Hyppää pääsisältöön

Suomalaiset kansantanssit ovat tuontitavaraa

Kansantanssi, tanhu, kansantanhu. Nuorisoseuran lapset harjoittelevat  kansantansseja. Kansallispukuiset lapset tanssivat. Lasten harrastukset. Hyrylä, Tuusula.
Nuorisoseuran lapset harjoittelevat kansantansseja Tuusulan Hyrylässä vuonna 1981. Kansantanssi, tanhu, kansantanhu. Nuorisoseuran lapset harjoittelevat kansantansseja. Kansallispukuiset lapset tanssivat. Lasten harrastukset. Hyrylä, Tuusula. Kuva: Kalle Kultala / Yle kansantanssi (taidelajit),tanssit,lapset (ikäryhmät)

Suomalaisia kansantansseja luulisi suomalaisten kehittämiksi ja omaperäiseksi kotomaan kulttuuriksi. Tanssintutkija Petri Hopun mukaan kansantanssit nimityksineen ovat kuitenkin kulkeutuneet Suomeen muualta.

1900-luvun alun Suomessa huomattiin kaksi tanssiin liittyvää seikkaa. Ensinnäkin huolestuttiin siitä, että sivistyneistö ei enää tanssinut tiettyjä 1800-luvun muotitansseja. Toiseksi kavahdettiin sanaa ”tanssi”, jota pidettiin vierasperäisenä.

Vierasperäinen sana tanssi toki onkin. Professori Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan sana on lainaa ruotsin sanasta dans, eikä tätä taustaa mitätöi edes se, että tanssista kirjoitti jo Mikael Agricola.

Omaperäistä suomalaista kansantanssia on yhtä paljon kuin mitä tahansa muuta omaa suomalaista kulttuuria eli ei juuri mitään.― Tanssintutkija Petri Hoppu

Suomen kielen puhtauden vaalijat halusivat 1900-luvun alussa, että tanssin sijaan puhuttaisiin tanhusta. Tuo sana oli merkinnyt alun perin poljettua tannerta, maata. Sana oli esiintynyt sellaisissa yhdyssanoissa kuin tanhuleikki ja tanhupaikka.

Intomielinen halu muuttaa tanssi tanhuksi ei kanavoitunut laajaksi liikkeeksi. Siten tanhu jäi lopulta merkitsemään vain kansantansseja, vaikka oli ollut puhetta myös kansantanhuista erotukseksi muista tanhuista eli tansseista ylipäätään.

Tanssit muualta

Vaikka kansantansseja alettiin kutsua suomen kielen omaperäisellä tanhu-sanalla, itse tanssit ovat tulleet tanssintutkija Petri Hopun mukaan Suomeen muualta. Esimerkiksi polska palautuu 1500-luvun Puolaan ja jenkka Saksaan.

Kysyttäessä, onko suomalaisilla mitään omaa kansantanssin tyyliä, Hopun vastaus on suora:

– Omaperäistä suomalaista kansantanssia on yhtä paljon kuin mitä tahansa muuta omaa suomalaista kulttuuria eli ei juuri mitään, Hoppu sanoo.

Kansantanssi, tanhu, kansantanhu. Nuorisoseuran lapset harjoittelevat  kansantansseja. Kansallispukuiset lapset tanssivat. Lasten harrastukset. Hyrylä, Tuusula.
Lapsia tanssimassa Tuusulan Hyrylässä vuonna 1981. Kansantanssi, tanhu, kansantanhu. Nuorisoseuran lapset harjoittelevat kansantansseja. Kansallispukuiset lapset tanssivat. Lasten harrastukset. Hyrylä, Tuusula. Kuva: Kalle Kultala / Yle kansantanssi (taidelajit),tanssit,lapset (ikäryhmät)

– Tanssin osalta samaa voidaan tosin sanoa kaikkialla maailmassa, ei vain Suomessa. Tanssit ovat olleet virtauksia, Hoppu jatkaa.

Tanssit ovat siis kulkeutuneet kulttuurista toiseen ja kulttuurien sisällä, hakeneet alkuperänsä muualta ja mahdollisesti muuntuneet ja saaneet uudessa ympäristössä uusia vaikutteita. Tätä kuvaa jo se, että lähes kaikki kotimaisten kansantanssien nimet ovat Hopun mukaan ulkomaista alkuperää.

Kuuntele

Tutkija Petri Hoppu on Aristoteleen kantapään vieraana keskiviikkona 7.12.2016 klo 17.20.

Television lastenohjelmat. "Lasten ruutu". Nuoria tyttöjä ja poikia. Mahdollisesti  piirileikki. kansantanssi esitys. Yleisradion ohjelmat.
Kansantanssiesitys televisio-ohjelmassa Lasten ruutu vuonna 1961. Television lastenohjelmat. "Lasten ruutu". Nuoria tyttöjä ja poikia. Mahdollisesti piirileikki. kansantanssi esitys. Yleisradion ohjelmat. Kuva: Pentti Valkeala / Yle kansantanssi (taidelajit),tanssit,lapset (ikäryhmät)
Kommentit

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri