Hyppää pääsisältöön

“Miehellä on varaa hurvitella, minä kituutan” - Raharauha lapsiperheissä säilyy, kun vaimo joustaa, kertoo MHL:n kysely

Nainen tuijottaa säästöpossua
Nainen tuijottaa säästöpossua Kuva: pixabay.com/luxstorm eve mantu,kysely (keskinäinen toiminta),raha

Mikä on oikeudenmukainen tapa jakaa pakolliset yhteiset menot, kuten asuminen? Maksaako kumpikin yhteiseen pottiin saman euromääräisen summan tuloista riippumatta vai pyritäänkö siihen, että kummallekin vanhemmalle jää omaa käyttörahaa saman verran? Reiluudesta on suomalaisissa lapsiperheissä monta näkemystä, kertoo MHL:n rahakysely.

Tässä kolme esimerkkiä suomalaisten lapsiperheiden tulonjaosta.

Kaikissa esimerkeissä A saa nettona 4000e ja B 1500e. Perheen yhteiset kiinteät menot ovat 3000e. Miten summa kerätään?

1) Vanhemmat maksavat yhteistilille saman summan

Ensimmäisessä esimerkissä molemmat maksavat tilille puolet vaadittavasta 3000 eurosta eli 1500. A:lle jää näin omaan käyttöön 2500 euroa, B:lle ei mitään.

Meidän perheessä kaikki asumismenot vuokrasta lähtien maksetaan tikitilleen puoliksi, vaikka minä nettoan huomattavan paljon vähemmän mitä puoliso.

2) Vanhemmat maksavat yhteistilille samalla prosentilla

Toinen esimerkki onnistuu, kun molemmat maksavat tuloistaan 55% yhteistilille. A maksaa 2200e, jolloin hänelle itselleen jää 1800e. B maksaa 825e ja pitää omaan käyttöön 675e.

Meillä on molemmilla omat tilit ja lisäksi yhteistili, jolle molemmat maksavat saman prosenttiosuuden tuloistaan. Meillä on talous-excel, jossa lukee paljon kummankin pitää kuukausittain maksaa, tulot kun ovat vaihdelleet tässä pikkulapsivaiheessa paljonkin. Yhteistililtä maksetaan kaikki yhteiset menot, myös lapsiin liittyvät kulut. Säästämme ja sijoitamme molemmat omille tileillemme/rahastoihin. Vauvan syntymään liittyvät vapaat jaoimme tasan puoliksi.

3) Vanhemmat maksavat yhteistilille sen verran, että kummallekin jää omaan käyttöön sama summa

Kolmas esimerkki pyrkii takaamaan kummallekin vanhemmalle yhtäläiset henkilökohtaiset käyttövarat. Tähän päästään esimerkiksi niin, että yhteistilille maksetaan 55% tuloista kuten toisessa esimerkissä, jonka jälkeen A antaa B:lle tasausta 562,50e. Näin kummallekin jää käyttöön 1237,50e.

Kaikki yhteiset kulut eli lasten kulut, vakuutukset, asuminen, ruoka, yhteiset huvittelut (ravintolat, lomat, matkat...), "tulonhankkimiskustannukset" (=auto, bussiliput, puhelimet, kotiläppäri...) maksetaan yhteisestä potista, joka muodostuu, kun molempien tuloista jätetään itselle sovittu (samansuuruinen) summa ja loput ovat yhteistä. Rajusti progressiivinen verotus siis käytössä.

Prosenttimallista löytyy toinenkin versio, joka vaatii sekin hieman korkeampaa matematiikkaa. Versiossa A maksaisi yhteistilille 2400e, omalle tililleen 800e ja puolison tilille 800e. B maksaisi yhteispottiin 900e, omalle tilille 300e ja puolisolle 300e. Kummallekin jäisi omaa rahaa 1100e ja yhteistilille kertyisi 3300.

Nettopalkka on meillä eri, mutta jaamme palkat yhteistilille sekä omille tileillemme samassa prosenttisuhteessa, esim. 3/5 yhteistilille, 1/5 omalle tilille ja 1/5 puolison tilille. Ja molemmat tekevät samassa suhteessa jaon.

Tasan vai reilusti?

Perustava filosofinen kysymys perheen rahanjaossa on, mitkä kulut mielletään minun, mitkä sinun ja mitkä meidän kuluiksi. Tämän kolmijaon voi ymmärtää monin eri tavoin.

Lapseton pariskunta on saattanut elää yhdessä sen enempiä rahanjakoa miettimättä, mutta lasten myötä kuvio mutkistuu:

Meillä oli ennen lapsia tyypillinen 50-50 tilanne, eli menot jakautuivat tasan. Koskaan ei ollut aiheesta riitaa. Ongelmalliseksi tämä muodostui siinä vaiheessa, kun mukaan tuli lapsia. Tulot vähenivät, menot lisääntyivät ja toisaalta kotitöiden määrä lisääntyi. Tilanne normalisoitui vasta, kun palasin töihin ja sitä myöten 50-50 -tilanteeseen. Pienen loven tämä kokemus kyllä jätti suhteeseemme. Huomasin myös, kuinka suuri merkitys rahalla onkaan suhteeseemme. Eihän sitä tajua, ennen kuin tasapaino horjuu. Ja lapset sitä kyllä horjuttavat!

Onko teillä yhteiset vai erilliset rahat?
Onko teillä yhteiset vai erilliset rahat? Kuva: YLE / Annukka Palmén-Väisänen graffa rahakysely,kysely (keskinäinen toiminta)

Puolet (49%) perheistä uskoo monitilijärjestelmään, jolloin pariskunnalla on yhteinen taloustili sekä kummallakin omat tilinsä. 31% vastaajista ohjaa sen sijaan kaikki tulot yhteiselle tilille.

Tienaamme suurin piirtein saman verran. Välillä on ollut kausia, kun toisen ansiot ovat olleet merkittävästi suuremmat ja välillä se on ollut taas toisinpäin. Olemme lähteneet tähän avioliittoon kuitenkin siltä pohjalta, että kaikki on yhteistä eli myös raha ja omaisuus. Jos toinen meistä on antanut joskus perheelle huomattavasti enemmän rahaa kuin toinen, on yleensä ollut kyse sellaisesta tilanteesta, jossa toinen taas on antanut perheelle enemmän aikaa. Suomeksi sanottuna siis toinen on ollut töissä ja toinen vanhempainvapaalla. Koska molemmat panostukset tehdään perheen hyväksi, olisi todella epäreilua, jos toinen kieriskelisi rahoissaan toisen kustannuksella. Siksi meillä on aina ollut pelkästään yhteiset rahat.

Me ollaan ilmeisesti ainoa pari koko ystäväpiirissä joilla on yhteiset rahat! Ollut aina ja alusta asti. Molemmilla on oikeus mennä toisen lompakolle ja ottaa Visa kauppaan. Yleensä mietitään kumman tilillä on enemmän rahaa ja sen mukaan mennään. En voisi kuvitellakaan PYYTÄVÄNI rahaa omalta mieheltäni! En ole koskaan ollut parisuhteessa jossa on "omat rahat ". Koko ajatus tuntuu minusta hassulta! Nöyryyttävää kun ystäväni pyytää mieheltään rahaa kauppaan lähtiessään ja mies antaa 50e ja sitten aletaan inttään "ei tämä riitä " -No mitä aiot ostaa? " Ja sitten käydään kauppalistaa läpi ,OMG! Meillä ei rahasta riidellä! Elämässä on OIKEITA JA TÄRKEITÄ asioita ja riitoja. Raha ei ole yksi niistä!

Perheen sisäinen elintasokuilu hiertää

47% vastaajista kertoi puolisollaan olevan enemmän rahaa kuin hänellä itsellään. Kaikissa perheissä epäsuhtaa ei tasata, vaan vanhempien välillä on elintasokuilu:

Puoliso on suhteellisen hyvätuloinen yrittäjä, tosin todella nuuka rahan suhteen. Hän tienaa neljä kertaa enemmän kuin minä. Hän hoitaa enemmän kuin puolet ruokamenoista. Itse saan lapsilisätx2 sekä pientä äitiyspäivärahaa, hoidan kaikki omat ja lasten menot. Joskus jään plussalle, joinakin kuukausina miinukselle. Silloin kun jään miinukselle, myyn pieneksi jääneitä asioita netissä.

Opiskelen ja siksi tuloni ovat olemattomat. Yhteisestä päätöksestä ja puolisoni kannustuksella jatkoin opintoja, mutta nyt ihmisarvoni onkin riippuvainen perheeseen tuomastani rahamäärästä. Palautan limpparipulloja ja pidän kolikot itselläni, se on ainoa oma rahani, jota puolisoni ei kyttää. Puolisoni taas on holtiton rahankäyttäjä, mutta syyttää minua niukasta rahatilanteesta.

Onko perheessänne toisella vanhemmista enemmän rahaa kuin toisella?
Onko perheessänne toisella vanhemmista enemmän rahaa kuin toisella? Kuva: YLE / Annukka Palmén-Väisänen graffa rahakysely

Vain neljännes vastaajista tunnustaa riitelevänsä rahasta. Sopuisien joukossa on kuitenkin niitä, jotka kertovat, että vaikka varsinaisia riitoja ei olekaan, rahanpuutteen aiheuttamaa kireyttä on aistittavissa useasti. Erityisesti kotona lapsia hoitavat äidit kertovat sietävänsä epätasa-arvoa välttääkseen perhettä repivää riitelyä. Perheissä, joissa elintasoerot ovat suuret, raharauha säilyy äidin joustaessa.

Vakavana pidetty epäsuhta perheen sisäisessä rahanjaossa saattaa kuitenkin pitkään jatkuessaan hiertää koko suhteen pilalle.

Miehellä on huomattavasti huonommat tulot kuin minulla. Minä rahoitan kaiken elämisen ja olemisen sekä lasten hankinnat. Tein näin myös äitiyslomieni ja hoitovapaa-aikoinani, jolloin elimme lähinnä säästöilläni. Nykyään, lasten koko ajan kasvaessa, en kuitenkaan tienaa niin paljon, ettenkö tarvitsisi yhteisen talouden hoitoon myös miehen apua. Pelkään, että tämä epäsuhta raha-asioissa hiertää suhteemme pilalle. Olen vakavissani miettinyt avioeroa.

Puoliso ei osallistu taloudellisesti millään tavalla. KAIKKI asumiseen liittyvät kulut jäävät minulle ja sen lisäksi lapsen päivähoitomaksukin. Joudun myös hoitamaan ruokakauppakulut valtaosin. Puoliso saattaa joskus ostaa jotain pientä. Mielestäni hänen pitäisi osallistua asumiskuluihin ja maksaa edes jotain päivähoitomaksusta. Olemme eron partaalla.

Koti ja auto, lapset ja ruoka

Valtaosa pienituloisista äitivastaajista kertoo maksavansa lapsista aiheutuvat kulut, vaikka puolisolla on enemmän rahaa. Tulkitaanko lapset siis äidin kulueräksi?

Äitinä maksan lapsen vaatteet, vaipat, istuimet, kengät, kaikki. Käyn kaupassa ja maksan kaiken joka viikkoisen tarvikkeen, sekä puolet vuokrasta, vedestä, sähköistä. Siihen ne "omat" rahat meneekin. Mies ostelee pelejä, pelikoneita, merkkivaatteita, poikien laivareissuja löytyy, aina on limsat ja herkut itselle, mutta jos ruokalasku pitäisi maksaa, palkka tulee ensiviikolla. Epätasa-arvo kismittää.

Pihin puolison mielestä lapsi pärjää hyvin esim viime talvisilla kahta kokoa liian pienillä talvikengillä. Käyn salaa ostamassa kaupasta sopivat ja sanon että sain työkaverin lapselta.

Mies maksaa kotiin ja autoon liittyvät maksut ja minä lasten kulut ja ruokaostokset. Hän jaksaa aina muistuttaa, että hän maksaa enemmän.

Toinen maksaa aina kaikki lasten menot, kuten vaatteet, lelut, leffat ja muut huvit, hsl-liput, lahjat (kaverisynttärilahjat) jne. Toisen vanhemman mielestä kaikki on kuitattu lapsilisillä, jotka tulevat ensimmäisen tilille. No arvatkaa onko?

Samassa konkurssissa

Suurin osa vastaajista kokee kuitenkin soutavansa samaa velkavenettä. Kuvaavasti eräs vastaaja sanoo, että “raskaustestistä lähtien totesimme, että samassa konkurssissa ollaan”.

Tasa-arvoiseen rahajakoon pyrkivien on vaikea ymmärtää perheitä, joissa toisella on varaa elää väljää elämää puolison niellessä niukkuutta:

Miehen kanssa ollaan juteltu, että se on järkyttävän epäoikeudenmukaista ja kaikin puolin käsittämätöntä että lapsiperheessä on kaksi eri elintasoa. Jotenkin, tosin huonosti, ymmärrän sen että pariskuntana eletään "kahta eri ruokakuntaa" mutta siinä vaiheessa kun lapsia niin on mielestäni täysin käsittämätöntä että vielä laskeskellaan ruutupaperille että kuka maksaa kuinka paljon mitäkin.

Paras suoja räyhähenkiä vastaan on suora puhe rahasta ja hyvä budjetointi:

Heti parisuhteen alussa laskettiin (minä pakotin) mikä on meidän kuukausibudjetti. Eli paljonko menee asumiseen, ruokaan, vakuutuksiin, autoon jne kuluihin, jotka on meidän molempien. Ja sitten katsottiin paljonko kumpikin tienaa ja päätettiin minkä verran kumpikin laittaa, että saadaan yhteiset kulut hoidettua ja että kummallekin jää vielä "omaa rahaa". Tätä ollaan sitten säädetty elämäntilanteen mukaan ja samalla kasvatettu säästötilille muutaman kuukauden puskuri yllättäviä menoja ja tilanteita varten. Tylsää, mutta kyllä mä ainakin nukun yöni paremmin kun ei tarvitse murehtia rahasta. Mitä tarkemmin kaikki on sovittu ja kertaalleen mietitty ja molemmat niihin sitoutuu niin sitä helpompaa on arki.

Kompensaatiota kotiorjalle?

Ansionmenetyksen hyvittäminen lapsia kotona hoitavalle on vielä hyvin harvinaista. 5% vastaajista kuvailee, että työssäkäyvä ja tienaava puoliso maksaa kotivanhemmalle korvausta esimerkiksi huolehtimalla kaikista tai lähes kaikista menoista, mutta varsinaisesta kotihoitoon liittyvästä “hyvityspalkasta” kertoo aniharva:

Toisen ollessa kotona käytännöt ovat vaihdelleet, kuitenkin niin, että paremmissa rahoissa oleva joustaa ja voi esim. maksaa ei-kiinteitä kuluja kokonaan. Joskus työssäkäyvä vanhempi on myös maksanut kotivanhemmalle "palkkaa" hoitovapaan ajalta. Lähinnä katsotaan sitä, kummalla on enemmän likviditeettiä milläkin hetkellä ja toimitaan tilannekohtaisesti sen mukaan.

Mies tienaa paljon enemmän kuin minä, maksaa asuntolainan ja auton. Minä vastikkeen, sähkön, lasten hoitomaksut, vaatteet ja tarvikkeet sekä kaikki muistamiset, kaverilahjat ym. Ruokakaupassa käydään vuorotellen ja vakuutukset puoliksi. Minä tällä hetkellä äitiyslomalla ja teen kaikki kotityöt. Välillä kaipaisin taloudellista kompensaatiota koti"orjuudestani" tai edes omaa aikaa, joka tärkeämpää kuin raha.

Miten kotona lapsia hoitavalle hyvitetään tulonmenetys?
Miten kotona lapsia hoitavalle hyvitetään tulonmenetys? Kuva: Yle / Annukka Palmén-Väisänen graffa rahakysely

Lainaukset on poimittu Marja Hintikka Liven rahakyselyn tuloksista.

Katso myös, mitä MHL:n haastattelemat naiset rahasta ajattelevat:

Uusimmat sisällöt - Marja Hintikka Live

  • Eineksiä, uhkailua, liikaa töitä – unohda turha syyllisyys vanhempana! MHL:n vieraat näyttävät esimerkkiä

    Syksyn vieraat avautuvat mistä eivät enää ota paineita.

    Vapaus, vanhemmuus, tasa-arvo. Marja Hintikka Live on puolentoista vuoden ajan ravistellut suomalaista perhekeskustelua, romuttanut turhia kulisseja ja nostanut pöydälle vaikeitakin keskustelunaiheita. Kaiken takana on tavoite vapauttaa vanhemmat turhista paineista ja jatkuvasta syyllisyydestä. Kiukuttelevia lapsia? Liikaa töitä? Unettomia öitä? Parisuhde rakoilee? Et ole yksin. Meillä on ihan samanlaista.

  • Lapset repivät parrasta ja nestehukka on lähellä - tällaista on joulupukkien karu todellisuus

    Joulupukit kertovat ammattinsa pahimmat puolet.

    Kuvittele itsesi joulupukiksi tai -muoriksi. Mielessäsi pyörii kuva piparintuoksuisista kodeista, joissa pukki istutetaan pehmeälle nojatuolille glögi kädessä ja suloiset punaposkiset pikku lapsoset laulavat heleällä äänellä sopivan lyhyen kappaleen. Kukaan ei itke, kukaan ei pelkää ja koko hommaan menee noin 10 minuuttia. Ulko-ovella sinulle annetaan sovittu summa rahaa ja poistut tyytyväisenä seuraavaan kohteeseen. No, se ei todellakaan mene ihan niin.

  • Pyjama on paras jouluasu, vinkkaavat MHL-vanhemmat

    Ei kiireelle, kyllä rennolle romantiikalle!

    Idyllisten puitteiden viilaaminen tekee erityisesti perheenäideistä helposti huumorintajuttomia piiskureita. Tonttulakki alkaa kiristää liikaa ja joulunalusviikoista tulee yhtä pitkää to-do -listaa.

  • Kestävyysliikunta lihottaa?!

    Timo Haikarainen ja kestävyysliikuntamyytti.

    Kuinka on - suosiako kovatehoista vai matalatehoista treeniä - ja miten kortisoli liittyy tähän? Personal trainerimme Timo Haikarainen vääntää myytin rautalangasta!

  • Heikki Soini: Kärsitään joulu ja jatketaan elämää!

    Ei joululla ole väliä, yhteinen aika on tärkeintä.

    Joulusuklaat ilmestyivät lähikauppaani lokakuussa. Se käynnisti kahden kuukauden kuumotuksen ja stressin, joka purkautuu monessa perheessä itkuun jo jouluaaton aamuna. Lapset juoksevat hysteerisinä pitkin seiniä ja vanhempien selkäranka katkeaa viimeistään silloin, kun kinkku kuivuu valvomisesta huolimatta. Kuulostaako tutulta, kysyy MHL:n Heikki Soini.

  • Vanessa Kurri: Olen tappavan tylsä joulunviettäjä

    Neljän lapsen äiti tekee joulun perinteiden mukaan.

    Kotiäiti ja juontaja Vanessa Kurri on jouluihminen, mutta valmistelut jäävät häneltäkin usein viime tippaan. Neljän lapsen koulu- ja harrastuskuljetusten välillä Kurri sompailee sitten ympäriinsä hakemassa jouluherkut juuri niistä oikeista ja perinteisestä paikoista. Kurrille on tärkeää tehdä joulu täsmälleen samojen askelmerkkien mukaan kuin hänen äitinsä aikanaan teki. Vanessa Kurri on MHL:n vieraana TV2:ssa maanantaina 19.12. klo 21, kun aiheena on Unelmien joulu.

  • Bloggari Anna-Kaisa Huurinainen: Tänä vuonna otamme joulun rennosti

    Liika suorittaminen on aiemmin pilannut Huurinaisen joulun.

    Viime jouluna 47 palasta -blogin Anna-Kaisa Huurinainen suunnitteli joulun tarkasti: laati menun ennakkoon ja kestitsi koko lähisuvun. Odotukset ja stressi olivat kuitenkin liian kovat, ja joulu meni mönkään. Kokemuksesta viisastuneena Huurinainen aikoo ottaa tämän joulun mahdollisimman rennosti.

  • Muusikko Stig: Henkinen valmistautuminen jouluun kannattaa aloittaa hyvissä ajoin

    Kahden lapsen isä nauttii valmiista joulupöydistä.

    Muusikko Stig tunnetaan hiteistään, mutta arkielämässä Pasi Siitonen ei puumia metsästä. Sen sijaan hän on kahden pienen pojan isä, joka odottaa joulua yhtä paljon kuin lapset. Erityisen tärkeää on nimenomaan jouluun virittäytyminen: jos sitä ei aloita ajoissa, joulu saattaa livahtaa huomaamatta ohi. Stigin jouluvalmisteluihin ei kuitenkaan kuulu stressi tai touhottaminen, vaan tärkeintä on rauhoittuminen.