Hyppää pääsisältöön

Heikki Soini: Mies ei ole yksin vastuussa perheen taloudesta

Heikki Soini ja puhekupla: Äidit pitää saada kotoa töihin.
Heikki Soini ja puhekupla: Äidit pitää saada kotoa töihin. Kuva: Jussi Nahkuri / Hans Weckman heikki soini

Rakastan suomalaista hyvinvointivaltiota. Reissasimme keväällä perheenä Floridaan ja joka ainoa kerta, kun kohtasimme leikkipuistoissa pienten lasten vanhempia, he halusivat keskustelumme lopuksi muuttaa Suomeen. Kun viereisessä keinussa lastaan vauhdittava jenkki tajusi, että olemme matkustaneet toiselle puolelle maapalloa valtion tukemalla vanhempainvapaalla, amerikkalaiset kohtalotoverit miettivät ankarasti, mitä Yhdysvaltojen paljon kohkattu greatness oikeastaan onkaan.

Vaimoni tienaa minua enemmän. Palkkaeromme on pieni, mutta riittää tekemään meistä vähemmistöperheen. Asuntolainamme on jaettu kahdeksi erilliseksi, eikä meillä ole yhteistä pankkitiliä. Kauppalaskut maksamme vuorotellen ja isommat laskut jaetaan puoliksi.

Asia ei ole vaikuttanut itsetuntooni, koska en ole koskaan ajatellut, että olisin miehenä yksin vastuussa perheeni taloudesta.

Myytti perheen elatusvelvollisuudesta elääkin lähinnä miesten ajatuksissa ja toiminnassa. Naiset eivät sitä tutkimusten mukaan oleta. Silti lapsiperheiden isät tekevät enemmän töitä kuin lapsettomat miehet samassa ikäryhmässä. Oli syy tähän sitten kadonneen miehuuden pönkittämisen tai perhevelvollisuuksista pakenemisen, surullista se joka tapauksessa on.

Alusta asti oli päivänselvää, että myös minä jäisin jossain vaiheessa kotiin hoitamaan lastamme.

Olemme vaimoni kanssa pyrkineet järjestämään pienen lapsen mukanaan tuomat taloudelliset muutokset mahdollisimman tasapuolisesti.

Alusta asti oli päivänselvää, että myös minä jäisin jossain vaiheessa kotiin hoitamaan lastamme. Koska pyrimme noudattamaan imetyssuosituksia, oli järkevää, että vaimoni jää ensin lapsemme kanssa kotiin. Minun kotijaksoni tulisi vasta imetyksen lopettamisen jälkeen.

Käytännössä tämä johti siihen, että vaimoni oli pakotettu käyttämään kaikki rahallisesti paremmin tuetut vanhempainvapaat, koska ne on pidettävä ennen huonommin tuettua hoitovapaata. Ero oli suuri, koska vanhempainvapaalla vaimoni sai rahaa viikossa saman verran kuin minä tulen aikanaan samaan kuussa kotihoidontukena. Hoitovapaalta ei myöskään kerry minulle lomaa.

Tästä syystä ymmärrän hyvin, etteivät isät halua jäädä kotiin hoitamaan lasta. Jos vanhempainvapaan voisi jakaa molemmille vanhemmille niin, että kotona aloittava imettävä äiti voisi käyttää välissä hoitovapaata, tilanne parantuisi huomattavasti. Tämä saattaa kuulostaa äärimmäisen pienen punaviherfeministihipsterifaijavähemmistön edustajan turhalta valittamiselta, mutta sitä se ei itse asiassa todellakaan ole.

Ymmärrän hyvin, etteivät isät halua jäädä kotiin hoitamaan lasta.

Naisille maksetaan yleisesti pienempää palkkaa, koska ajatellaan, että he kuitenkin jäävät jossain vaiheessa kotiin. Tällä tietysti varmistetaan, että näin varmasti myös tapahtuu. Tilastojen mukaan vain viitisen prosenttia kotihoidon tuen saajista on isiä. Tämä tarkoittaa lukuna sitä, että Suomessa on vastavuoroisesti 110 000 parhaassa työiässä olevaa naista hoitovapaalla.

Pitkäaikaisesti kotihoidon tukea saavat äidit kokevat työllistymisvaikeuksia ja köyhyyttä. Tämä johtaa helposti siihen, että töihin ei palata, jos töitä on alun perinkään ollut. Sitä voi jokainen miettiä, kun puhutaan kestävyysvajeesta.

Joten kun Timo Soini kirjoitti blogissaan kotiäitivihasta ja ihmetteli sitä, miten lastaan kotona hoitava äiti olisi muka uhka Suomelle, herää kysymys, eikö kestävyysvaje olekaan hallituksen pohdinnoissa uhka? Kansainvälisissä pohdinnoissa kestävyysvajeen selättäjäksi kun on tarjottu tasan kahta vaihtoehtoa.

Ensimmäinen vaihtoehto on saada työllistettyä työikäinen väestö mahdollisimman tehokkaasti. Suomessa heistä suuren osan muodostavat juuri hoitovapaalla olevat äidit. Toinen vaihtoehto on muokata väestörakennetta lisäämällä rutkasti työikäisten maahanmuuttajien määrää.

Maahanmuuttajat ovat käsittääkseni Soinin johtaman puolueen mielestä isompi uhka kuin kestävyysvaje, joten vaihtoehdoksi jää kotiäitien työllistäminen. Mutta koska kotiäidit eivät Soinin mielestä Suomea uhkaa, on tämä kai tulkittava niin, että suomalainen mies lisää ennemmin valtionvelkaa kuin kantaa vastuunsa lasten hoitamisesta.

Jokainen kuukausi, jonka isä viettää vanhempainvapaan aikana lapsen kanssa kotona, lisää äidin tulevaisuuden palkkaa.

Tukholman yliopistossa on tehty tutkimus, jossa todettiin, että jokainen kuukausi, jonka isä viettää vanhempainvapaan aikana lapsen kanssa kotona, lisää äidin tulevaisuuden palkkaa seitsemän prosenttia. Taloudelle naisten kasvanut varallisuus on tärkeää, koska globaalista kulutuksesta noin 70 prosenttia tulee naisten kukkaroista. Mitä enemmän naisilla siis on rahaa, sitä enemmän talouden pyörät pyörii.

Naiset myös kuluttavat miehiä enemmän rahaa palvelualoihin, kuten terveydenhuoltoon ja koulutukseen, joihin sijoitettu raha tuottaa tehokkaasti uusia työpaikkoja. Lisäksi äidit kuluttavat huomattavasti isiä enemmän rahaa lastensa hyvinvointiin, joka voidaan suoraan laskea tulevaisuuden henkiseksi pääomaksi. Onpa tutkittu sitäkin, että firmat, joissa on naisia johtoportaassa, tekevät parempaa tulosta.

Aivan puhtaan itsekkäistä syistä haluan jäädä hetkeksi kotiin.

Jään hoitovapaalle heti, kun Marja Hintikka Liven viimeinen jakso joulun alla on esitetty. Toki talouden kannalta olisi parempi, jos vain pysyisin duunissa ja vaimonikin palaisi töihinsä samaan aikaan. Silläkin lisääntyneellä verotuksella ja päivähoitomaksulla saattaisi olla työllistävä vaikutus.

Kyseessä on kuitenkin ensimmäinen lapseni. Aivan puhtaan itsekkäistä syistä haluan jäädä hetkeksi kotiin. Tämän itsekkyyteni ansiosta vaimoni kuitenkin pääsee takaisin töihin. Itse asiassa: on ehdottomasti tärkeämpää, että meistä kahdesta töissä käy vaimoni.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Marja Hintikka Live

  • Eineksiä, uhkailua, liikaa töitä – unohda turha syyllisyys vanhempana! MHL:n vieraat näyttävät esimerkkiä

    Syksyn vieraat avautuvat mistä eivät enää ota paineita.

    Vapaus, vanhemmuus, tasa-arvo. Marja Hintikka Live on puolentoista vuoden ajan ravistellut suomalaista perhekeskustelua, romuttanut turhia kulisseja ja nostanut pöydälle vaikeitakin keskustelunaiheita. Kaiken takana on tavoite vapauttaa vanhemmat turhista paineista ja jatkuvasta syyllisyydestä. Kiukuttelevia lapsia? Liikaa töitä? Unettomia öitä? Parisuhde rakoilee? Et ole yksin. Meillä on ihan samanlaista.

