Hyppää pääsisältöön

Internet vieraannuttaa vangin yhteiskunnasta - "Eihän sitä osaa käydä kaupassa"

Henkka avaa elinkautissellin ovea
Henkka asui Keravan avovankilassa kaksi vuotta. Avovankilan asukkailla on jokaisella omat lukittavat sellit. Henkka avaa elinkautissellin ovea Kuva: Yle Dokumenttiprojekti,dokumenttiprojekti: elinkautinen

Kolmekymppinen Sonny Nyman eli Henkka on suorittanut elinkautista vankeusrangaistusta jo lähes 12 vuotta. Keravan avovankilaan hän pääsi yhdeksän vuoden suljetussa vankilassa olon jälkeen. Ensimmäiset kuusi kuukautta avovankilassa Henkka työskenteli vankilan keittiössä. Isona syynä vieraantumiseen yhteiskunnasta hän pitää internetiä.

Ei osaa käsitellä rahaa, kun ei ole sitä käyttänyt.

Lähes koko aikuisikänsä vankilassa olleena kohtaa väistämättä haasteita hyvinkin arkisissa asioissa. Henkka kertoo kuinka muun muassa matkapuhelimet olivat muuttuneet täysin hänen tuomionsa aikana.

“Eihän sitä osaa tänä päivänäkään käydä kaupassa. Ei osaa käsitellä rahaa, kun ei ole sitä käyttänyt”, Henkka toteaa.

Isona syynä vieraantumiseen yhteiskunnasta hän pitää internetiä. Se on täysin uusi maailma, johon ei vankilassa pääse käsiksi. Avovankilassa Henkka pääsi opettelemaan älypuhelimen sekä netin käyttöä.

Nykyään haasteita aiheuttavat erilaiset sähköiset asioimispalvelut, kuten verokortin tilaaminen verkosta. Myös ihmisten kohtaaminen ahdisti alussa, mutta siviilitöissä käydessä kuulemma tottuu ihmisiin.

“Pitkäaikaisvanki tarvitsisi harjoituksia, että saisi käydä läheisten luona ja tottuisi normaaliin elämään. Asioiden hoitaminen, miten pärjätä kotona, miten maksetaan laskut, miten perheen arki menee. Kun on pitkä laitostausta, niin ei tiedä miten tällaiset muille tutut arjen asiat hoituvat”, summaa Henkka omia kokemuksiaan avovankilassa olosta.

Henkka opiskeli siviilin puolella Helsingin Diakoniaopiston Valma-ryhmässä, joka on ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Opiskelu ja lomat siviilin puolella toivat uusia haasteita Henkan elämään.

Keravan avovankila kaukaa kuvattuna
Keravan avovankila on toiminut vuodesta 2009 entisen nuorisovankilan tiloissa ja siellä on 74 vankipaikkaa. Keravan avovankila kaukaa kuvattuna Kuva: Yle Dokumenttiprojekti,dokumenttiprojekti: elinkautinen

Avovankilan arki on pitkälti rutiinien toistoa: herätys aamulla, suihkussa käynti, lähtö töihin tai kouluun ja paluu vankilalle sovittuna aikana.

Valvontapanta vangin nilkassa on Rikosseuraamuslaitoksen tapa valvoa vankeja siviilin puolella. Panta ja sen mukana kulkeva seurantapuhelin ilmoittavat valvomoon jos henkilö ylittää hänelle asetetun liikkuma-alueen rajat. Laitoksen tukipartio valvoo pannallisia vankeja pistotarkastuksin.

Avovangit ovat jatkuvan seurannan alaisena pannan johdosta, vaikka käyvät vankilan ulkopuolella töissä ja opiskelemassa.

Henkka siirtyi suorittamaan lopputuomionsa Keravalta Suomenlinnan avovankilaan syksyllä 2016. Työaikana hän saa tällä hetkellä liikkua koko Helsingin alueella, mikä on hänen työnsä kannalta oleellista.

Hän tekee etsivää nuorisotyötä kokemusasiantuntijana Helsingin Diakoniaopiston Street-Kaalo -hankkeessa jonka tavoitteena on ehkäistä nuorten romaneiden syrjäytymistä.

Ihminen tarvitsee syyn tulla siviiliin. Vapaus ei pelkästään riitä.

Henkkaa mietityttää lähestyvä mahdollinen vapautuminen ja sitä edeltävä puolen vuoden koevapaus. Sillä, miten elämänsä petaa ennen vapautumista, on suuri merkitys siviiliin menijälle. Onko kotia minne mennä tai työpaikkaa jonka takia herätä aamuisin?

Nämä ovat suuria asioita vankilasta vapautuvalle elämänhallinnan kannalta. Entä jos parisuhde kariutuu? Tai saa potkut työpaikasta? Vastoinkäymisiin pitäisi myös osata varautua. Jos niihin ei varaudu, saattaa kokea olonsa hyvinkin ulkopuoliseksi.

“Ihminen tarvitsee syyn tulla siviiliin. Vapaus ei pelkästään riitä. Ihminen palaa helposti sitten linnaan.“

Henkka makaa sängyssä avovankilassa
Avovangille voidaan myöntää poistumislupa, eli vuorokauden kestävä loma muutaman viikon välein. Poistumisluvalla halutaan mahdollistaa vangin yhteyksien säilyminen siviiliin. Henkka makaa sängyssä avovankilassa Kuva: Yle Dokumenttiprojekti,dokumenttiprojekti: elinkautinen

“Pitkäaikaisvangille olisi tärkeää saada harjoitella arkea. Sit kun sä hyppäät siviiliin niin sä aloitat alusta. Jos vankila mahdollistaa sen että sun ei tarvitse miljoonassa asiassa aloittaa alussa, niin sehän helpottaa siviiliin menoa”, toteaa Henkka mietteliäänä.

Henkka kokee, että vankilan pitäisi tukea pitkäaikaisvankeja enemmän. Myös suhteet läheisiin pitäisi olla kunnossa. Joillakin taas saattaa olla haasteena läheisten ihmissuhteiden puuttuminen täysin.

Vaikka opiskelu ja työelämä opettavat niihin osallistuville paljon niin sanotusta normaalista elämästä, olisi vankien tärkeää päästä ylläpitämään perhe- ja muita läheissuhteita. Ihmiselle lankeaa lopulta paljon vastuuta kannettavaksi yksinään, jos hän ei sitä ole aikaisemmin saanut.

Ohjaaja Karoliina Gröndahl

Jutun lainaukset Sonny Nymanin puhelinhaastattelusta 30.11.

Dokumenttiprojekti: Elinkautinen 5.12. TV1 klo 21.30 ja Yle Areena. Dokumentti on katsottavissa Yle Areenassa 30 vrk.

Lisää aiheesta:
Dokumenttiprojekti: Elinkautinen

Kommentit
  • #metoo muutti kaiken

    Klassikot täynnä häirintää.

    “Ajatella, että olen tutkinut kirjallisuutta vuosikymmeniä tajuamatta täysin, mitä oikein luen!” Näin tokaisee kirjallisuuden professori Ebba Witt-Brattström. #metoo oli hänelle ravisuttava kokemus, ja nyt hän lukee kirjallisuuden klassikoita uusin silmin. Suomenruotsalainen vaikenemiskulttuuri katkesi kun #dammenbrister (pato murtuu) projekti keräsi yli 900 tarinaa seksuaalisesta häirinnästä.

  • Pidätyksiä, terrorismisyytöksiä, nettisensuuria ja kiellettyjä konsertteja - Venäjällä vallanpitäjät haluavat kitkeä nuorten aktivismin kovin keinoin

    Venäjällä nuorten aktivismia kitketään kovin ottein.

    Venäjällä useita nuoria aktivisteja uhkaavat raskaat rikossyytteet ja pitkät vankeusrangaistukset. Monia syytetään nettikeskustelujen perusteella vallankaappauksen valmistelusta. Ihmisoikeusaktivistien mielestä kyse on näytösoikeudenkäynneistä, joiden tarkoituksena on kitkeä nuorista halu harrastaa politiikkaa. Samaan aikaan internet halutaan yhä tiukempaan valtion valvontaan.

  • Hengellinen väkivalta voi satuttaa yhtä pahasti kuin fyysinen väkivalta

    Uskonyhteisöjen ongelmat tulevat yleensä päivänvaloon.

    Uskonyhteisöjen ongelmat tulevat päivänvaloon, mutta toisinaan siinä kestää vuosia tai vuosikymmeniä ja sillä aikaa tuhannet ihmiset kokevat julmia kohtaloita, kirjoittaa Uskontojen uhrien tuki UUT ry:n toiminnanjohtaja Joni Valkila.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua