Hyppää pääsisältöön

Terrorin varjot Suomen yllä: käsikirjoitus

Suomi on toistaiseksi säästynyt kansainväliseltä terrorismilta. Kansalaisten turvallisuudentunnetta ovat horjuttaneet mieleltään järkyttyneet joukkomurhaajat kouluissa ja kaupunkien keskustoissa, viimeksi reilu viikko sitten Imatralla.

Suojelupoliisin tilannekuvan mukaan lintukodon aika on ohi. Suomen kansalainen on tehnyt itsemurhaiskun Irakissa. Osa sota-alueelle lähteneistä suomalaisista on noussut merkittäviin asemiin pelätyssä Isis-järjestössä.

Tuomas Portaankorva:
”meillä on ollut hyvin pieni radikalisoituneiden joukko, aiemmin, se on valitettavasti kasvussa. Suomen profiili on muuttumassa.”

Ulkomainen tai kotimainen terrori-isku on todennäköisempi kuin koskaan aikaisemmin.

Mikko Paatero:
”Tiedän, että on olemassa paljon tämmöisiä ihmisiä, ainakin kymmeniä tämmöisiä ihmisiä Suomessa, jotka suunnittelevat tällaisia asioita. Sen takia tällaisen todennäköisyys tietenkin kasvaa koko ajan.”

MOT: Terrorin varjot Suomen yllä

Marraskuun alkupuolella Helsingin käräjäoikeudessa oli syytettynä 21-vuotias nainen, joka oli suunnitellut ampuvansa ainakin 40 oppilasta entisessä koulussaan Kokkolassa.

Nainen ilmoitti ihailevansa Pekka-Eric Auvista, joka vuonna 2007 oli surmannut kahdeksan ihmistä ja itsensä Jokelassa.

Nainen oli yrittänyt hankkia aseen, mutta ei ollut siinä onnistunut. Hän jäi kiinni rikoksen valmisteluvaiheessa. Syytetty on tällä hetkellä mielentilatutkimuksessa.

Marraskuun lopulla paljastui toinen raju suunnitelma. Kolme alaikäistä tyttöä oli aikonut iskeä kolmeen eri kouluun Riihimäellä.
Kaksi tytöistä vangittiin ja kolmas siirrettiin muun viranomaisen huostaan.

Tarja Mankkinen:
”Et meilhän on taustalla nää koulusurmat, jotka oli 2007 ja 2008 ja sen jälkeen viranomaiset on tehny todella paljon asioita, että, että on parantunu kyky vastata tälläsiin uhkiin.

Marraskuiset tapaukset kertovat piilevistä uhkista, mutta myös viranomaisten lisääntyneestä hiljaisesta valvonnasta.

Mankkinen:
”Meillä on myös tää poliisin valtakunnalliset uhkat -toiminto, joka nyt tän vuoden alussa käynnisty ja joka ikään ku vastaa siihen haasteeseen, tähän ongelmaan, mikä jää mielenterveyspalvelujen ja sitten rikostoiminnan välillä.”

Suomen uhkatilanteen kiristyminen käy ilmi muun muassa siitä, että Suojelupoliisi on nostanut terrori-iskun uhka-arviota kaksi kertaa - ensin heinäkuussa 2014 ja sitten marraskuussa 2015. Kiristyminen käy ilmi myös sisäministeriön niin sanotuista ekstremismi-katsauksista.

Mankkinen:
”No, me ollaan viranomaispuolella ni jo-jostain, kohta kymmenen vuotta tehty, tehty työtä sen eteen, että Suomessa on edelleen turvallista ja Suomen uhkataso on alhanen. Mut tietysti maailma on nyky, tänä päivänä sellanen, että koskaan ei voi sanoo ”ei koskaan.”

Väkivaltaisella ekstremismillä tarkoitetaan sitä, että väkivaltaa käytetään, sillä uhataan, siihen kannustetaan tai se oikeutetaan aatemaailmalla perustellen. Väkivaltaisen ekstremismin äärimmäinen muoto on terrorismi.

