Hyppää pääsisältöön

Kielimuuri ja Google-diagnoosit tuovat uusia haasteita lääkärin työhön: "Potilaiden ja sairauksien kirjo on kasvanut"

Terveyskeskuksen kyltti
Terveyskeskuksen kyltti Kuva: Yle, Tiina Jensen. terveys

Lääkärin työ on muuttunut. Kliininen osaaminen ja lääketieteellinen tieto eivät enää yksin riitä työssä menestymiseen. Terveyskeskuslääkäri kohtaa työssään tuhansia potilaita ja aivan uusia haasteita.

Terveyskeskuslääkärin tehtäväkenttä on laaja-alainen, potilassuhteet pitkäkestoisia ja suurella osalla potilaita on monia sairauksia. Terveydenhuollon teknistyminen ja hoitoprosessien monimutkaistuminen lisäävät osaamisen paineita. Kun tähän lisätään vielä monikulttuurisuuden haasteet, on työtehtävä massiivinen.

Byrokratia vie aikaa potilastyöstä

Terveyskeskuslääkäri Katariina Hallikainen.
Yleislääkärin työ on monipuolisen haastavaa. Terveyskeskuslääkäri Katariina Hallikainen. Kuva: Yle, Tiina Jensen. lääkäri

Terveyskeskuslääkäri Katariina Hallikainen on uusista haasteista huolimatta tyytyväinen työhönsä nimenomaan yleislääkärinä. Yksikään päivä ei ole samanlainen, työpäivään mahtuu aina yllätyksiä.

– Potilaiden ja sairauksien kirjo on kasvanut, vaikka edelleen ne yleisimmät sairaudet ovat krooniset sairaudet tai sydän- ja verisuonisairaudet ja diabetes. Potilasmäärät ovat myös kasvaneet, kun terveyskeskuksiin on siirtynyt paljon potilaita erikoissairaanhoidosta, varsinkin jatkoseurantaan.

– Lääkärin työ on aika yksinäistä, vaikka työskentelenkin paljon yhdessä muiden ammattiryhmien kanssa. Sosiaalipuolen asioiden kanssa apuna on terveyssosiaalityöntekijä, jonka kanssa pohditaan esimerkiksi työkykyyn ja kuntoutukseen liittyviä asioita.

– Paperihommiin menee yli tunti päivässä; lausuntoja, tilastointia, asioiden kirjaamista. Kaikki se on suoraan pois potilastyöstä, Hallikainen toteaa.

Potilaat osallistuvat entistä useammin diagnosointiin

Terveyskeskuksen aula.
Potilaalla on entistä enemmän tietoa sairaudestaan. Terveyskeskuksen aula. Kuva: Yle, Tiina Jensen. terveyskeskus

Internet tuo potilaille yhä enemmän mahdollisuuksia osallistua terveyttä ja sairautta koskevaan päätöksentekoon. Potilaat hakevat tietoa omista sairauksistaan ja niiden hoidosta ja keskustelevat niistä netissä eri keskustelupalstoilla.

Google-diagnoosin tehneet potilaat ovat kiinnostuneita terveydestään ja haluavat toimia yhteistyössä lääkärin kanssa. Avoin keskustelu oireista ja sairaudesta lääkärin kanssa lisää yhteisymmärrystä ja sitoutumista omaan hoitoon.

Hyvän yhteistyön edellytyksenä on, ettei lääkäri loukkaannu potilaan omista ehdotuksista. Potilaan kokoama tieto on kuitenkin usein sirpaleista ja hän tarvitsee lääkäriä sen tulkiksi. Hakukone löytää sekä huuhaata että faktaa lähes kaikista sairauksista.

– Monet potilaat ovat etsineet netistä tietoa oireistaan ennen vastaanotolle tuloa. Minusta se on hyvä asia, että ihminen on kiinnostunut terveydestään, Hallikainen toteaa.

Varsinkin jonkin tietyn sairauden lääkitykseen liittyvä negatiivinen julkisuus on hankala kumottava.

Myös vastaanotolla voidaan mennä vaikka yhdessä nettiin katsomaan mistä potilas on tiedon löytänyt. Lääkäri tuntee joka tapauksessa luotettavat asiantuntijat, tutkitun tiedon lähteet ja terveydenhuollon toiminnan.

– Ongelmia tulee ehkä siinä vaiheessa, kun potilas uskoo mieluummin lehtijuttuja tai naapurin tutuntutun tarinaa kuin minun esittämiä tutkimustuloksia. Varsinkin jonkin tietyn sairauden lääkitykseen liittyvä negatiivinen julkisuus on hankala kumottava, Hallikainen pohtii.

Digimaailma tuo tiedon lähelle lääkäriä

Terveydenhuolto teknistyy ja lääkärit käyttävät diagnosoinnin apuna säännöllisesti alansa verkkoportaaleja. Digimaailmaan siirtymisessä ja mobiilisovelluksien hyödyntämisessä olisi lääkäreitä kouluttavan, dosentti Eeva Pyörälän mielestä nähtävä pelkkää plussaa.

– Uusi lääkärisukupolvi hakee tietoa internetin tietokannoista ja hyödyntää anatomisia nettisovelluksia – ja he ovat tässä erittäin taitavia, Pyörälä kehuu.

16 vuotta terveyskeskuslääkärinä toimineelle Katariina Hallikaiselle tablettitietokoneen käyttö työvälineenä, 3D-mallinteet tai anatomiset nettisovellukset eivät ole tuttuja. Tietotekniikan hyödyntäminen kiinnostaa, mutta tähän tarvittaisiin täydennyskoulutusta.

Yksi lääkärin työn uusista haasteista on monikulttuurisuus

Terveyskeskuksen Päivystys kyltti
Kieli ja kulttuurierot ovat ongelma erityisesti akuuteissa hoitotilanteissa. Terveyskeskuksen Päivystys kyltti Kuva: Yle, Tiina Jensen. päivystys kyltti,terveyskeskus

Nyky-Suomessa lääkäri kohtaa potilastyössä eri kulttuurien edustajia, joiden käsitys sairauksista, oireista ja hoidoista saattaa olla hyvin erilainen kuin lääkärin. Hoitotilanteissa saattaa puuttua myös yhteinen kieli. Yhteisymmärryksen saavuttaminen ja potilaan omahoidon tukeminen on tällöin tavallista vaativampaa. Sairaus- ja terveyskäsitykset ovat usein voimakkaasti kulttuuriin sidottuja

Totta kai siinä on omat ongelmansa, kun kommunikointi tapahtuu jonkun kolmannen henkilön kautta.

– Vastaanotolla kommunikointi tapahtuu tulkin avulla tai puhelintulkkauksena. Joillain potilailla on mukana omainen tai ystävä. Totta kai siinä on omat ongelmansa, kun kommunikointi tapahtuu jonkun kolmannen henkilön kautta. Viesti saattaa vääristyä ja värittyä, Katariina Hallikainen pohtii.

– Eniten kieli- ja kulttuuriongelmat haittaavat päivystyksessä, kun pitää toimia nopeasti eikä asioita ehditä järjestellä etukäteen.

Vuorovaikutus eri kulttuureista tulevien potilaiden kanssa on haaste myös täydennyskoulutukselle. Tarvetta koulutukseen on erityisesti paikkakunnilla, joissa kulttuurien kirjo on suuri. Tällä hetkellä täydennyskoulutusta ei tarjota.

– Tietääkseni lääkäreille ei ole tarjolla täydennyskoulutuksena eri kulttuureihin tutustumista tai kielikursseja. Se on ihan omista intresseistä kiinni, Hallikainen toteaa.

Lääkäreiden osaamistarpeet vaihtelevat työtehtävien ja aseman perusteella ja muuttuvat uran edetessä. Uusi lääkärisukupolvi näyttäisi olevan valmiina toimimaan laajentuneessa työkentässä, mutta työssä jo toimivat, varsinkin terveyskeskuslääkärit tarvitsisivat uusiin haasteisiin täydennyskoulutusta.

LÄHTEET:
Suomen Lääkärilehti 39/2011/ kyselytutkimus: Osaamistarpeet ja täydennyskoulutus lääkärin työssä

LINKIT:
Osaamistarpeet ja täydennyskoulutus lääkärin työssä

Akuutti – elämänmakuisia tarinoita ja ajankohtaista asiaa terveydestä. Liity joukkoomme Facebookissa!

  • Voivatko oikomiskojeet aiheuttaa äännevirheitä?

    Miten oikomiskojeet vaikuttavat lapsen puheen kehitykseen?

    Jo ennen kouluikää moni lapsi saa suuhunsa jonkin oikomiskojeen hyvän purukaluston ja kunnollisen purennan tukemiseksi. Kun lapsen suuhun ilmestyy ylimääräinen laite, voi puhe puuroutua. Miten selkeät ärrät ja ässät sekä hyvä purenta ja kaunis hammasrivistö saadaan mahtumaan samaan suuhun? Entä mitä tapahtuu puuroutuneelle puheelle, kun hoito päättyy?

  • Tiesitkö tämän mustikasta?

    Säännöllinen mustikan syöminen voi lieventää tulehdustilaa.

    Mustikka on metsien kultakimpale. Jo muutama desi mustikoita päivässä auttaa kattamaan hyvän osan esimerkiksi päivän kuitumäärästä ja E-vitamiinitarpeesta. Säännöllinen mustikoiden syöminen voi myös lieventää esimerkiksi diabetekseen ja sepelvaltimotautiin liittyvää matala-asteista tulehdustilaa.

  • Juoksu vapauttaa mielen – “Juoksulenkki voi olla meditatiivinen kokemus”

    Juoksulenkillä kannattaa liikuttaa kehon lisäksi myös mieltä

    – Ihminen on kokonaisuus, siksi juoksulenkillä kannattaa liikuttaa kehon lisäksi myös mieltä. Juoksun mahdollisuudet ovat valtavat ja se on fyysisten terveysvaikutusten lisäksi erinomainen väline ajatusten jäsentämiseen ja koostamiseen. Näin sanoo entinen kilpajuoksija ja psykoterapeutti Kirsi Valasti.

  • Juotko liikaa? Lue lääkärin vinkit alkoholin kohtuukäyttöön

    Lääkärin vinkit alkoholin kohtuukäyttöön.

    A-klinikan johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki on auttanut monta alkoholin suurkuluttajaa kohtuukäyttäjäksi – pienin askelin. Kohtuukäyttöön siirtyminen vaatii ennen kaikkea tukea ja lujaa tahtoa. Syyllisyyden tunteen Simojoki kannustaa heittämään romukoppaan.