Hyppää pääsisältöön

Myrsky tuhoaa keskiaikaisen aarrelaivan Ylen studiossa – tältä näyttää poikkeuksellinen hyttilavaste

Ylen studiolla kuvataan keskiaikaisen laivan hyttilavastetta, joka kallistuu myrskyssä.
Ylen studiolla kuvataan keskiaikaisen laivan hyttilavastetta, joka kallistuu myrskyssä. Kuva: Erik Vierkens/ Yle. heroes of the baltic sea,lavasteet

Hanneke Wromen uppoaminen kovassa myrskyssä Suomen edustalla oli suuri uutinen 1400-luvulla. Yli 500 vuotta myöhemmin kauhunhetket elettiin uudestaan Yleisradion studiossa. Katso, miten poikkeuksellista hyttilavastetta hyödynnettiin Heroes of the Baltic Sea -tv-sarjan kuvauksissa.

Mistä on kyse?

Vuonna 1468 yksi aikansa suurimmista purjelaivoista upposi Itämereen Raaseporin eteläpuolella. Laivurinsa Hanneke Wromen mukaan nimetty laiva vei mukanaan liki 200 ihmistä ja arvokkaan lastin, johon kuului muun muassa tuhansia kultakolikoita. Myrskyn runteleman laivan kyydissä oli myös Raaseporin linnanherran vaimo ja poika.

Aluksen arvioidaan olleen noin 30 metriä pitkä, holkki-mallinen Hansaliiton kauppalaiva. Tiettävästi mukana oli kultarahojen lisäksi kankaita, hunajaa, vaatteita, koruja ja muutama iso maalaus. Onnettomuus herätti suurta huomiota Itämeren kaikilla rannoilla.

Heroes Of The Baltic Sea
Heroes Of The Baltic Sea hotbs,Lapset ja nuoret

Yli 500 vuotta haaksirikon jälkeen Yleisradion studiossa kuvattiin tv-sarjaa, jonka yhdessä kohtauksessa Hanneke Wrome jälleen uppoaa. Heroes of the Baltic Sea yhdistää historiallista draamaa ja nykyajan realityä, jossa nuoret ratkovat menneisyyden arvoituksia.

Tv-sarjassa linnanherran 12-vuotias poika Axel Tott (Oliver Österberg) selviää myrskystä, mutta hänen äitinsä Katariina Tott (Linda Zilliacus) hukkuu. Pojan seikkailu käynnistyy haaksirikosta.

Elokuvaohjaaja AJ Annila kertoo Heroes of the Baltic Sea -sarjan kuvauksista.
Elokuvaohjaaja AJ Annila. Elokuvaohjaaja AJ Annila kertoo Heroes of the Baltic Sea -sarjan kuvauksista. Kuva: Erik Vierkens/ Yle. Antti-Jussi Annila,heroes of the baltic sea
Lavastaja Paula Salonen seisoo keskiaikaisen laivan lavasteen edessä.
Lavastussuunnittelija Paula Salonen. Lavastaja Paula Salonen seisoo keskiaikaisen laivan lavasteen edessä. Kuva: Erik Vierkens/ Yle. heroes of the baltic sea

Miten kohtaus toteutettiin?

Ylen lavastussuunnittelijan Paula Salosen mukaan hytti perustuu keskiaikaisiin piirustuksiin, ja se rakennettiin keskelle isoa metallihäkkyrää, joka liikkui oravanpyörän tapaan. Lieriömäisen kehikon korkeus oli viitisen metriä. Salosen mukaan pyörivä lavaste oli hyvin poikkeuksellinen tapaus.

– Tällaista häkkyrää ei ole koskaan rakennettu Yleisradiossa, eikä käsittääkseni Suomessa muutenkaan, Salonen sanoo.

Kuvauksissa häkkyrää pyöritti kuusi miestä niin, että hytti pääsi kääntymään täysin akselinsa ympäri. Näyttelijät roikkuivat mukana parhaansa mukaan. Ympärikellahtamisen lisäksi laivan masto lävisti hytin kovalla rytinällä. Siinä vaiheessa apuna oli myös stuntteja.

