Pasi Heikura
Yle
Jani Tanskanen
Yle
Suomalaisia kansantansseja luulisi suomalaisten kehittämiksi ja omaperäiseksi kotomaan kulttuuriksi. Tanssintutkija Petri Hopun mukaan kansantanssit nimityksineen ovat kuitenkin kulkeutuneet Suomeen muualta.
1900-luvun alun Suomessa huomattiin kaksi tanssiin liittyvää seikkaa. Ensinnäkin huolestuttiin siitä, että sivistyneistö ei enää tanssinut tiettyjä 1800-luvun muotitansseja. Toiseksi kavahdettiin sanaa ”tanssi”, jota pidettiin vierasperäisenä.
Vierasperäinen sana tanssi toki onkin. Professori Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan sana on lainaa ruotsin sanasta dans, eikä tätä taustaa mitätöi edes se, että tanssista kirjoitti jo Mikael Agricola.
Omaperäistä suomalaista kansantanssia on yhtä paljon kuin mitä tahansa muuta omaa suomalaista kulttuuria eli ei juuri mitään.
Suomen kielen puhtauden vaalijat halusivat 1900-luvun alussa, että tanssin sijaan puhuttaisiin tanhusta. Tuo sana oli merkinnyt alun perin poljettua tannerta, maata. Sana oli esiintynyt sellaisissa yhdyssanoissa kuin tanhuleikki ja tanhupaikka.
Intomielinen halu muuttaa tanssi tanhuksi ei kanavoitunut laajaksi liikkeeksi. Siten tanhu jäi lopulta merkitsemään vain kansantansseja, vaikka oli ollut puhetta myös kansantanhuista erotukseksi muista tanhuista eli tansseista ylipäätään.
Tanssit muualta
Vaikka kansantansseja alettiin kutsua suomen kielen omaperäisellä tanhu-sanalla, itse tanssit ovat tulleet tanssintutkija Petri Hopun mukaan Suomeen muualta. Esimerkiksi polska palautuu 1500-luvun Puolaan ja jenkka Saksaan.
Kysyttäessä, onko suomalaisilla mitään omaa kansantanssin tyyliä, Hopun vastaus on suora:
– Omaperäistä suomalaista kansantanssia on yhtä paljon kuin mitä tahansa muuta omaa suomalaista kulttuuria eli ei juuri mitään, Hoppu sanoo.
– Tanssin osalta samaa voidaan tosin sanoa kaikkialla maailmassa, ei vain Suomessa. Tanssit ovat olleet virtauksia, Hoppu jatkaa.
Tanssit ovat siis kulkeutuneet kulttuurista toiseen ja kulttuurien sisällä, hakeneet alkuperänsä muualta ja mahdollisesti muuntuneet ja saaneet uudessa ympäristössä uusia vaikutteita. Tätä kuvaa jo se, että lähes kaikki kotimaisten kansantanssien nimet ovat Hopun mukaan ulkomaista alkuperää.
Kuuntele
Tutkija Petri Hoppu on Aristoteleen kantapään vieraana keskiviikkona 7.12.2016 klo 17.20.
