Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Katoava Pohjola pääkuva

Äänestä paras nimi norppaneidille

norppa
norppa Kuva: UEF norppa
Julkaistu . Päivitetty

Yle Luonnon seuraajien kumminorppa Phs 173 sai yli tuhat nimiehdotusta. Saimaannorppatutkija Meeri Koivuniemi, toimittaja Kimmo Ohtonen ja WWF valitsivat ehdotusten joukosta viisi parasta nimivaihtoehtoa. Lopullisen päätöksen teette te!

Äänestys on päättynyt. Norppa sai nimekseen Saima. Kiitos kaikille!

Mikä on paras nimi Phs173:lle?

Saima
38% (714 ääntä)
Helli
20% (369 ääntä)
Helmi
19% (364 ääntä)
Kuura
16% (293 ääntä)
Tuuli
8% (147 ääntä)
Ääniä yhteensä: 1887

Phs173 on kiinnostava naarasnorppa nykyisen olinpaikkansa vuoksi. Ensimmäisen kerran Phs173 kuvattiin Pihlajavedellä vuonna 2014 Itä-Suomen yliopiston norppatutkimuksen asentamassa riistakamerassa.

Tänä vuonna havaittiin, että norppaneiti onkin uinut Puruvedelle. Havaintojen välimatka on lyhintä reittiä 35 kilometriä, mikä on hyvin pitkä matka karvanvaihtopaikkojen välillä. Keskimäärin norpat vaihtavat karvansa alle kahden kilometrin alueella.

Nyt jännitetään, jääkö Phs173 pesimään Puruvedelle. Puruvesi on Natura-alue, mutta sen perusteena olevien lajien luettelosta puuttuu saimaannorppa. Natura suojelee vain niitä lajeja ja luontotyyppejä, jotka on mainittu kyseisen alueen perusteissa.

Jos norppaneiti Phs173 pesii Puruvedellä, saimaannorpan pitäisi päästä Naturan lajiluetteloon myös siellä. Se tarkoittaisi muun muassa verkkokalastuksen rajoittamista alueella. Verkkokalastus on norpan suurin akuutti uhka.

Yle Luonnon seuraajat saavat tietoa kumminorppansa elämästä aina, kun siitä tehdään havaintoja. Omia norppahavaintoja voi lähettää WWF:n norppagalleriaan.

Katoava Pohjola vierailee 5. jaksossa Saimaalla, kalastajien kotikentällä, lauantaina 10.12. klo 18.15.

Lisää ohjelmasta

Kommentit

Aiheeseen liittyvää

2017

  • Baikalinhylkeitä kivillä

    Kaikki maailman makeanveden hylkeet elävät viidellä järvellä

    Järvihylkeitä löytyy viideltä järveltä maailmassa.

    Saimaannorppien kuvaaja Juha Taskinen ja hyljetutkija Mervi Kunnasranta päättivät etsiä kaikki maailman makeanveden hylkeet. Pysyviä järvihyljekantoja löytyy vain viideltä järveltä: Suomen Saimaa, Venäjän Laatokka ja Baikal, Alaskan Lake Iliamna ja Kanadan Seal Lakes. Kuvauksissa riitti niin dramatiikkaa kuin onnenkantamoisiakin.

    Kommentteja 2

2016

  • Saimaannorppa kurkistaa jäisestä vedestä.

    Norppa Taskisen dokumentit paljastavat hylkeiden salattua elämää

    Hienot dokumentit saimaannorpasta ja harmaahylkeestä.

    Luontokuvaaja Juha Taskinen on yksi Suomen näkyvimmistä saimaannorpan suojelijoista ja puolestapuhujista. Työ hylkeiden kanssa on tuonut Taskiselle lisänimen: hänet tunnetaan myös Norppa Taskisena. Taskisen kuvaamat luontodokumentit näyttävät saimaannorppien ja harmaahylkeiden salattua elämää. Suloisten pullukoiden maailma on toisinaan myös armoton ja vaarallinen.

    Kommentteja 1

2012

  • Ainoastaan suojelu voi pelastaa saimaannorpan

    Saimaannorppa voi paremmin kuin vielä muutama vuosi sitten.

    Saimaannorppa voi paremmin kuin vielä muutama vuosi sitten. Se on kuitenkin yhä yksi maailman uhanalaisimmista eläimistä. Vuonna 2012 niitä elää Saimaan vesissä vain noin 300 yksilöä.

Relaterade artiklar

2023

2021

2019

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Katoava Pohjola

Grönlanti

Kimmo Ohtosen kuvia Grönlannin karuista maisemista.

Grönlannin rannikkomaisema.
Myskihärkälauma Grönlannissa.
Jäätikön reuna Grönlannissa.
Etelä-Grönlannin rannikkoa.
Jäävuori Grönlannissa.
Kaksi myskihärkää vastakkain.
Jäätikön reuna Grönlannissa.
Jäävuori Grönlannissa.
Etelä-Grönlannin rannikkoa.
Etelä-Grönlannin rannikkoa. Kuva: Yle/Kimmo Ohtonen Grönlanti,rannikot,vuoret,katoava pohjola

Jakso 5: Kalastajien kotikenttä

norppa
norppa Kuva: UEF norppa

Norppaneiti Phs 173 sai nimekseen Yle Luonnon äänestyksessä Saima

Kiitos kaikille äänestäneille. Saiman vaiheista kuullaan toivottavasti lisää ensi vuoden puolella.

Saima on kiinnostava naarasnorppa nykyisen olinpaikkansa vuoksi. Ensimmäisen kerran se kuvattiin Pihlajavedellä vuonna 2014 Itä-Suomen yliopiston norppatutkimuksen asentamassa riistakamerassa.

Tänä vuonna havaittiin, että norppaneiti onkin uinut Puruvedelle. Havaintojen välimatka on lyhintä reittiä 35 kilometriä, mikä on hyvin pitkä matka karvanvaihtopaikkojen välillä. Keskimäärin norpat vaihtavat karvansa alle kahden kilometrin alueella.

Nyt jännitetään, jääkö Saima pesimään Puruvedelle. Puruvesi on Natura-alue, mutta sen perusteena olevien lajien luettelosta puuttuu saimaannorppa.

Ilmoita norppahavaintosi WWF:n Norppagalleriaan

Saimaa

Kimmon Ohtosen kuvia Saimaalta

Aamu sarastaa Saimaalla.
Saimaannorpan kuutti rantakivellä.
Sininen hetki kesäisellä Saimaalla.
Saimaannorppa uimassa järvellä.
Tyyni kesäilta Saimaalla.
Eeva-norppa iltauinnilla.
Eeva-norppa iltauinnilla.
Eeva-norppa iltauinnilla. Kuva: Yle/Kimmo Ohtonen saimaannorppa,Saimaa

Islanti

Islannin kaunis luonto ja upeat eläimet Kimmo Ohtosen kuvina.

Lunni makaa jyrkänteen reunalla.
Ryhävalas on noussut hengittämään vedenpinnalle Pohjois-Islannissa.
Kapustarinta soidinpuuhissa heinikossa.
Ryhävalas hotkaisee kalaparven suuhunsa.
Ryhävalaan kylkievä pärskii vettä.
Ryhävalaan selkäevä vedenpinnalla.
Ryhävalas valmistautuu sukeltamaan Pohjois-Islannissa.
Ryhävalas sukeltaa.
Ryhävalas saalistaa Islannissa.
Ryhävalas on noussut hengittämään vedenpinnalle Pohjois-Islannissa.
Ryhävalas on noussut hengittämään vedenpinnalle Pohjois-Islannissa. Kuva: Yle/Kimmo Ohtonen Ryhävalas,Islanti,valaat,vuoret,katoava pohjola

Korpisuo

Kimmo Ohtosen kuvia suurpetojen valtakunnasta Itä-Suomen korpisuolta.

Susi suolla metsän laidassa
Kaksi korppia suolla
Ahma tarkkaavaisena suolla.
Korpimaisema Itä-Suomessa
Susi perääntyy haaskalta
Karhu hiipii öisellä suolla.
Susi on havainnut karhun suolla
Susi metsässä syksyllä.
Ahma metsässä kallion päällä.
Korpimaisema Itä-Suomessa
Korpimaisema Itä-Suomessa Kuva: Yle/Kimmo Ohtonen korpi,suo,metsät,maisema,Itä-Suomi,katoava pohjola

Tunturi-Lappi

Käsivarren Lapin kaunis luonto ja upeat eläimet Kimmo Ohtosen kuvina.

Metsäjänis tunturikoivikossa Kilpisjärvellä toukokuussa.
Riekko suojassa lumen keskellä.
Aurinko nousee tunturien takaa Kilpisjärvellä toukokuussa.
Kiirunakoiras talviasussa lumisella tunturilla.
Jäljet keväthangella tunturikoivikossa Kilpisjärvellä.
Kettu istuu hangella Kilpisjärvellä.
Talvinen tunturimaisema Kilpisjärvellä.
Poro Kilpisjärven tunturimaisemassa kevättalvella.
Näkymä Saanan huipulta Kilpisjärven kylän suuntaan.
Poroja Kilpisjärven tunturimaisemassa kevättalvella.
Poroja Kilpisjärven tunturimaisemassa kevättalvella. Kuva: Yle/Kimmo Ohtonen poro,Saamenmaa,tunturit,talvi

Huippuvuoret

Huippuvuorten kaunis luonto ja upeat eläimet Kimmo Ohtosen kuvina.

Partahylje jäällä.
Aurinko pilviverhon takana lumisessa vuoristomaisemassa.
Nuori huippuvuortenpeura kivikkoisella vuoren rinteellä.
Jäätikkö ja vuoret Norjan Huippuvuorilla.
Jääkarhu Huippuvuorilla.
Matkailuyrittäjä opastaa koiravaljakkoaan Huippuvuorilla.
Jääkarhu Huippuvuorilla.
Naali on löytänyt raadon Huippuvuorilla.
Huippuvuorten luminen vuoristomaisema.
Jääkarhu jäälauttojen suojassa Huippuvuorilla.
Mursut lepäävät rannalla.
Jääkarhu lepää jäälautalla.
Jääkarhut hylkeenruhon kimpussa.