  • Lapset repivät parrasta ja nestehukka on lähellä - tällaista on joulupukkien karu todellisuus

    Joulupukit kertovat ammattinsa pahimmat puolet.

    Kuvittele itsesi joulupukiksi tai -muoriksi. Mielessäsi pyörii kuva piparintuoksuisista kodeista, joissa pukki istutetaan pehmeälle nojatuolille glögi kädessä ja suloiset punaposkiset pikku lapsoset laulavat heleällä äänellä sopivan lyhyen kappaleen. Kukaan ei itke, kukaan ei pelkää ja koko hommaan menee noin 10 minuuttia. Ulko-ovella sinulle annetaan sovittu summa rahaa ja poistut tyytyväisenä seuraavaan kohteeseen. No, se ei todellakaan mene ihan niin.

  • Pyjama on paras jouluasu, vinkkaavat MHL-vanhemmat

    Ei kiireelle, kyllä rennolle romantiikalle!

    Idyllisten puitteiden viilaaminen tekee erityisesti perheenäideistä helposti huumorintajuttomia piiskureita. Tonttulakki alkaa kiristää liikaa ja joulunalusviikoista tulee yhtä pitkää to-do -listaa.

  • Kestävyysliikunta lihottaa?!

    Timo Haikarainen ja kestävyysliikuntamyytti.

    Kuinka on - suosiako kovatehoista vai matalatehoista treeniä - ja miten kortisoli liittyy tähän? Personal trainerimme Timo Haikarainen vääntää myytin rautalangasta!

  • Heikki Soini: Kärsitään joulu ja jatketaan elämää!

    Ei joululla ole väliä, yhteinen aika on tärkeintä.

    Joulusuklaat ilmestyivät lähikauppaani lokakuussa. Se käynnisti kahden kuukauden kuumotuksen ja stressin, joka purkautuu monessa perheessä itkuun jo jouluaaton aamuna. Lapset juoksevat hysteerisinä pitkin seiniä ja vanhempien selkäranka katkeaa viimeistään silloin, kun kinkku kuivuu valvomisesta huolimatta. Kuulostaako tutulta, kysyy MHL:n Heikki Soini.

  • Vanessa Kurri: Olen tappavan tylsä joulunviettäjä

    Neljän lapsen äiti tekee joulun perinteiden mukaan.

    Kotiäiti ja juontaja Vanessa Kurri on jouluihminen, mutta valmistelut jäävät häneltäkin usein viime tippaan. Neljän lapsen koulu- ja harrastuskuljetusten välillä Kurri sompailee sitten ympäriinsä hakemassa jouluherkut juuri niistä oikeista ja perinteisestä paikoista. Kurrille on tärkeää tehdä joulu täsmälleen samojen askelmerkkien mukaan kuin hänen äitinsä aikanaan teki. Vanessa Kurri on MHL:n vieraana TV2:ssa maanantaina 19.12. klo 21, kun aiheena on Unelmien joulu.

  • Bloggari Anna-Kaisa Huurinainen: Tänä vuonna otamme joulun rennosti

    Liika suorittaminen on aiemmin pilannut Huurinaisen joulun.

    Viime jouluna 47 palasta -blogin Anna-Kaisa Huurinainen suunnitteli joulun tarkasti: laati menun ennakkoon ja kestitsi koko lähisuvun. Odotukset ja stressi olivat kuitenkin liian kovat, ja joulu meni mönkään. Kokemuksesta viisastuneena Huurinainen aikoo ottaa tämän joulun mahdollisimman rennosti.

  • Muusikko Stig: Henkinen valmistautuminen jouluun kannattaa aloittaa hyvissä ajoin

    Kahden lapsen isä nauttii valmiista joulupöydistä.

    Muusikko Stig tunnetaan hiteistään, mutta arkielämässä Pasi Siitonen ei puumia metsästä. Sen sijaan hän on kahden pienen pojan isä, joka odottaa joulua yhtä paljon kuin lapset. Erityisen tärkeää on nimenomaan jouluun virittäytyminen: jos sitä ei aloita ajoissa, joulu saattaa livahtaa huomaamatta ohi. Stigin jouluvalmisteluihin ei kuitenkaan kuulu stressi tai touhottaminen, vaan tärkeintä on rauhoittuminen.