Hyppää pääsisältöön

Rock ei ole muodikasta, mutta Haloo Helsinki! on trendikäs yhtye – vuoden tauon aikana kukaan ei uhannut sen asemaa Suomen ykkösbändinä

Kiitos Haloo Helsingin, ensi kesänä suomenkielinen rock raikaa kesäfestareilla tämän vuoden kesää isommin.

Haloo Helsinki! // Kuva: YleX / Jani Nivala

Sanni, JVG, Antti Tuisku, Cheek, Chisu. Vähintään joku näistä oli viime kesänä lähes jokaisen suuremman suomalaisfestarin artistikattauksessa.

Mainittujen artistien musiikki poikkeaa merkittävästi toisistaan, mutta yksi yhteinen tekijä niillä on: yksikään niistä ei ole rokkia. Missä ylipäänsä ovat isot suomalaiset pop- tai rockbändit?

Haloo Helsinki! vietti taukoa, ja se näkyi. Mikään bändi ei vuoden aikana pystynyt täyttämään sitä aukkoa, jonka Haloo Helsinki! suomalaiseen musiikkiskeneen jätti. Bändin merkitys suomalaiselle musiikille on suuri, sillä se on ainoa suomalaisyhtye, joka myy bändimusalla isosti.

- Sen jälkeen, kun PMMP jäi tauolle, niin ei ole ollut hirveästi suomalaisia bändejä, etenkään pop- ja rock-skenen edustajia. Olisi ihan tervetullutta saada niitä tuonne mukaan temmeltämään, Haloo Helsinki! -yhtyeen toinen kitaristi Jere sanoo YleX:lle.

PMMP:n jälkeen Haloo Helsinki! on ollut ainoa orgaaninen bändi, joka on voinut haastaa Cheekit, Sannit ja muut eturivin artistit taistelussa festareiden pääsloteista. Se on 2010-luvulla suuri saavutus, sillä rock tai pop-rock ei ole ihan hetkeen ollut in.

- Meidän vahvuus on siinä, että saadaan melodiat ja Ellin sanat toimimaan hyvässä synkassa niin, että saadaan monet iästä riippumatta samaistumaan ja löytämään  niitä omia juttuja, Jere jatkaa.

"Tarkoituksena oli, että vakiinnutetaan meidän asema suomalaisella musaskenessä."― Jere, Haloo Helsinki!

Harvat bändit tai artistit pystyvät tähän. Haloo Helsinki! pystyy; bändin keikoilla yleisön ikähaitari on vaihdellut kliseisesti vauvasta vaariin.

Haloo Helsinki! -yhtyeen poikkeuksellinen menestys ei kuitenkaan tarkoita sitä, että suomalainen bändimusa olisi kehnoa. Kyse on enemmän ajasta; edm, räppi ja elektroninen pop myyvät nyt rokkia paremmin.

Haloo Helsingin laulaja-basisti Elli kävi vuoden sapatin aikana monilla pikkuklubeilla katsomassa suomalaisia nuoria rokkibändejä ja vakuuttui näkemästään. Pinnan alla kytee. Jeren mukaan kyse on siitä, millaisiin käsiin rokkibändit itsensä saavat. Haloo Helsinki! löysi jo kymmenen vuotta sitten tuekseen ihmisiä, jotka luottivat bändin tekemiseen ja meininkiin.

- He eivät sanoneet, että teillä on nyt vuosi aikaa. Me lähdimme suorittamaan seitsemän vuoden steppiä päämäärätietoisesti. Tarkoituksena oli, että vakiinnutetaan meidän asema suomalaisella musaskenessä, Jere sanoo.

Rohkea, jopa hämmentävä paluubiisi

Haloo Helsinki! -bändistä monille tulee ensimmäisenä mieleen menevät rokkihitit Kuule minua, Haloo Helsinki!, Kiitos ei oo kirosana ja Huuda!. Näihin peilaten yhtyeen paluubiisi, perjantaina 2. joulukuuta julkaistu Rakas on hyvin erilainen kappale. Rakas on riipivä ja hauras balladi, jossa on vaikutteita espanjalaisista rytmeistä.

Ilman Ellin tuttua ja vaikuttavaa ääntä kappale voisi olla myös jonkin muun yhtyeen tekemä kuin Haloo Helsingin. Se ei ole sitä HH:ta, johon ollaan totuttu ja jolla olisi voinut odottaa yhtyeen tulevan takaisin.

"Meillä on vahvasti muotoutunut se Haloo Helsinki! -soundi ja miltä Haloo Helsinki! kuulostaa."― Jere, Haloo Helsinki!

- Tuossa [biisissä] on sitä fiilistä, että halutaan tehdä asioita tauon jälkeen uudella tavalla. Nyt viimeiset kolme levyä ollaan tultu profiilibiiseillä, Jere sanoo.

- Nyt tuntui hyvältä tähän vuodenaikaan ja tilanteisiin, että tullaan tällaisella.

Poikkeava balladi ei kuitenkaan kerro siitä, että yhtye olisi muuttanut identiteettiään millään lailla. Tuleva, alkuvuodesta ilmestyvä uusi albumi on Ellin mukaan monipuolinen teos.

- Kyllä meillä on vahvasti muotoutunut se Haloo Helsinki! -soundi ja miltä Haloo Helsinki! kuulostaa. Kyllä se tällä tulevallakin levyllä puskee läpi, Jere täydentää.

Tuleva levy on äänitetty Berliinissä legendaarisella Hansa-studiolla, jota ovat aiemminkäyttäneet muun muassa David Bowie, Iggy Pop, U2 ja Depeche Mode. Vuonna 1964 rakennettu studio oli Ellin ja Jeren mukaan säilytetty pitkälti alkuperäiskunnossaan, joten fiilis oli hyvin retro ja historiallinen.

- Se tulee kuulumaan jollain lailla tuolla levyllä. Se fiilis  inspiroi meitä hirveän paljon. Elli viimeisteli tekstejä siellä, eli siinä on oikeasti konkretiaa, että ollaan oltu siellä, Jere kertoo.

Kuinka moni suomeksi laulava bändi voisi tehdä paluukeikan ulkomailla?

Haloo Helsinki! tekee ensimmäisen ison paluukeikkansa samalla tavalla kuin millä yhtye jätti keikkalavat reilu vuosi sitten. Jäähyväiskeikka pidettiin Hartwall Arenalla, paluu tapahtuu Tallinnassa Saku Suurhallissa, joka vetää noin 10 000 ihmistä.

Mutta hetkinen nyt siis: miksi suomalaisbändi tekee valtaisan paluukeikan Suomenlahden tuolla puolella, Virossa?

Vastaus kysymykseen on lopulta simppeli: koska bändi on jo kokenut Hartwall Arenan, niin se kaipaa uusia haasteita.

- Ollaan aina haluttu tarjota meidän faneille uusia kokemuksia meidän keikkojen kautta, Jere sanoo ja jatkaa.

- Kaikki tuollaiset risteilykeikat ovat tosi suosittuja, niin mitä jos vietäisiin se idea vähän pidemmälle.

Vähän pidemmälle eli halliin, jossa ovat keikkailleet muun muassa sellaiset yhtyeen kuin 30 Seconds to Mars, Hurts ja viimeisimpänä Ed Sheeran.

- Miksi ei käytettäisi sitä hyväksemme? Siellä on sellaiset puitteet, joissa voidaan järjestää sellainen show, jota ei olla missään nähty, Jere sanoo.

Haloo Helsingin paluukeikka Tallinnan Saku Suurhallissa pidetään lauantaina 25. maaliskuuta.

Kuuntele alta YleX Aamun lähetys. Haloo Helsingin Ellin ja Jeren haastattelu alkaa kohdasta 2:35:45

Muokattu 8.12. klo 10:28 muutettu ensimmäisen lauseen pääesiintyjä-sana artistikattaus-sanaksi.

Lue myös:

Biisianalyysissä Rakas: Haloo Helsinki! -yhtyeen rohkea paluusingle on todella yllättävä ja kaukana tutuista rokkihiteistä

Haloo Helsinki! äänittää uutta albumia Saksassa – julkaisi videon legendaarisesta studiosta

Haloo Helsinki! vihjailee paluusta: ”Vihdoin”

Haloo Helsingin paluusta leviää huhuja – päättyykö vuoden tauko 17. lokakuuta?