Hyppää pääsisältöön

"Anna mun mennä" sanoo teini - pysy mukana teinin muutoksessa!

Teinityttö piirros
Teinityttö piirros Kuva: Pixabay marja hintikka live

Kun lapset ovat pieniä, he tarvitsevat paljon hoivaa, huolenpitoa ja ohjausta. Monen mieleen hiipii ajatus, että onneksi tämä joskus muuttuu, onneksi vielä joskus saa syödä lounaansa rauhassa ja käydä suihkussa ilman, että joku huutaa oven takana. Muutos voi tapahtua yllättävän nopeasti, sanoo Väestöliiton asiantuntija.

Muutoksen silmässä saatat yhtäkkiä huomata olevasi tilanteessa, jossa sinä tarvitset enemmän lapsiasi kuin he sinua. Sinun teinisi jakaa kavereiden kanssa ne tärkeimmät jutut ja vanhemmat saavat osakseen vain pieniä murusia nuorten maailmasta.

Ristiriitatilanteissa omat pelot ja huolenaiheet voivat sumentaa ajattelua ja voi olla vaikeaa luottaa nuoren harkintakykyyn. Nuori osoittaa herkästi, että olet vanhempana jotenkin nolo. Noloa on se, että kyselet nuorelta tai tämän kavereilta liikaa tai että yrität kasvattaa ja valistaa nuorta asiassa, jonka hän on tiedostanut ja miettinyt valmiiksi jo kauan sitten.

Muutoksessa on riskinsä

Nuoren itsenäistyminen on tärkeä kehitysvaihe, jossa aivotoiminta muuttuu. Daniel Siegel puhuu aivomyrskystä, jossa nuoruusvuosien aivojen muutokset ovat perustana neljälle, nuorille tyypillisille ominaisuuksille, joita ovat seuraavat:

  • elämyshakuisuus
  • sosiaalisuus
  • tunteikkuus
  • luovuus

Näissä kaikissa ominaisuuksissa on paljon hyvää ja tarpeellista, mutta ne voivat olla myös riski.

Elämyshakuinen nuori on kiinnostunut elämästä, mutta altistuu helposti vaaroille, joita hän vähättelee.

Nuoruuden sosiaalisuus suuntautuu enimmäkseen ikätovereihin, mutta altistaa riskikäyttäytymiselle, jos ainoana viiteryhmänä ovat omanikäiset.

Tunteikkuus värittää elämää, mutta voimakkaat tunteet saattavat näyttäytyä pahantuulisuutena ja voimakkaana raivona.

Luovuuden kehityksen myötä nuori osaa avartaa näkökulmiaan, mikä voi kuitenkin johtaa myös identiteettikriisiin ja ryhmäpaineeseen.

Pysy mukana muutoksessa

Kun nuori muuttuu, on vanhemman hyvä tehdä tilannearvio ja pohtia omaa vanhemmuuttaan. Miten suhtautua tuohon murrosikäiseen, josta haluaa pitää huolta? Nuori ei siedä, että häntä kohdellaan kuin pikkulasta. Kuitenkin tuo samainen nuori tarvitsee ja kaipaa oman vanhemman tukea ja turvaa monessa haasteellisessa tilanteessa.

Vanhempien on nuoren itsenäistymispyrkimysten keskellä kestettävä tilanteita, joissa nuoreen ei saa yhteyttä toivotulla tavalla ja välillä oma auktoriteetti lipeää käsistä kuin saippua. On pakko kasvaa murrosikäisen vanhemmaksi.

Näistä vinkeistä voi olla hyötyä:

  1. Suhtaudu nuoreen kunnioittavan uteliaalla, ei-tietävällä asenteella. Annan nuoren kertoa omat ajatuksensa ja tunteensa ilman keskeytyksiä ja väliintuloja. Hyväksy se, että nuori katsoo asioita erilaisesta näkökulmasta. Kunnioita hänen kokemustaan.
  2. Ota vastaan nuoren tunteet ja ilmaise, että kuulet häntä. Voit tehdä sen vaikka toistamalla rauhallisesti sen, mitä nuori sanoo. Kun kuuntelet ja olet läsnä, nuori kertoo sinulle huoliaan toistekin.
  3. Älä luovuta heti, vaikka nuori kääntää sinulle selkänsä tai sulkee ovensa. Näe vaivaa sen suhteen, että nuori tietää sinun olevan kuulolla ja käytettävissä. Koputa oveen ja keitä puuroa vielä kerran.
  4. Jokainen janoaa kuulla olevansa merkityksellinen jollekin. Kerro usein nuorelle, mitä hän sinulle merkitsee.

Kirjoittaja: Anja Saloheimo, asiantuntija, VTM, Väestöliitto ry
Kirjallisuutta: Cacciatore, Raisa: Aggression portaat. 2007. Opetushallitus. Cacciatore, Raisa: Kapinakirja. Aggressiokasvattajan käsikirja – koululaisesta aikuiseksi, 2009, Väestöliitto. Siegel, Daniel J.: Brainstorm. Nuoruuden aivomyrskyn voima ja merkitys. 2014. Basam books.

