Hyppää pääsisältöön

Nainen, laita nämä asiat kuntoon taloudessasi - ja olet parempi esimerkki lapsillesi!

nainen ja tietokone
nainen ja tietokone Kuva: Bixabay marja hintikka live,talous

Yrittäjä ja varallisuusvalmentaja Terhi Majasalmi ja Talouselämä-lehden päätoimittaja Emilia Kullas ovat molemmat tahoillaan kirjoittaneet kirjoja taloudenpidosta sekä naisten ja lasten rahankäytöstä. He kehottavat naisia kiinnostumaan rahasta ja ottamaan oman talouden hallintaan.

– Itsenäisyyden tae on omat rahat. Se on tasa-arvoa. Olit sitten 30-, 60- tai 80-vuotias – sinkku tai perheellinen, Emilia Kullas painottaa.

– Omalla rahankäytöllään voi toimia myös esimerkkinä lapsilleen. Kun naisilta kysytään, mitä oppeja tai arvoja he haluavat opettaa lapsilleen, usein vastataan vaikka tasa-arvoa tai toisten kunnioittavaa kohtelua. Harva vastaa, että haluaisi opettaa lastaan pärjäämään taloudellisesti, Terhi Majasalmi sanoo.

Naisten taloudellinen riippumattomuus ja itsenäinen, voittoa tavoitteleva rahankäyttö ei ole vieläkään luonnollinen osa kulttuuriamme ja siksi ajatuksen välittäminen eteenpäin lapsille ontuu. Vallalle jää ajatus, että minä en osaa, en pysty. Naiset asettavat itse itsensä joko rahan ala- tai yläpuolelle, jopa sivuun.

– On meidän naisten oma tehtävä ottaa raha-asiat omiin käsiimme ja asettaa itsemme uuteen asemaan – omien rahojemme hallitsijaksi. Jos en minä, kuka sitten? Emilia Kullas painottaa.

Terhi Majasalmi ja Emilia Kullas listaavat kuusi asiaa, jotka edistävät myönteistä rahankäytönkulttuuria ja toimivat samalla esimerkkinä lapsille.

1. Puhu rahasta positiiviseen sävyyn

Emilia: Valtaosa naisten rahaan liittyvistä mielikuvista on negatiivisia ja ajattelemme helposti: ”Mun pitäisi tietää, hävettää, että olen aikuinen ja vastuussa perheen taloudesta, mutta en vain tajua tätä.” Työssäkäyvät naiset häpeävät ja piilottelevat ostoksiaan, kun samaan aikaan miehet ostavat kalliita maastopyöriä, eivätkä häpeä sitä lainkaan. Ei näin!

Terhi: Suhteesi rahaan välittyy myös lapselle: Jos rahasta ja sen käytöstä ei koskaan puhuta lapsen kuulleen, voi lapselle muodostua joko kielteinen, pelokaskin suhde rahaan tai toisaalta epärealistinen, liian myönteinen suhde rahan käytön mahdollisuuksista. Tunneilmasto, jonka liität rahapuheeseen, välittyy myös lapselle.

2. Et voi saada kaikkea

Emilia: Jotta sinulla on myöhemmin enemmän, sinun pitää nyt kieltäytyä jostakin. Useimmille meistä tämä on vaikeinta. Jos pystyt palkkapäivänä siirtämään tämän hetkisestä kuluttamisestasi raa' asti osan rahoista sivuun ja lykkäämään hetkeksi kuluttamisesta syntyvää mielihyvää, on sinulla mahdollisuus sijoittaa rahat tuottavaan kohteeseen ja nauttia säästämisesi hedelmistä myöhemmin.

Terhi: Mitä todella haluat? Mikä on sinulle arvokasta ja tärkeää? Käytä rahaa harkiten; hankinnoista voi keskustella myös lapsen kanssa painottaen omia arvoja ja suunnitelmallisuutta.

3. Säästä. Ole pitkäjänteinen

Emilia: Pyri pois luottokorttiloukosta. Vaatii mielenhallintaa saada kuukausittainen rahaliikenne sellaiseksi, ettei tili olisi tyhjä palkkapäivän häämöttäessä. Perussääntönä on, että säästettävä summa ensimmäiseksi pois tililtä palkan tullessa. Tavallisilta käyttötileiltä ei saa nyt mitään korkoa, joten säästöt esimerkiksi indeksirahastoon, jolloin se ei näy tililläsi etkä pääse sitä käyttämään.

Terhi: Säästäminen on koko elämän pituinen juttu. Perussääntönä on laittaa aina bruttotulosta 10% säästöön. Siinä, säästätkö ensin ja tuhlaat sitten, vai tuhlaatko ensin ja maksat sitten velkaa, on ero myös tunnetasolla – se ei vain tunnu samalta. Unelmien toteuttaminen vaativat aikaa ja työtä. Säästäminen on työtä, joka meiltä kulutusluoton aikakaudella helposti unohtuu. Elä elämässäsi täysillä joka päivä, mutta kasvata taloudellista turvaa tulevaisuuteen

4. Suunnittele rahankäyttösi

Emilia: Taloudenpito on ihan konkreettista työtä, joten käy päälle vaan! Ole armollinen itsellesi, varaa aikaa, kahvia ja suklaata, tai vaikka skumppapullo palkinnoksi. Ota esiin paperi, kynä, laskin. Sitten verkkopankki auki, ja alat laskea kohta kohdalta, mitkä ovat pakollisia menoja, mitkä omia valintojasi ja mitä sen jälkeen jää käteen

Terhi: Raha ei vain kulu tai katoa jonnekin. Kun tiedät tulosi ja menosi, tiedät kuinka paljon rahaa sinulla on käytettävissä. Kun haaveilet perheestä, mieti sitä myös taloudelliselta kannalta. Lasten syntyminen laskee kotiinjäävän vanhemman tuloja väliaikaisesti, eikä tuo tieto voi tulla kenellekään yllätyksenä, vaan siihen täytyy varautua ennakkoon.

5. Ajattele toisin!

Emilia: Vaihtakaa perheen sisällä huolehtijoiden rooleja! Vaimo hoitaa lainan korot ja vakuutusten kilpailutukset. Mies huolehtii sukulaisten joululahjat ja lasten talvihaalarit. Annan mitalin sille, joka tämän toteuttaa.

Terhi: Hanki toinen tulonlähde ansiotyön lisäksi. Se voi olla vaikka osa-aikatyö, sijoittaminen tai osakkuus yrityksessä. Naiset jäävät helposti tulojen kasvattamisessa altavastaajiksi, eikä raha ole meille egobuusteri.

6. Usko omiin kykyihisi!

Emilia: Raha kuuluu myös äitiyteen. Emme halua ajatella, että pyhä äiti ajattelisi myös rahaa, vaikka juuri vanhempana talouttaan on ajateltava, koska on vastuussa muistakin kuin itsestään. Naisten suurin motivaattori ei keinottelu, pelaaminen tai voitontahto, vaan tahto turvata meidän rakkaiden ja läheisten toimeentulo. Me tarvitsemme taloussuunnitteluun aina suuremman, ylevämmän syyn kuin uudet kengät.

Terhi: Nainen, kehitä osaamistasi, tee mahdollisimman paljon erilaisia asioita ja kokeile. Jos uskot omiin mahdollisuuksiisi ansaita ja kasvattaa varallisuutta, opetat samalla myös lapsesi uskomaan omiin kykyihinsä. Luota siihen, että myös sinä voit tienata enemmän, sillä 80% rahan tienaamisesta on ajatuksia ja uskoa omiin mahdollisuuksiinsa. On sinun tehtäväsi kasvattaa lapsesi uskomaan, että ansaitseminen on mahdollisuus.

Uusimmat sisällöt - Marja Hintikka Live

  • Eineksiä, uhkailua, liikaa töitä – unohda turha syyllisyys vanhempana! MHL:n vieraat näyttävät esimerkkiä

    Syksyn vieraat avautuvat mistä eivät enää ota paineita.

    Vapaus, vanhemmuus, tasa-arvo. Marja Hintikka Live on puolentoista vuoden ajan ravistellut suomalaista perhekeskustelua, romuttanut turhia kulisseja ja nostanut pöydälle vaikeitakin keskustelunaiheita. Kaiken takana on tavoite vapauttaa vanhemmat turhista paineista ja jatkuvasta syyllisyydestä. Kiukuttelevia lapsia? Liikaa töitä? Unettomia öitä? Parisuhde rakoilee? Et ole yksin. Meillä on ihan samanlaista.

  • Lapset repivät parrasta ja nestehukka on lähellä - tällaista on joulupukkien karu todellisuus

    Joulupukit kertovat ammattinsa pahimmat puolet.

    Kuvittele itsesi joulupukiksi tai -muoriksi. Mielessäsi pyörii kuva piparintuoksuisista kodeista, joissa pukki istutetaan pehmeälle nojatuolille glögi kädessä ja suloiset punaposkiset pikku lapsoset laulavat heleällä äänellä sopivan lyhyen kappaleen. Kukaan ei itke, kukaan ei pelkää ja koko hommaan menee noin 10 minuuttia. Ulko-ovella sinulle annetaan sovittu summa rahaa ja poistut tyytyväisenä seuraavaan kohteeseen. No, se ei todellakaan mene ihan niin.

  • Pyjama on paras jouluasu, vinkkaavat MHL-vanhemmat

    Ei kiireelle, kyllä rennolle romantiikalle!

    Idyllisten puitteiden viilaaminen tekee erityisesti perheenäideistä helposti huumorintajuttomia piiskureita. Tonttulakki alkaa kiristää liikaa ja joulunalusviikoista tulee yhtä pitkää to-do -listaa.

  • Kestävyysliikunta lihottaa?!

    Timo Haikarainen ja kestävyysliikuntamyytti.

    Kuinka on - suosiako kovatehoista vai matalatehoista treeniä - ja miten kortisoli liittyy tähän? Personal trainerimme Timo Haikarainen vääntää myytin rautalangasta!

  • Heikki Soini: Kärsitään joulu ja jatketaan elämää!

    Ei joululla ole väliä, yhteinen aika on tärkeintä.

    Joulusuklaat ilmestyivät lähikauppaani lokakuussa. Se käynnisti kahden kuukauden kuumotuksen ja stressin, joka purkautuu monessa perheessä itkuun jo jouluaaton aamuna. Lapset juoksevat hysteerisinä pitkin seiniä ja vanhempien selkäranka katkeaa viimeistään silloin, kun kinkku kuivuu valvomisesta huolimatta. Kuulostaako tutulta, kysyy MHL:n Heikki Soini.

  • Vanessa Kurri: Olen tappavan tylsä joulunviettäjä

    Neljän lapsen äiti tekee joulun perinteiden mukaan.

    Kotiäiti ja juontaja Vanessa Kurri on jouluihminen, mutta valmistelut jäävät häneltäkin usein viime tippaan. Neljän lapsen koulu- ja harrastuskuljetusten välillä Kurri sompailee sitten ympäriinsä hakemassa jouluherkut juuri niistä oikeista ja perinteisestä paikoista. Kurrille on tärkeää tehdä joulu täsmälleen samojen askelmerkkien mukaan kuin hänen äitinsä aikanaan teki. Vanessa Kurri on MHL:n vieraana TV2:ssa maanantaina 19.12. klo 21, kun aiheena on Unelmien joulu.

  • Bloggari Anna-Kaisa Huurinainen: Tänä vuonna otamme joulun rennosti

    Liika suorittaminen on aiemmin pilannut Huurinaisen joulun.

    Viime jouluna 47 palasta -blogin Anna-Kaisa Huurinainen suunnitteli joulun tarkasti: laati menun ennakkoon ja kestitsi koko lähisuvun. Odotukset ja stressi olivat kuitenkin liian kovat, ja joulu meni mönkään. Kokemuksesta viisastuneena Huurinainen aikoo ottaa tämän joulun mahdollisimman rennosti.

  • Muusikko Stig: Henkinen valmistautuminen jouluun kannattaa aloittaa hyvissä ajoin

    Kahden lapsen isä nauttii valmiista joulupöydistä.

    Muusikko Stig tunnetaan hiteistään, mutta arkielämässä Pasi Siitonen ei puumia metsästä. Sen sijaan hän on kahden pienen pojan isä, joka odottaa joulua yhtä paljon kuin lapset. Erityisen tärkeää on nimenomaan jouluun virittäytyminen: jos sitä ei aloita ajoissa, joulu saattaa livahtaa huomaamatta ohi. Stigin jouluvalmisteluihin ei kuitenkaan kuulu stressi tai touhottaminen, vaan tärkeintä on rauhoittuminen.