  • Arktiset selviytyjät

    Jäävuoret kelluvat vedessä kuin kauan sitten hylätyt laivat

    Puhtaan siniseltä taivaalta porottaa aurinko, sen heijastus väreilee sokaisevan kirkkaasti merenpinnasta. Silmiäni siristellen tarkkailen postikorttimaisen kaunista näkymää ympärilläni.

    Kommentteja 6

  • Merten jättiläiset

    Veden alta nousee jättiläismäisen olennon tumma selkäevä.

    Tarkkailen tummansakeaa vettä etsien liikettä pinnan alla. Se liikkuu jossain lähellä. Ukkospilvet nousevat vuorten takaa. Livumme veneellä tummaa vettä pitkin eteenpäin samalla kun myrskylinnut liitelevät yläpuolellamme tuulen kyydissä. Yhtäkkiä selkäni takaa kuuluu voimakas pärskähdys. Kääntäessäni katseeni näen, miten veden alta nousee jättiläismäisen olennon tumma selkäevä. Polveni nytkähtävät.

    Kommentteja 11

  • Näkökulma: Ihminen ja susi - uusi alku?

    Miten susikantaa voisi hoitaa?

    Susi luokitellaan edelleen erittäin uhanalaiseksi, nykyään maassamme on helmikuun lopun 2016 arvion mukaan 200-235 hukkaa. Tänä vuonna maassamme on saanut laillisesti ampua kolmanneksen koko susikannasta.

    Kommentteja 104

  • Petojen valtakunta

    Petojen elämä Pohjolan olosuhteissa on kovaa.

    Ahma vetää kesäyön kosteaa ilmaa sieraimiinsa. Se seisoo metsän reunalla ja tarkkailee suoaukeaa. Ahma ottaa vainua vielä kerran. Hento tuulenvire kertoo sille, että on turvallista edetä. Samalla kun hämärä verhoaa itärajan salomaat, ahma jättää metsän turvan ja lähtee ripein askelin etenemään suon keskellä lepäävää hirvenruhoa kohti.

    Kommentteja 6

  • Suurtunturien erämaa

    On aivan hiljaista, tuulikin on päättänyt levätä hetken.

    Astelen yöpakkasten lujittamalla keväthangella, joka kantaa minua kuin kallio. Nousen tunturin kaarevaa selkää pitkin huippua kohti. Tunnen sydämeni kiihtyvät lyönnit. Vaikka hanki on kantava, jyrkkä nousu saa jalat tuntumaan raskailta. En suostu antamaan periksi. Porolta tunturin laelle nousu sujuisi ongelmitta.

    Kommentteja 5

  • Huippuvuorten valtias

    Peto on tappanut partahylkeen hetkeä aiemmin.

    Aamun utuisessa valossa jääkarhu katsoo minua lempeän nappimaisilla silmillään. Peto on tappanut partahylkeen hetkeä aiemmin. Edessäni aukeavassa näkymässä kiteytyy vailla romantiikan häivää luonnon kiertokulun raadollisuus.

    Kommentteja 9

  • Kolme suosikkikuvaa Pohjolasta

    Vieraiden kolme kuvaa Pohjolasta

    Kimmo Ohtosen Katoava Pohjola -sarjan ensimmäisen radiojakson keskustelijat valitsivat omat lempikuvansa arktiselta alueelta. Miltä näyttää arktisen alueen ainutlaatuisen luonnon tulevaisuus? Talouskasvun tavoittelu asettaa omat ehtonsa, mutta mitä vaaditaan, että jääkarhut tai mursut ovat osa Pohjolan luontoa vielä 50 vuoden päästä?

  • Katoava Pohjola tutkii arktista luontosuhdettamme

    Kuuden pohjoisen eläinlajin tulevaisuus näyttää synkältä.

    Luontokuvaaja ja toimittaja Kimmo Ohtonen selvittää ihmisen ja villin arktisen luonnon ristiriitaista suhdetta. Kuvausmatkat vievät Kimmon uskomattomalle seikkailulle Pohjoismaiden syrjäisimpiin kolkkiin: jäätiköille, tuntureille, aarniometsiin ja Jäämeren rannoille.

    Kuusiosaisessa sarjassa seurataan kuinka ihmisten kiistellessä keskenään, näyttää susien, ahmojen, valaiden, jääkarhujen, norppien ja myskihärkien tulevaisuus entistä synkemmältä.

    Yle TV1 ja Yle Areena lauantaisin klo 18.45 alkaen 12.11.2016

    Yle Radio Suomi ja Yle Areena sunnuntaisin klo 16.10 alkaen 13.11.2016

    Kommentteja 18