Hyppää pääsisältöön

Ihmisen mieli on arvoitus. Avaruusromua 11.12.2016

mietteliäs henkilö, siluettikuva
mietteliäs henkilö, siluettikuva Kuva: Yle mietteliäs henkilö, siluettikuva

Mieli. Se on kiehtova ja monimielinen sana.

”Mieli voidaan nähdä ryväksenä toimintoja, jotka kehittyvät ja muovautuvat ihmisen ja hänen ympäristönsä välisessä jatkuvassa vuorovaikutuksessa.” Näin kirjoittavat Pauline von Bonsdorff ja Mikko Ylikangas, Mielen salat -kirjan esipuheessa. He jatkavat, että hermojärjestelmä on välttämätön mielen kehitykselle ja toiminnalle, ja sanovat, että niin ovat myös ihmisten välinen vuorovaikutus samoin kuin heidän toimintaympäristönsä ja kulttuurikin.

”Kulttuurista riippumatta ihmiset hahmottavat maailmaa perustavalla tasolla samoin jo siksi, että meillä on tietynlainen ruumis ja tietynlaiset aistit”, kirjoittavat Bonsdorff ja Ylikangas. He sanovat, että eri kulttuureissa mielen rakennusainekset kuitenkin ymmärretään eri tavoin, mikä taas osaltaan vaikuttaa ihmisen ajatteluun ja käyttäytymiseen. ”Mieli on kiinnostava tutkimuskohde myös siksi, että se muokkaa itse itseään”, he kirjoittavat.

He sanovat, että mieli ei ole yhtä kuin ruumis, eikä yksilö ole identtinen yhteisönsä tai ympäristönsä kanssa. ”Silti ihmisen mielen kehitys on riippuvainen ihmisen ruumiista”, he kirjoittavat, ”sekä vuorovaikutuksesta muiden ihmisten kanssa.”

Pauline von Bonsdorff ja Mikko Ylikangas puhuvat ”hybridistä mielestä”. Tällä he tarkoittavat meidän mielemme riippuvuutta teknologiasta, välineistä, tai laajemmin kaikesta siitä ulkoisesta, jota me elämässä hyödynnämme. ”Tänä päivänä digitaalinen teknologia on hybridin mielen kulttuurisesti näkyvin ja meille uutuudessaan ilmeisin alue”, he kirjoittavat ja toteavat, että mielen riippuvaisuus mielen ulkoisista seikoista on paljon perustavampi ja vanhempi ilmiö.

He sanovat, että itäisissä ja läntisissä kulttuureissa maailmaa hahmotetaan eri tavoin. Ihmisten suhteet toisiinsa ja erilaisiin ilmiöihin nähdään eri tavoin, he sanovat, ja ajattelutapojen erilaisuuden vuoksi nämä suhteet myös muokkautuvat erilaisiksi. ”Mieli ei siis koskaan ole irrallinen kulttuurista”, he kirjoittavat.

Ihmismieltä kummastuttavaa musiikkia Arvo Pärtin, John Cagen, Giacinto Scelsin ja Morton Feldmanin hengessä, mutta silti omaa ja ainutkertaista musiikkia: Jeffrey Rodenin musiikkia albumilta Threads of a Prayer:

”Väitetään, että ihmisen luovuus on kaiken taloudellisen toiminnan pohjimmainen lähde”. Näin kirjoittavat Maarit Mäkelä, Pirita Seitamaa-Hakkarainen ja Minna Huotilainen, artikkelissaan kirjassa Mielen salat.

”Luovuutta pidetään kykynä tuottaa uusia, yllättäviä ja arvokkaita ideoita tai artefakteja”, he sanovat, ja jatkavat, että luovana yksilönä pidetään henkilöä, joka pystyy löytämään uusia näkökulmia asioihin, yhdistämään asioita uudella tavalla ja hyödyntämään näitä löydöksiä elämässään tavalla tai toisella.

Tietyillä aloilla luovuus on osa ammattia, osa ammatillista osaamista, kirjoittavat Mäkelä, Seitamaa-Hakkarainen ja Huotilainen, ja huomauttavat, että toisaalta luovuus on osa kenen tahansa arkea. Luovuus on tapa tai asenne tarttua arkisiin asioihin ja ratkaista eteen tulevia haasteita.

He sanovat, että luovuus ei ole yksinomaan yksilön mielensisäinen ilmiö, vaan se sisältää merkittävän kulttuurisen ja sosiaalisen ulottuvuuden. Luovuus voi olla voimavara, jonka vaikutus ulottuu koko siihen yhteisöön, jossa me toimimme.

Mäkelä, Seitamaa-Hakkarainen ja Huotilainen kirjoittavat, että luovuudessa vanha sulautuu uuteen. ”Luovuus on sitä”, he sanovat, ”että edistetään muiden aiemmin kehittämiä ajatuksia”. Luova toiminta käyttää hyväkseen ihmisyhteisön aiemmin kehittämiä ajatuksia, perinnettä ja välineistöä. uudet ideat eivät synny tyhjästä.

Outoa musiikkia Norjasta, norjalainen kitaristi Geir Sundstøl albumillaan Langen Ro:

”Ihmisen ajatukset ja mielentilat sekä niitä vastaavat aivojen tilat vaihtelevat spontaanisti eri aikaskaaloilla sekunnin kymmenyksistä minuutteihin. Mielentilojen vaihtelut määräävät, miten maailmaa havainnoidaan: näemmekö, kuulemmeko ja muistammeko aistien välittämää tietoa ympäristöstämme?” Näin kysyvät Satu Palva ja Matias Palva, artikkelissaan, Mikko Ylikankaan toimittamassa kirjassa Mielen salat.

He kertovat, että me havaitsemme ympäröivää maailmaa tehokkaasti ainoastaan silloin, kun meidän aivotoimintamme - ja siten meidän mielentilamme - keskittyvät tarkkaavaisuutta ja toiminnanohjausta sääteleville aivoalueille useiden sekuntien ajan. Tällöin meidän eri aivoalueemme kytkeytyvät toimimaan yhdessä.

”Näinä hetkinä ihminen havaitsee ja muistaa häntä ympäröivän todellisuuden informaatiotulvasta ne asiat, joita hän tarkkailee tai jotka vangitsevat hänen tarkkaavaisuutensa”, kirjoittavat Satu Palva ja Matias Palva, ja sanovat että tarkkailtavia asioita voi kuitenkin olla korkeintaan noin kolme jokaista sekunnin kymmenystä kohti.

Me siis tarkkailemme ja havainnoimme maailmaa pieninä, lyhyinä pätkinä. Meidän aivomme kuitenkin synnyttävät ja esittävät meille ”suuren illuusion” ehyestä, täydellisestä ja jatkuvasta aistikuvasta, sanovat Satu Palva ja Matias Palva. Aivot tarjoavat meille kokonaisen maailman, vaikka ne ovat hetkellisesti tietoisia vain muutamasta asiasta kerrallaan. Tämä illuusio on eräs modernin aivotutkimuksen ratkaisemattomista kysymyksistä, he sanovat.

Norjalainen Christian Wallumrød Ensemble ja musiikkia albumilta Kurzsam and Fulger:

”Miksi nukkumisen aikana nähdään unta?” Näin kysyvät Antti Revonsuo, Jarno Tuominen ja Katja Valli artikkelissaan, kirjassa Mielen salat. ”Kykeneekö tiede selittämään, mitä unennäkö on”, he kysyvät ja jatkavat kysymällä, miksi unet tyypillisesti sisältävät sosiaalista vuorovaikutusta muiden unessa olevien ihmisten kanssa, sekä värikkäitä ja vaarallisia seikkailuja unimaailmassa?

He kertovat uudesta unitutkimuksesta ja siitä kuinka unennäköä voidaan pitää valvemaailman simulointina. Unimaailma on siis kuin virtuaalitodellisuus tai simulaattori, joka tuottaa meille samantapaisen kokemuksen ympäröivästä maailmasta ja meistä itsestämme kuin mitä me koemme valveilla ollessammekin. ”Unimaailma muodostuu aivojen sisällä ilman aistitietoja”, kirjoittavat Revonsuo, Tuominen ja Valli.

He vertaavat unennäköä lentosimulaattoriin, jossa harjoitellaan lentämistä, turvallisesti maan pinnalla. Simulaattorilla harjoittelu on halpaa ja riskitöntä verrattuna siihen, että vastaavanlaisia tilanteita käytäisiin läpi oikeilla koneilla lennettäessä, he kirjoittavat.

He sanovat kuinka uusien näkemysten mukaan unennäön tarkoitus on valmentaa ihmistä kohtaamaan valvemaailma ja tarjota harjoitusta toistuvasti ja riskittömästi, erityisesti henkiinjäämisen kannalta tärkeistä valvemaailman tilanteista. ”Unennäkö on yleisin muuttunut tajunnantila”, kirjoittavat Revonsuo, Tuominen ja Valli, ja toteavat, että meidän elämästämme noin kolmasosa kuluu nukkuen, ja että me vietämme tästä ajasta huomattavan osan unimaailmassa, unien todellisuudessa. Joka yö me siirrymme vaihtoehtoiseen todellisuuteen.

Jonty Harrisonin vaihtoehtoinen äänellinen todellisuus:

AVARUUSROMUA 11.12.2016 - OHJELMAN MUSIIKKI:
JEFFREY RODEN: Untitled 10 Pieces - Two (Threads of a Prayer, Volume 1)
JEFFREY RODEN: Twelve Prayers - Twelve (Threads of a Prayer, Volume 1)
GEIR SUNDSTØL: Langen Ro (Langen Ro)
GEIR SUNDSTØL: Baris (Langen Ro)
GEIR SUNDSTØL: Bek (Langen Ro)
CHRISTIAN WALLUMRØD ENSEMBLE: Phoniks (Kurzsam and Fulger)
CHRISTIAN WALLUMRØD ENSEMBLE: Arpsam (Kurzsam and Fulger)
JONTY HARRISON: Espaces caches (Voyages)

BONUS: Jonty Harrison puhuu:

  • Anssi Kelan lyriikka vakuutti ja liikutti

    Anssi Kela löysi vanhan menestysreseptin

    Tällä kertaa kokonaan kotimaisessa Levylautakunnassa oli mukana monen hittiartistin uutta tuotantoa. Uusia lauluja olivat kuuntelemassa Diandra, Samuli Laiho ja Pekka Laine. Äänestyksen tulos ja kommentit 1. Anssi Kela: Ilves 26 pistettä (Anssi Kela) Diandra: Ei tätä voinut ruveta analysoimaan, jäi vaan kuuntelemaan. Tarina vei heti mukanaan.

  • Kylie Minoguen kantrivalssi ja Maj Karman rokkileka

    Kylie Minoguen kantrivalssi Levylautakunnan voittaja

    Levylautakunnan arvioille alttiiksi valikoitui viikon uutuuksista mm. Australian lahja pop-maailmalle, tuore laulaja-lauluntekijä ja kotimainen rokkijyrä. Arvionsa antavat Ylen Juha-Pekka Sillanpää, Susanna Vainiola ja Jyrki Koskenseppä. Äänestyksen tulos ja kommentit 1.

  • Kolme sointua riittää tangokuninkaillekin

    Tangokuninkaat Jukka Hallikainen ja Marko Maunuksela

    Tangokuninkaat Jukka Hallikainen ja Marko Maunuksela ovat yhdistäneet voimansa duoksi, joka alkaa keikkailla yhdessä ja levyjäkin on tekeillä. Levylautakunnassa Marko ja Jukka saavat arvioitavakseen viikon uutudet. Tämän duon täydentää trioksi toimittaja Maija Salminen. Pisteet ja kommentteja 1.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua