Hyppää pääsisältöön

Onnea - lapsestasi on tullut ärsyttävä teini!

Teinit bailaa.
Teinit bailaa. Kuva: Pixabay marja hintikka live

Teini-ikä - pahanmakuinen pakkopulla, joka vain on syötävä? Ehei! Teini-ikä on tuiki tarpeellinen osa ihmiseksi kasvamista. Vanhemman kannattaakin mieluiten keskittyä hyvän palautteen antamiseen ja avata kodin ovet myös teinin kavereille. Ja ehkä miettiä (hiljaa itsekseen) myös omaa teini-ikäänsä.

Hormonitoiminta käynnistää kaaoksen teinin aivoissa. Murrosiän alussa tapahtuva kehitys on verrattavissa siihen muutokseen, joka vauvassa tapahtuu ensimmäisen elinvuoden aikana.

– Esimerkiksi pakonomainen liikehdintä tai syljeskely ovat vain hänen yrityksiänsä rauhoittaa sisäistä kaaosta, sanoo Suomen Mielenterveysseuran nuorisotyön projektisuunnittelija Elina Marjamäki.

Nykytutkimus on tuonut lisää tietoa teini-iän ymmärtämiseen.

– Kun suloisesta lapsukaisestasi on kuoriutunut mustavalkoisesti ajatteleva, itsekeskeinen ja vainoharhainen olento, voit onnitella itseäsi: olet tehnyt kaiken oikein, hehkuttaa Marjamäki.

Esimerkiksi riskinoton hetkellä riskin mahdolliset myönteiset seuraukset painottuvat nuorten ajattelussa kohtuuttomasti. Teinin mielestä voi olla niin hulvatonta ajella autoa ilman korttia tai ottaa kännit, ettei hän tule ajatelleeksi sen olevan laitonta - tai toiminnan mahdollisia seurauksia. Turvallisten aikuisten ei kuitenkaan pidä sallia näitä irtiottoja vaan suojella nuorta asettamalla rajat.

Tutkimuksissa on havaittu, että kuvat neutraali-ilmeisistä kasvoista vaikuttavat teinien aivoissa eri osiin kuin aikuisten. Kuvat herättivät teineissä epäilyksiä ja ennakkokuuloja, mitä ne eivät herättäneet aikuisissa katsojissa.

Tämä selittänee ainakin osittain sitä, miksi teinien tuntemukset ja reagointi asioihin vaikuttavat aikuisista usein ylidramaattisilta.

Miksi teini ottaa päähän?

Jo muinaisessa Roomassa tuskailtiin nykynuorison menoa. Miksi teinit sukupolvesta toiseen sitten aiheuttavat harmaita hiuksia vanhemmilleen?

Useimmat haluavat unohtaa olleensa itsekin joskus teinejä. Kotiteinin ymmärtämistä voi kuitenkin helpottaa esimerkiksi muistelemalla omaa nuoruuttaan. Näin voi paremmin tajuta, miksi teini toimii, kuten toimii.

Vaikka teini vaikuttaa torjuvalta, hän ja hänen aivonsa tarvitsevat aikuistuakseen vuorovaikutusta yhtä paljon kuin sylivauva.

– Omaan ilmaisuunsa kannattaa kyllä kiinnittää huomiota. Kovan ulkokuoren alla piilee herkkyys ja siksi kannattaa panostaa myönteiseen palautteeseen.

Riitely teinin kanssa on kuin painimista sian kanssa: tulette molemmat mutaisiksi, mutta sika vielä nauttii siitä.

– Riitaa teinin kanssa tulee varmasti. Aikuisen tehtävä on niiden jälkeen hakea sovintoa, muistuttaa Marjamäki.

Myös kaverien merkitys korostuu teini-iässä. Toisissa nuorissa on voimaa, joka vetää heidät yhdessä mukana aikuisuuteen. Siksi kaverisuhteita on hyvä tukea ja avata esimerkiksi oman kodin ja jääkaapin ovet myös kavereille.

Teiniys on tärkeä osa ihmisen kehitystä omaksi itsekseen. Irtiotot ovat tarpeellinen prosessi, joka auttaa nuorta myöhemmin pärjäämään omillaan.

Muistilista teinin vanhemmille:

  1. Muista, että nuoruus on mahdollisuus, ei uhka. Nuoruuteen liittyvä tunteikkuus, sosiaalisuus, elämyshakuisuus ja luovuus ovat hieno ja välttämätön osa nuoruutta.
  2. Tiedosta, että riskinoton hetkellä myönteiset seuraukset painottuvat kohtuuttomasti nuorten ajattelussa.
  3. Nuorten halu lähteä kotoa ja tutkia maailmaa on tekijä, jonka ansiosta ihmissukupolvi toisensa jälkeen on onnistunut sopeutumaan muuttuvaan maailmaan.
  4. Suhtaudu myönteisesti teinin ystäviin
  5. Tee kaikkesi pitääksesi keskusteluyhteyttä yllä. Tartu mihin tahansa oljenkorteen keksiäksesi myönteistä sanottavaa teinin toiminnasta ja hänestä itsestään.

Teksti: Jutta Kajander, Suomen Mielenterveysseura

Uusimmat sisällöt - Marja Hintikka Live

  • Eineksiä, uhkailua, liikaa töitä – unohda turha syyllisyys vanhempana! MHL:n vieraat näyttävät esimerkkiä

    Syksyn vieraat avautuvat mistä eivät enää ota paineita.

    Vapaus, vanhemmuus, tasa-arvo. Marja Hintikka Live on puolentoista vuoden ajan ravistellut suomalaista perhekeskustelua, romuttanut turhia kulisseja ja nostanut pöydälle vaikeitakin keskustelunaiheita. Kaiken takana on tavoite vapauttaa vanhemmat turhista paineista ja jatkuvasta syyllisyydestä. Kiukuttelevia lapsia? Liikaa töitä? Unettomia öitä? Parisuhde rakoilee? Et ole yksin. Meillä on ihan samanlaista.

  • Lapset repivät parrasta ja nestehukka on lähellä - tällaista on joulupukkien karu todellisuus

    Joulupukit kertovat ammattinsa pahimmat puolet.

    Kuvittele itsesi joulupukiksi tai -muoriksi. Mielessäsi pyörii kuva piparintuoksuisista kodeista, joissa pukki istutetaan pehmeälle nojatuolille glögi kädessä ja suloiset punaposkiset pikku lapsoset laulavat heleällä äänellä sopivan lyhyen kappaleen. Kukaan ei itke, kukaan ei pelkää ja koko hommaan menee noin 10 minuuttia. Ulko-ovella sinulle annetaan sovittu summa rahaa ja poistut tyytyväisenä seuraavaan kohteeseen. No, se ei todellakaan mene ihan niin.

  • Pyjama on paras jouluasu, vinkkaavat MHL-vanhemmat

    Ei kiireelle, kyllä rennolle romantiikalle!

    Idyllisten puitteiden viilaaminen tekee erityisesti perheenäideistä helposti huumorintajuttomia piiskureita. Tonttulakki alkaa kiristää liikaa ja joulunalusviikoista tulee yhtä pitkää to-do -listaa.

  • Kestävyysliikunta lihottaa?!

    Timo Haikarainen ja kestävyysliikuntamyytti.

    Kuinka on - suosiako kovatehoista vai matalatehoista treeniä - ja miten kortisoli liittyy tähän? Personal trainerimme Timo Haikarainen vääntää myytin rautalangasta!

  • Heikki Soini: Kärsitään joulu ja jatketaan elämää!

    Ei joululla ole väliä, yhteinen aika on tärkeintä.

    Joulusuklaat ilmestyivät lähikauppaani lokakuussa. Se käynnisti kahden kuukauden kuumotuksen ja stressin, joka purkautuu monessa perheessä itkuun jo jouluaaton aamuna. Lapset juoksevat hysteerisinä pitkin seiniä ja vanhempien selkäranka katkeaa viimeistään silloin, kun kinkku kuivuu valvomisesta huolimatta. Kuulostaako tutulta, kysyy MHL:n Heikki Soini.

  • Vanessa Kurri: Olen tappavan tylsä joulunviettäjä

    Neljän lapsen äiti tekee joulun perinteiden mukaan.

    Kotiäiti ja juontaja Vanessa Kurri on jouluihminen, mutta valmistelut jäävät häneltäkin usein viime tippaan. Neljän lapsen koulu- ja harrastuskuljetusten välillä Kurri sompailee sitten ympäriinsä hakemassa jouluherkut juuri niistä oikeista ja perinteisestä paikoista. Kurrille on tärkeää tehdä joulu täsmälleen samojen askelmerkkien mukaan kuin hänen äitinsä aikanaan teki. Vanessa Kurri on MHL:n vieraana TV2:ssa maanantaina 19.12. klo 21, kun aiheena on Unelmien joulu.

  • Bloggari Anna-Kaisa Huurinainen: Tänä vuonna otamme joulun rennosti

    Liika suorittaminen on aiemmin pilannut Huurinaisen joulun.

    Viime jouluna 47 palasta -blogin Anna-Kaisa Huurinainen suunnitteli joulun tarkasti: laati menun ennakkoon ja kestitsi koko lähisuvun. Odotukset ja stressi olivat kuitenkin liian kovat, ja joulu meni mönkään. Kokemuksesta viisastuneena Huurinainen aikoo ottaa tämän joulun mahdollisimman rennosti.

  • Muusikko Stig: Henkinen valmistautuminen jouluun kannattaa aloittaa hyvissä ajoin

    Kahden lapsen isä nauttii valmiista joulupöydistä.

    Muusikko Stig tunnetaan hiteistään, mutta arkielämässä Pasi Siitonen ei puumia metsästä. Sen sijaan hän on kahden pienen pojan isä, joka odottaa joulua yhtä paljon kuin lapset. Erityisen tärkeää on nimenomaan jouluun virittäytyminen: jos sitä ei aloita ajoissa, joulu saattaa livahtaa huomaamatta ohi. Stigin jouluvalmisteluihin ei kuitenkaan kuulu stressi tai touhottaminen, vaan tärkeintä on rauhoittuminen.