Uusimmat sisällöt - Marja Hintikka Live

  • Eineksiä, uhkailua, liikaa töitä – unohda turha syyllisyys vanhempana! MHL:n vieraat näyttävät esimerkkiä

    Syksyn vieraat avautuvat mistä eivät enää ota paineita.

    Vapaus, vanhemmuus, tasa-arvo. Marja Hintikka Live on puolentoista vuoden ajan ravistellut suomalaista perhekeskustelua, romuttanut turhia kulisseja ja nostanut pöydälle vaikeitakin keskustelunaiheita. Kaiken takana on tavoite vapauttaa vanhemmat turhista paineista ja jatkuvasta syyllisyydestä. Kiukuttelevia lapsia? Liikaa töitä? Unettomia öitä? Parisuhde rakoilee? Et ole yksin. Meillä on ihan samanlaista.

  • Lapset repivät parrasta ja nestehukka on lähellä - tällaista on joulupukkien karu todellisuus

    Joulupukit kertovat ammattinsa pahimmat puolet.

    Kuvittele itsesi joulupukiksi tai -muoriksi. Mielessäsi pyörii kuva piparintuoksuisista kodeista, joissa pukki istutetaan pehmeälle nojatuolille glögi kädessä ja suloiset punaposkiset pikku lapsoset laulavat heleällä äänellä sopivan lyhyen kappaleen. Kukaan ei itke, kukaan ei pelkää ja koko hommaan menee noin 10 minuuttia. Ulko-ovella sinulle annetaan sovittu summa rahaa ja poistut tyytyväisenä seuraavaan kohteeseen. No, se ei todellakaan mene ihan niin.

  • Pyjama on paras jouluasu, vinkkaavat MHL-vanhemmat

    Ei kiireelle, kyllä rennolle romantiikalle!

    Idyllisten puitteiden viilaaminen tekee erityisesti perheenäideistä helposti huumorintajuttomia piiskureita. Tonttulakki alkaa kiristää liikaa ja joulunalusviikoista tulee yhtä pitkää to-do -listaa.

  • Kestävyysliikunta lihottaa?!

    Timo Haikarainen ja kestävyysliikuntamyytti.

    Kuinka on - suosiako kovatehoista vai matalatehoista treeniä - ja miten kortisoli liittyy tähän? Personal trainerimme Timo Haikarainen vääntää myytin rautalangasta!

  • Heikki Soini: Kärsitään joulu ja jatketaan elämää!

    Ei joululla ole väliä, yhteinen aika on tärkeintä.

    Joulusuklaat ilmestyivät lähikauppaani lokakuussa. Se käynnisti kahden kuukauden kuumotuksen ja stressin, joka purkautuu monessa perheessä itkuun jo jouluaaton aamuna. Lapset juoksevat hysteerisinä pitkin seiniä ja vanhempien selkäranka katkeaa viimeistään silloin, kun kinkku kuivuu valvomisesta huolimatta. Kuulostaako tutulta, kysyy MHL:n Heikki Soini.

  • Vanessa Kurri: Olen tappavan tylsä joulunviettäjä

    Neljän lapsen äiti tekee joulun perinteiden mukaan.

    Kotiäiti ja juontaja Vanessa Kurri on jouluihminen, mutta valmistelut jäävät häneltäkin usein viime tippaan. Neljän lapsen koulu- ja harrastuskuljetusten välillä Kurri sompailee sitten ympäriinsä hakemassa jouluherkut juuri niistä oikeista ja perinteisestä paikoista. Kurrille on tärkeää tehdä joulu täsmälleen samojen askelmerkkien mukaan kuin hänen äitinsä aikanaan teki. Vanessa Kurri on MHL:n vieraana TV2:ssa maanantaina 19.12. klo 21, kun aiheena on Unelmien joulu.

  • Bloggari Anna-Kaisa Huurinainen: Tänä vuonna otamme joulun rennosti

    Liika suorittaminen on aiemmin pilannut Huurinaisen joulun.

    Viime jouluna 47 palasta -blogin Anna-Kaisa Huurinainen suunnitteli joulun tarkasti: laati menun ennakkoon ja kestitsi koko lähisuvun. Odotukset ja stressi olivat kuitenkin liian kovat, ja joulu meni mönkään. Kokemuksesta viisastuneena Huurinainen aikoo ottaa tämän joulun mahdollisimman rennosti.

  • Muusikko Stig: Henkinen valmistautuminen jouluun kannattaa aloittaa hyvissä ajoin

    Kahden lapsen isä nauttii valmiista joulupöydistä.

    Muusikko Stig tunnetaan hiteistään, mutta arkielämässä Pasi Siitonen ei puumia metsästä. Sen sijaan hän on kahden pienen pojan isä, joka odottaa joulua yhtä paljon kuin lapset. Erityisen tärkeää on nimenomaan jouluun virittäytyminen: jos sitä ei aloita ajoissa, joulu saattaa livahtaa huomaamatta ohi. Stigin jouluvalmisteluihin ei kuitenkaan kuulu stressi tai touhottaminen, vaan tärkeintä on rauhoittuminen.