Sarjan ohjaaja AJ Annila on poikamaisen innostunut myrskykohtauksen rakentamisesta ja kuvaamisesta.

– Kokeilin itse, miltä tuntuu roikkua valjaissa, kun hyttiä käännetään, ja se tuntui tosi tosi hyvältä. Se ei ainoastaan näytä Linnanmäen laitteelta, se myös tuntuu sellaiselta, Annila kertoo.

Ylen studiossa kuvataan keskiaikaisen laivan hyttilavastetta, jonka läpi iskeytyy laivan masto.
Masto lävistää Hanneke Wrome -laivan hytin Ylen studiossa. Ylen studiossa kuvataan keskiaikaisen laivan hyttilavastetta, jonka läpi iskeytyy laivan masto. Kuva: Erik Vierkens/ Yle. heroes of the baltic sea,lavasteet

Vaikka Heroes of the Baltic Sea -sarjassa hyödynnettiin paljon myös digitaalisia efektejä, halusi ohjaaja rakentaa myrskykohtaukseen oikean, pyörivän hytin. Tällä tavalla kaikki tuntuu paljon autenttisemmalta.

– Me emme saa tehtyä tietokoneella sellaisia asioita, mitä oikealla, pyörivällä lavasteella. Mitä vähemmän digiefektejä käyttää, sitä aidompi elokuvasta tulee, Annila sanoo.

Heroes of the Baltic Sea on katsottavissa kokonaisuudessaan Yle Areenassa 26.12. ja Yle TV2:ssa 26.–28.12.

  • Virolainen muusikko Raul Saaremets muistelee karua neuvostoaikaa: “Oikeus musiikkiin riistettiin minulta”

    Melodija-levy-yhtiö päätti mitä Virossa kuunneltiin.

    Neuvostoliitossa musiikkia tuotettiin vain valtiovallan tarkan kontrollin alla. Vuonna 1964 perustettiin kulttuuriministeriön alainen Melodija, joka oli maan ainoa levy-yhtiö lähes 30 vuotta. Sen alaisuudessa toimi käytännössä koko musiikkiteollisuus: levytysstudiot, levyjen valmistus ja jakelu, levykaupat sekä promootio.

  • Kitaranrakennusblogi, osa 5: Ensimmäinen kosketus

    Jonni Roos tekee ensimmmäiset sahaukset ja höyläykset.

    Puutavaraa hankittuani, aihioita katseltuani ja luettuani kitaranrakennusta koskevia kirjoja koitti vihdoin sitten se odotettu päivä, jolloin astuin ensi kertaa Omnian Nikkariverstaan ovesta sisään.

  • Kitaranrakennusblogi, osa 6: Parhaat mahdolliset neuvot

    Jonni Roos saa neuvoja kitaranrakentamiseen Kari Niemiseltä.

    Koska olen aloittelija, tarvitsen parhaat mahdolliset neuvot. Kitaranrakentaja Kari Nieminen tekee Versoul-tuotemerkillä kitaroita maailman huipulle. Mm. Rolling Stonesin Ronnie Woodilla ja ZZ Topin Billy Gibbonsilla on useita Niemisen rakentamia kitaroita. Kari koputtelee tuomaani ruusupuuotelaudan aihiota, ja kuuntelee. Helähdys on soiva ja se soi melko korkealta.

  • Kitaranrakennusblogi, osa 4: Puutavarakaupassa

    Jonni Roos menee ihan oikeaan puutavaramyymälään.

    Kerroin aikaisemmassa blogauksessani, että ostin kitaran rungon valmiiksi höylättynä ja liimattuna lankunpalana, ja sain vielä lisäksi kolme pitkälle tehtyä runkoaihiota kaupan päälle. Stratocaster- ja telecaster -tyyppiset kitarat tehdään usein lepästä, ja ostamani lankku on kotimaista tervaleppää. Kaulaan tarvitaan kuitenkin kovempaa ja jäykempää puuta, ja näissä kitaroissa tyypillinen kaulapuu on vaahtera.