Hyppää pääsisältöön

Mitä enemmän lapsia, sitä vähemmän maksat veroja – Ranskassa perhettä verotetaan yhteisesti

Ranskassa perhe on kiinteä yksikkö. Paitsi, että kolmen ruokalajin illalliset syödään yhdessä ja vapaa-aikakin vietetään omassa porukassa, myös rahat ovat useissa perheissä yhteisiä. Käytäntöä tukee se, että Ranskassa on käytössä perheverotus. Etelä-Ranskassa asuva toimittaja Helena Liikanen-Renger tapasi ranskalaisia naisia ja kysyi, mitä he ajattelevat perheen sisäisestä rahanjaosta.

Perheverotus tarkoittaa sitä, että sen jälkeen kun ihminen menee naimisiin tai virallistaa parisuhteensa, hänen tulonsa lasketaan verotuksessa puolison tulojen kanssa yhteen. Myös perheen koko vaikuttaa veron määrään. Yksinkertaistetusti voi sanoa, että mitä useampi jäsen perheessä on, sitä vähemmän on maksettavia veroja. Viisihenkinen perhe pääsee vähemmällä kuin kaksihenkinen.

Toki myös perheen tulojen suuruus vaikuttaa laskelmissa. Eniten järjestelmästä hyötyvät suhteessa pienituloiset perheet.

– Yksinäinen ihminen joutuu maksamaan paljon enemmän veroja kuin henkilö, jolla on perhe. Periaate on, että yksinäisellä on paljon enemmän rahaa, joten hän joutuu jakamaan myös muille. Perheellisellä taas ajatellaan olevan enemmän kuluja, joten veroja pitää maksaa vähemmän, perheenäiti ja yrittäjä Séverine Gambardella kertoo.

Esimerkiksi henkilö, joka tienasi viime vuonna 60 000 euroa joutui maksamaan tuloveroa 12 355 euroa. Sen sijaan nelihenkinen perhe maksoi samasta summasta veroja vain 4326 euroa.

– Minusta on hyvä, että meillä on perheverotus. Kun perustetaan perhe ja hankitaan lapsia, päätetään yleensä myös elämän ja omaisuuden jakamisesta toisen kanssa, Séverine perustelee.

Yhteinen verotus tasapainottaa parisuhdetta

Perheverotus kirjattiin Ranskassa lakiin vuonna 1945. Aloitteen uudistuksesta teki poliitikko ja ekonomisti Adolpe Landry. Hänen mottonaan oli "tasa-arvoinen elintaso, tasa-arvoinen verotus". Antibesilaisen Eve Raynalin mielestä perheverotusmalli on hyvä nimenomaan tasa-arvon kannalta.

– Yhteinen verotus tasapainottaa parisuhdetta, jos esimerkiksi nainen tienaa vähemmän kuin mies.

Vaikka Even perheessä perheen vanhemmilla on yhteisen tilin lisäksi omat tilit, kaikki perheeseen tulevat rahat ovat yhteisiä.

– Meidän perheessä ei lasketa erikseen rahoja. Kun lähdemme lomalle, ei siellä lasketa, että puolet on toisen maksamaa ja puolet toisen.

Yhteen ei kannata mennä, jos ei halua jakaa kaikkea

Vuosi 2015 oli Ranskassa juhlavuosi. Oli tullut kuluneeksi viisikymmentä vuotta siitä, kun naiset saivat oikeuden avata oman pankkitilin ilman puolison lupaa. Vuosikymmenet ovat muutenkin muuttaneet ranskalaista naista aikaisempaa itsenäisemmäksi. Jo pelkästään kotiäitien määrä on laskenut nopeasti. Siinä missä heitä oli vuonna 1991 vielä 3,5 miljoonaa, vuonna 2013 heitä oli enää enää 2,1 miljoonaa.

– Naisilla on nykyään pankkitilit ja heidän on käytävä töissä. Elämä on liian kallista, eteläranskalaisessa ravintolassa työskentelevä Nadine sanoo.

Hän on leskinainen, mutta tiukkasanainen siinä, mitä tulee parisuhteisiin. Ennen, kun roolijako oli selvempi, asiat olivat hänestä paremmin.

– Kun eletään parisuhteessa, on parempi olla yhdessä ja jakaa kaikki. Se on loogista, muuten ei kannata edes mennä yhteen.

Stéphanie Rubino, perheenäiti ja yrittäjä ymmärtää Nadinen näkemyksen ja kuittaa, että se on Ranskassa yhä hyvin yleinen. Hänelle itselleen tietty itsenäisyys, kuten työ ja pankkitili ovat kuitenkin tärkeitä.

– Periaatteessa yhteiset rahat on hyvä asia, mutta henkilökohtaisesti olen joutunut elämässäni kerran pettymään enkä halua enää kokea sitä uudelleen.

Helena Liikanen-Renger, Antibes, Ranska

Uusimmat sisällöt - Marja Hintikka Live

  • Eineksiä, uhkailua, liikaa töitä – unohda turha syyllisyys vanhempana! MHL:n vieraat näyttävät esimerkkiä

    Syksyn vieraat avautuvat mistä eivät enää ota paineita.

    Vapaus, vanhemmuus, tasa-arvo. Marja Hintikka Live on puolentoista vuoden ajan ravistellut suomalaista perhekeskustelua, romuttanut turhia kulisseja ja nostanut pöydälle vaikeitakin keskustelunaiheita. Kaiken takana on tavoite vapauttaa vanhemmat turhista paineista ja jatkuvasta syyllisyydestä. Kiukuttelevia lapsia? Liikaa töitä? Unettomia öitä? Parisuhde rakoilee? Et ole yksin. Meillä on ihan samanlaista.

  • Lapset repivät parrasta ja nestehukka on lähellä - tällaista on joulupukkien karu todellisuus

    Joulupukit kertovat ammattinsa pahimmat puolet.

    Kuvittele itsesi joulupukiksi tai -muoriksi. Mielessäsi pyörii kuva piparintuoksuisista kodeista, joissa pukki istutetaan pehmeälle nojatuolille glögi kädessä ja suloiset punaposkiset pikku lapsoset laulavat heleällä äänellä sopivan lyhyen kappaleen. Kukaan ei itke, kukaan ei pelkää ja koko hommaan menee noin 10 minuuttia. Ulko-ovella sinulle annetaan sovittu summa rahaa ja poistut tyytyväisenä seuraavaan kohteeseen. No, se ei todellakaan mene ihan niin.

  • Pyjama on paras jouluasu, vinkkaavat MHL-vanhemmat

    Ei kiireelle, kyllä rennolle romantiikalle!

    Idyllisten puitteiden viilaaminen tekee erityisesti perheenäideistä helposti huumorintajuttomia piiskureita. Tonttulakki alkaa kiristää liikaa ja joulunalusviikoista tulee yhtä pitkää to-do -listaa.

  • Kestävyysliikunta lihottaa?!

    Timo Haikarainen ja kestävyysliikuntamyytti.

    Kuinka on - suosiako kovatehoista vai matalatehoista treeniä - ja miten kortisoli liittyy tähän? Personal trainerimme Timo Haikarainen vääntää myytin rautalangasta!

  • Heikki Soini: Kärsitään joulu ja jatketaan elämää!

    Ei joululla ole väliä, yhteinen aika on tärkeintä.

    Joulusuklaat ilmestyivät lähikauppaani lokakuussa. Se käynnisti kahden kuukauden kuumotuksen ja stressin, joka purkautuu monessa perheessä itkuun jo jouluaaton aamuna. Lapset juoksevat hysteerisinä pitkin seiniä ja vanhempien selkäranka katkeaa viimeistään silloin, kun kinkku kuivuu valvomisesta huolimatta. Kuulostaako tutulta, kysyy MHL:n Heikki Soini.

  • Vanessa Kurri: Olen tappavan tylsä joulunviettäjä

    Neljän lapsen äiti tekee joulun perinteiden mukaan.

    Kotiäiti ja juontaja Vanessa Kurri on jouluihminen, mutta valmistelut jäävät häneltäkin usein viime tippaan. Neljän lapsen koulu- ja harrastuskuljetusten välillä Kurri sompailee sitten ympäriinsä hakemassa jouluherkut juuri niistä oikeista ja perinteisestä paikoista. Kurrille on tärkeää tehdä joulu täsmälleen samojen askelmerkkien mukaan kuin hänen äitinsä aikanaan teki. Vanessa Kurri on MHL:n vieraana TV2:ssa maanantaina 19.12. klo 21, kun aiheena on Unelmien joulu.

  • Bloggari Anna-Kaisa Huurinainen: Tänä vuonna otamme joulun rennosti

    Liika suorittaminen on aiemmin pilannut Huurinaisen joulun.

    Viime jouluna 47 palasta -blogin Anna-Kaisa Huurinainen suunnitteli joulun tarkasti: laati menun ennakkoon ja kestitsi koko lähisuvun. Odotukset ja stressi olivat kuitenkin liian kovat, ja joulu meni mönkään. Kokemuksesta viisastuneena Huurinainen aikoo ottaa tämän joulun mahdollisimman rennosti.

  • Muusikko Stig: Henkinen valmistautuminen jouluun kannattaa aloittaa hyvissä ajoin

    Kahden lapsen isä nauttii valmiista joulupöydistä.

    Muusikko Stig tunnetaan hiteistään, mutta arkielämässä Pasi Siitonen ei puumia metsästä. Sen sijaan hän on kahden pienen pojan isä, joka odottaa joulua yhtä paljon kuin lapset. Erityisen tärkeää on nimenomaan jouluun virittäytyminen: jos sitä ei aloita ajoissa, joulu saattaa livahtaa huomaamatta ohi. Stigin jouluvalmisteluihin ei kuitenkaan kuulu stressi tai touhottaminen, vaan tärkeintä on rauhoittuminen.