Hyppää pääsisältöön

Tuntemattoman sotilaan todellinen rykmentti

Vuonna 1995 valmistuneessa tv-ohjelmassa seurataan Jalkaväkirykmentti 8:n veteraaneja, jotka vierailevat Karjalassa jatkosodan aikaisilla taistelupaikoilla. Veteraanien sodanaikaiset vaiheet ovat tulleet suomalaisille hyvin tutuiksi alikersantti Väinö Linnan ansiosta, joka kuvasi rykmentin kokemuksia romaanissaan Tuntematon sotilas.

Jalkaväkirykmentti 8 eteni jatkosodassa valtaamaan Petroskoin kaupungin eli Äänislinnan. Myöhemmässä asemasotavaiheessa se linnoitti itärajaa aina Syvärin suurhyökkäykseen saakka. Tuntemattomassa sotilaassa seuratun sotilasyksikön esikuvaksi päätyi rykmentin ensimmäisen pataljoonan konekiväärikomppania, jonka kiväärijohtajana Väinö Linna itse toimi.

Leo Lehdistön toteuttamassa ohjelmassa JR 8:n rykmentin veteraanit matkustavat takaisin Syvärin alueille ja Petroskoihin asti. Useimmat matkalle lähteneistä veteraaneista olivat jatkosodan alkaessa olleet vielä nuoria miehiä ja ensikertalaisia sodan myrskyssä. Ohjelmassa veteraanit paitsi muistelevat omakohtaisia kokemuksiaan, myös esittelevät sotilasyksikkönsä taktiikkaa mm. hyökätessä vihollisen asemiin.

Vihollinen ei ole ihminen, niin kauan kuin sillä on ase. Kun se aseen heittää pois ... tarjotaan tupakka.― Arvo Pirhonen

Juoksuhautojen ja poteroiden kovertamilta kankailta edetään Laatokan rantaan, jossa miehet olivat suorittaneet sodan ensimmäinen vesistönylityksen. Monille ylitys oli myös koko sotilasajan ensimmäinen. Rannalta on Mantsinsaarelle matkaa kilometrin verran.

Lopulta matka vie myös Petroskoihin, jota veteraanit olivat mukana valtaamassa vuoden 1941 lokakuussa. Kaupunkia vastapäätä olevalle kalliolle saavutaan vieläpä samaan kellonaikaan, kuin sodan aikana. Itse kaupungin valtauksesta miehillä on runsaasti muistoja: kaupungin satamasta oli löytynyt yli viisikymmentä kuorma-autoa täynnä evakuoitavaksi tarkoitettua tavaraa ja ruokaa. Myös kaupungin viinavarasto ryöstettiin ja oluttehdasta suojeltiin sotapoliiseilta, jotka olivat saaneet käskyn räjäyttää sen.

Ohjelma päättyy Vekaranjärvellä 17. kesäkuuta järjestettyyn muistotilaisuuteen. Jalkaväkirykmentti 8 tunnetaan myös sen sodan aikaisella peitenimellä Ukko. Ohjelmassa haastateltavat sotaveteraanit: Matti Uurasjärvi, Tarmo Visti, Arvo Pirhonen, Reino Kaski, Sulo Suorttanen, Arvo Rantanen, Teuvo Rajala ja Pentti Tuhtonen.

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto