiikkia niillä esitetään. Onko sitten niin, että festarikonseptin elinkaari on lyhentynyt, jos kerran festareiden on koko ajan pakko keksiä itseään uusiksi?

Rauramo sanoo, että viime vuosina isoilla festivaaleilla on tosiaan ollut nähtävissä paljon uudistumista. Ja ehkä oli aikakin:

- Olen itse käynyt jo parikymmentä vuotta festareilla, mutta jossain kohtaa oli aika pitkä väli, ettei ollut juurikaan uudistumista.

- Pitkään mun mielestä Suomen festarimarkkina oli aika staattinen. Weekend uskalsi ensimmäisenä lähteä tuomaan uusia tuulia festarikenttään, Rauramo väittää. Hän kertoo myös uskovansa, että juuri Weekend sähköisti suomalaista festariskeneä ja generoi muutosta perinteisilläkin festivaaleilla.

Valitseeko Weekend Tuskan tien?

No jaa – perinteikkäiden rock-festareiden muuttuminen elektropop- ja hiphop-suuntaan tuskin johtuu yksinomaan Weekendistä vaan ennemminkin siitä, että nämä musiikkigenret kerta kaikkiaan ovat olleet suurimpia juttuja viime vuosina. On kuitenkin totta, että vahvasti DJ-vetoinen, visuaalisesti erittäin näyttävä jättifestarikonsepti oli uusi juttu Suomessa vuonna 2012, jolloin Weekend ensimmäistä kertaa järjestettiin.

Mutta tekivät festarit mitä tahansa, musiikkitrendit tulevat aina vaihtumaan uusiin ja jättigenret vaihtumaan toisiin. Elektroninen tanssimusiikki tuskin on nopeasti katomassa mihinkään, mutta ennen pitkää niin käy.

Mitä Weekend Festival tekee silloin? Haluaako se pitää kiinni tanssimusiikista, vai onko sille tärkeämpää olla juuri nuoren yleisön suosikkifestari?

- Meille tanssimusiikki itsessään on tosi tärkeä asia, ja koen tanssimusiikin nykyään tosi laajana termin. Melkein kaikessa Top 40 -musassa on vaikutteita elektronisesta tanssimusiikista. Mutta kyllä me haluamme myös muokkaantua sitä mukaa, millaiset fiilikset ihmisillä on.

Eli Weekend ei aio valita Tuska-festivaalin tietä? Sehän on pysynyt uskollisena metallimusiikille jo 20 vuoden ajan, vaikka genre ei tällä hetkellä ole yhtä kovassa nosteessa kuin aiemmin.

- Ei oikeastaan, Rauramo vastaa. Hänen mukaansa Weekend haluaa pysyä monipuolisena tapahtumana, jossa on tarjolla elämyksiä monille erilaisille ihmisille.

Kun Rauramolta kysyy, mikä oikeastaan on Weekend Festivalin ytimessä, hän ei mainitse EDM:ää. Hän sanoo, että Weekend on nykyään monille nuorille ensimmäinen festari, jonka he kokevat – siitä myös järjestäjät haluavat pitää kiinni.

- Konseptin ytimessä on oikeastaan se, että järjestetään helvetin hyvät viikonloppubileet. Kyllä ehdottomasti näemme niin, että halutaan nähdä konseptissamme uusia suuntia musiikin ja artistibuukkausten osalta.

Temper2:n Markus Rauramo // Kuva: YleX/Jussi Latvala

YleX oli vahvasti mukana festaroimassa Weekend Festivalilla. Voit palata viime kesän festaritunnelmiin täällä!

Lue myös:

Temper2-yhtyeen Markus Rauramo Weekend Festivalin brändijohtajaksi

Äänestystulos: Weekend Festival oli kesän 2016 paras festari

Weekend Festival keräsi edelleen tukun meluvalituksia

Nyt on Weekendin Facebook-seinän vuoro loistaa – etsinnässä rakkautta, hukkuneita tavaroita ja kadonnut hyvinvointi

Näin mahtavalta näytti Weekend Festival – bongaatko itsesi tai lempiartistisi kuvista?