Hyppää pääsisältöön

Suomalaiset kansantanssit ovat tuontitavaraa

Kansantanssi, tanhu, kansantanhu. Nuorisoseuran lapset harjoittelevat  kansantansseja. Kansallispukuiset lapset tanssivat. Lasten harrastukset. Hyrylä, Tuusula.
Nuorisoseuran lapset harjoittelevat kansantansseja Tuusulan Hyrylässä vuonna 1981. Kansantanssi, tanhu, kansantanhu. Nuorisoseuran lapset harjoittelevat kansantansseja. Kansallispukuiset lapset tanssivat. Lasten harrastukset. Hyrylä, Tuusula. Kuva: Kalle Kultala / Yle kansantanssi (taidelajit),tanssit,lapset (ikäryhmät)

Suomalaisia kansantansseja luulisi suomalaisten kehittämiksi ja omaperäiseksi kotomaan kulttuuriksi. Tanssintutkija Petri Hopun mukaan kansantanssit nimityksineen ovat kuitenkin kulkeutuneet Suomeen muualta.

1900-luvun alun Suomessa huomattiin kaksi tanssiin liittyvää seikkaa. Ensinnäkin huolestuttiin siitä, että sivistyneistö ei enää tanssinut tiettyjä 1800-luvun muotitansseja. Toiseksi kavahdettiin sanaa ”tanssi”, jota pidettiin vierasperäisenä.

Vierasperäinen sana tanssi toki onkin. Professori Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan sana on lainaa ruotsin sanasta dans, eikä tätä taustaa mitätöi edes se, että tanssista kirjoitti jo Mikael Agricola.

Omaperäistä suomalaista kansantanssia on yhtä paljon kuin mitä tahansa muuta omaa suomalaista kulttuuria eli ei juuri mitään.― Tanssintutkija Petri Hoppu

Suomen kielen puhtauden vaalijat halusivat 1900-luvun alussa, että tanssin sijaan puhuttaisiin tanhusta. Tuo sana oli merkinnyt alun perin poljettua tannerta, maata. Sana oli esiintynyt sellaisissa yhdyssanoissa kuin tanhuleikki ja tanhupaikka.

Intomielinen halu muuttaa tanssi tanhuksi ei kanavoitunut laajaksi liikkeeksi. Siten tanhu jäi lopulta merkitsemään vain kansantansseja, vaikka oli ollut puhetta myös kansantanhuista erotukseksi muista tanhuista eli tansseista ylipäätään.

Tanssit muualta

Vaikka kansantansseja alettiin kutsua suomen kielen omaperäisellä tanhu-sanalla, itse tanssit ovat tulleet tanssintutkija Petri Hopun mukaan Suomeen muualta. Esimerkiksi polska palautuu 1500-luvun Puolaan ja jenkka Saksaan.

Kysyttäessä, onko suomalaisilla mitään omaa kansantanssin tyyliä, Hopun vastaus on suora:

– Omaperäistä suomalaista kansantanssia on yhtä paljon kuin mitä tahansa muuta omaa suomalaista kulttuuria eli ei juuri mitään, Hoppu sanoo.

Kansantanssi, tanhu, kansantanhu. Nuorisoseuran lapset harjoittelevat  kansantansseja. Kansallispukuiset lapset tanssivat. Lasten harrastukset. Hyrylä, Tuusula.
Lapsia tanssimassa Tuusulan Hyrylässä vuonna 1981. Kansantanssi, tanhu, kansantanhu. Nuorisoseuran lapset harjoittelevat kansantansseja. Kansallispukuiset lapset tanssivat. Lasten harrastukset. Hyrylä, Tuusula. Kuva: Kalle Kultala / Yle kansantanssi (taidelajit),tanssit,lapset (ikäryhmät)

– Tanssin osalta samaa voidaan tosin sanoa kaikkialla maailmassa, ei vain Suomessa. Tanssit ovat olleet virtauksia, Hoppu jatkaa.

Tanssit ovat siis kulkeutuneet kulttuurista toiseen ja kulttuurien sisällä, hakeneet alkuperänsä muualta ja mahdollisesti muuntuneet ja saaneet uudessa ympäristössä uusia vaikutteita. Tätä kuvaa jo se, että lähes kaikki kotimaisten kansantanssien nimet ovat Hopun mukaan ulkomaista alkuperää.

Kuuntele

Tutkija Petri Hoppu on Aristoteleen kantapään vieraana keskiviikkona 7.12.2016 klo 17.20.

Television lastenohjelmat. "Lasten ruutu". Nuoria tyttöjä ja poikia. Mahdollisesti  piirileikki. kansantanssi esitys. Yleisradion ohjelmat.
Kansantanssiesitys televisio-ohjelmassa Lasten ruutu vuonna 1961. Television lastenohjelmat. "Lasten ruutu". Nuoria tyttöjä ja poikia. Mahdollisesti piirileikki. kansantanssi esitys. Yleisradion ohjelmat. Kuva: Pentti Valkeala / Yle kansantanssi (taidelajit),tanssit,lapset (ikäryhmät)
Kommentit
  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

  • Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

    Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.

  • Avaruusromua: Löylyn hengessä!

    Löylyssä on voimaa, henkeä ja sielua.

    Mikael Agricola käytti sanaa "löyly" jo 475 vuotta sitten. Löyly on sanana ja käsitteenä sitäkin vanhempi. Löyly-sana tulee kaukaa, ajalta jolloin saunatkaan eivät olleet sellaisia kuin nykyisin. Vanhimmat saunat olivat maakuoppia, joiden kattona oli eläimen nahka. Alun perin löyly ei tarkoittanut vain saunan kiukaan sihahtelua ja kuumaa vesihöyryä. Löyly tarkoitti henkeä, henkäystä tai sielua. Eikä se ollut sattumaa. Löylyssä on edelleen voimaa, henkeä ja sielua, kuten suomalaisessa musiikissakin. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Suomi vs USA – Viisi havaintoa stand up -keikoilta koomikon näkökulmasta

    Millainen on stand up -scene Yhdysvalloissa?

    ”Stand up ei toimi Suomessa” on vuosikymmeniä toisteltu hokema, jota kuulee edelleen. Yleensä niiden suusta, jotka eivät käy katsomassa stand up -keikkoja. Mutta mikä on sitten paremmin lajin syntysijoilla Yhdysvalloissa? Stand up -koomikko Kaisa Pylkkänen teki kiertueen USA:n länsirannikon komediaklubeilla ja yllättyi.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.

  • Avaruusromua: Mistä se tuli?

    Mistä tuli ajatus?

    Mistä tuli ajatus? Tätä pohtii historiantutkija, professori Yuval Noah Harari. Hän muistuttaa meitä siitä, että me emme hallitse ulkopuolellamme olevaa maailmaa. Hän toteaa, että me emme myöskään hallitse sitä, mikä tapahtuu ruumiimme sisällä. Me emme myöskään hallitse omia aivojamme, hän sanoo ja huomauttaa, että tämän kaiken ymmärtäminen voi auttaa meitä. Miten tämä liittyy taiteelliseen luomiseen? Liittyykö tämä musiikkiin? Toimittajana Jukka Mikkola.