Kansallinen väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennalta ehkäisyn toimenpideohjelma:
”Väkivaltaisen ekstremismin uhka on muuttunut ja lisääntynyt Suomessa. Yksi tähän liittyvä uhka on ollut Syyrian ja Irakin alueen konflikti ja tätä seurannut turvapaikanhakijoiden määrän merkittävä kasvu, joka on lisännyt vastakkainasettelua väestön keskuudessa.”

Väkivaltaista ekstremismiä ehkäisemällä pyritään vähentämään terrorismin ja joukkosurmien uhkaa.

Kansallinen väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennalta ehkäisyn toimenpideohjelma:
”Aatemaailmalla perustellun väkivallan vaikutus turvallisuuden tunteelle ja yhteiskuntarauhalle on suurempi kuin väkivallantekojen välittömät vaikutukset. Uhka kohdistuu varsinaisten väkivallan uhrien ja heidän lähipiirinsä lisäksi myös niihin väestöryhmiin, joita uhrit edustavat.”

Elokuun lopussa julkaistun uusimman tilannekatsauksen mukaan vuonna 2015 syntyi uusi viharikosilmiö: vastaanottokeskuksiin kohdistuneet tuhotyörikokset, joita poliisin tietoon tuli viime vuonna 15 kappaletta.
Vastaanottokeskuksiin kohdistuneet rikokset loppuivat turvapaikanhakijoiden määrän laskettua tänä vuonna aiempien vuosien tasolle. Alkuvuonna poliisi kirjasi vain yhden vastaanottokeskuksen tuhopolton.

Sisäministeriön Kansalliseen väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ektremismin ennalta ehkäisyn toimenpideohjelmaan on kirjattu 36 erilaista keinoa, jolla valtiovalta yrittää pitää Suomen turvallisena.

Mankkinen:
”Ja niistä suurin osa on lähteny käyntiin. Ihan yks, mikä on käynnissä, on muun muassa, et me kehitetään toimintamallia näitten palaajien käsittelemiseks viranomaisten yhteistyönä..”

Suojelupoliisi puhuu yli 300 seurannassa olevasta henkilöstä.

Portaankorva:
”Meillä on henkilöitä, jotka joko jollain toiminnallaan tukevat väkivaltaista toimintaa ulkomailla, osallistuvat terroristijärjestöjen tai -ryhmän tukemiseen, mut sit meillä on henkilöitä joilla on suorat kontaktit esimerkiksi terroristijärjestöissä hyvinkin merkittävissä asemissa oleviin henkilöihin”

Lisäksi viranomaiskoneistolta on kadonnut noin 3000 turvapaikanhakijaa. Nämä ovat osa Suomeen viime vuonna tulleista reilusta 32 000 turvapaikanhakijasta. Heistä noin neljäsosa on saanut turvapaikan ja puolet kielteisen päätöksen.

Osa elää paperittomina Suomessa tai muualla Euroopassa. Viranomaiset varoittavat, että järjestäytyneen yhteiskunnan ulkopuolella elävinä nämä saattavat radikalisoitua ja ajautua rikollisiin kuvioihin.

Portaankorva:
”Suomi on ollut sivussa esim. erilaisista konflikteista joissa terrorismi on saanut alaa ja ikään kuin vallannut mieliä. Ylipäätään meidän historiamme on ollut sellainen, että olemme hyvinkin tällaisella neutraalilla profiililla tuolla terroristiryhmien keskuudessa onnistuneet pysymään, eli emme ole tulleet nimetyiksi minkään näköisesti terrori-iskun kohteeksi. Tän kaltaisia syitä, sitten
meillä on ollut hyvin pieni radikalisoituneiden joukko, aiemmin, se on valitettavasti kasvussa. Suomen profiili on muuttumassa.”

MOT:
”Olemmeko niin syrjässä, että olemme turvassa?”

Sanna Heikinheimo:
”Kukaan ei voi oikeestaan sanoo, että mistä, mistä se johtuu, johtuu, varmaan se syrjäinen sijainti on yks, yks tekijä ja se, että Suomi ei oo ollu tuolla kansainvälisillä foorumeilla semmosissa tehtävissä tai semmosissa asemissa, että, et Suomi ois noussu siellä jotenki terroristien listalle. Näin mä itse uskon. ”

MOT:
”Katselimme tällaisia ISIS:in propagandavideoita ja, ja siellä oli mainittuna tai oli eri maiden lippuja ja oli tää niin kun ISIS:in vastainen koalitio, ni siellä Suomen lippukin oli mukana. Aiheuttaako tämä mitään vaaraa?”

Heikinheimo:
Kyllähän se on ollut tiedossa aiemminkin, että, että Suomen lippu on siellä mukana. En usko, että se Suomessa mitenkään tilannetta muuttaa.

Suomessa on viime vuosina ja kuukausina paljastunut tapauksia, joissa osallisina on ollut konfliktialueilta tulleita henkilöitä.

Kahta Suomessa vangittuna olevaa irakilaisveljestä vastaan on nostettu syytteet muun muassa terroristisessa tarkoituksessa tehdyistä murhista ja törkeästä sotarikoksesta. Syytteet liittyvät Irakissa kesäkuussa 2014 tapahtuneeseen joukkomurhaan. ISISin taistelijat surmasivat Camp Speicherissa yli tuhat vangeiksi otettua Irakin armeijan ja turvallisuusjoukkojen sotilasta. Syytteisiin asetettujen miesten epäillään osallistuneen joukkomurhaan. Syytetyt ovat kiistäneet osallisuutensa verilöylyyn.

KRP:llä on esiselvittelyssä ja tutkinnassa kymmenestä kahteenkymmeneen terrorismi- tai sotarikostapausta, joista osa on siirtymässä syyteharkintaan lähiaikoina.

Turvallisuuspoliittista keskustelua on viime viikkoina lämmittänyt entinen poliisiylijohtaja Mikko Paatero, joka on esittänyt rajuja väitteitä.

MOT:
"Kirjoitatte tuoreessa kirjassanne: ”On vain ajan kysymys, koska ensimmäinen varsinainen terroriteko tapahtuu Suomessa.”

Paatero:
”Silloin mä tarkoitan tällä terrori-sanalla vähän laajemmin. Nykyään käytän mieluummin sanaa joukkomurha. Nythän oikeudessa on tapaus, jossa, jossa eräs nainen tavoitteli 40 ihmisen henkeä.”

”Tiedän, että on olemassa paljon tämmöisiä ihmisiä, ainakin kymmeniä tämmöisiä ihmisiä Suomessa, jotka suunnittelevat tällaisia asioita. Sen takia tällaisen todennäköisyys tietenkin kasvaa koko ajan.”

”Yksi semmoinen seikka, joka myös minusta vaikuttaa, niin voi hyvin olla, että Suomi haluttaisiin pitää tämmöisenä niin kuin lepopaikkana. Niin kuin sanoin, täällä on varmaan ihmisiä, jotka kykenevät joukkomurhiin tälläkin hetkellä, mutta onko Suomi semmoinen kohde vai olisiko parempi, että se tehtäisiin sitten jossain muualla.”

MOT:
”Onko se mahdollista, että Suomesta tulee tämmöinen kurkunleikkaajien turvasatama?”

Paatero:
”Semmoinen Suomi ehkä osittain on ollut jo pitkän aikaa yksittäisten ihmisten mielessä, mutta ei se ole poissuljettu mahdollisuus.”

Suomesta on lähtenyt Syyrian konfliktialueille noin 80 henkilöä, joista valtaosa on suojelupoliisin mukaan pyrkinyt osallistumaan väkivaltaiseen toimintaan. Määrä on Euroopan suurimpia kun se suhteutetaan maassa olevaan muslimiväestöön.

Noin 20 heistä on kuollut taisteluissa. Saman verran on palannut Suomeen. Erityisesti verisiltä taistelukentiltä palaajista Supo on huolissaan. He ovat tottuneet käyttämään väkivaltaa ja ovat mahdollisesti radikalisoituneet matkan aikana.

Karin Creutz-Sundblom:
“Keskeisin syy Syyriaan lähtemiseen on ollut Syyrian kansan auttaminen Bashar al-Assadin sortoa vastaan.”

Eräät tutkijat pitävät väitteitä kuitenkin liioiteltuina. Etnisten suhteiden ja nationalismin tutkimuskeskus järjesti hiljattain tilaisuuden, jossa pohdittiin laaja-alaisesti, mikä vetää nuoria ihmisiä Syyrian sotimaan.

Creutz-Sundblom:
”Ne henkilöt, ketä olen itse tavannut, niin en näkisi millään tavoin vaaraksi suomalaisille, päinvastoin. Ne on ihmisiä, jotka on joutunu miettimään ihan eri tavoin kuin moni muu sitä, että mikä on elämän arvo esimerkiksi.”

Karin Creutz-Sundblom tutki kahden muun kanssa Suomesta Syyrian ja Irakin konfliktikentälle suuntautuvaa liikkuvuutta. Tutkimusryhmä haastatteli sota-alueelle lähteneitä ja heidän läheisiään sekä tutki viestintää sosiaalisessa mediassa. Lähtijöitä ei voi pitää tutkimuksen perusteella syrjäytyneinä, vaan pikemminkin aktiivisina toimijoina yhteisöissään.

Creutz-Sundblom:
”Syyrian tilanne koettiin itselleen jotenkin henkilökohtaisesti, henkilökohtaisena velvollisuutena tehdä jotain siellä, velvollisuutena. Maailmanpolitiikkaa koetaan epäreiluna.
Koetaan, että islamilainen maailma on jatkuvan hyökkäyksen alla, Irakin sota, Afganistanin sota.”

Konfliktialueelle Suomesta matkustaneet ovat hyvin heterogeeninen joukko. Suojelupoliisin mukaan he edustavat 19:ää eri kansallisuutta. Joukossa on myös islamin uskoon kääntyneitä kantasuomalaisia

Portaankorva:
”Jotka siellä taisteluun osallistuvat, niin verkostoituvat automaattisesti hyvinkin väkivaltaisten toimijoiden kanssa. Ja suojelupoliisin näkemys on, että jatkossa palaajat ja vierastaistelijat jotka ovat palanneet alueelta ovat seuraava turvallisuusselvitysten tai suojelupoliisin selvitysten kohteena oleva ryhmä, koska heidän kokemuksensa, koulutuksensa ja verkostoitumisensa on selvitettävä ja sen uhka arvioitava.”

Creutz-Sundblom:
”Tietysti sota vaikuttaa, sodan näkeminen, siis sodan näkeminen vaikuttaa ihmisiin paljon. Se, että näkee kärsimystä ja näkee loukkaantumisia. Tää on ihan sama asia periaatteessa, sama asia, joka koskee kaikkia, jotka käy konfliktialueilla, rauhanturvaajia tai missä tahansa. Mut sit on hyvä muistaa, että kaikki ketkä Suomesta on lähtenyt, niin ei ole lähtenyt Isisiin.”

Suomesta lähteneiden vierastaistelijoiden rooli tuli esiin Ruotsin ensimmäisissä äärijärjestö-ISISiin liittyvissä tuomioissa. Göteborgissa tuomittiin vuosi sitten kaksi miestä Isisin nimissä tehdyistä terrorismirikoksista elinkautisiin vankeusrangaistuksiin. Tuomiot tulivat osallistumisesta kahden vangin teloitukseen.
Syyttäjän tärkeimmät todisteet ovat videofilmit, jotka poliisi löysi toisen miehen kotoa. Videoilla näkyy kuinka kaksi miestä teloitetaan leikkaamalla näiden kurkut auki Aleppossa vuonna 2013. Miehet eivät suorita teloituksia itse, mutta ohjaavat toimintaa.

MOT:n saamien tietojen mukaan göteborgilaiset jihadistit ovat taistelleet suomalaisten kanssa samoissa yksiköissä.

Kristiina Koivunen:
“Syy miksi mut on kutsuttu tänne, on se, että mä oon kirjoittanut kirjan, jonka nimi on Suomen nuoret jihadistit.”

Kristiina Koivunen on kirjoittanut seitsemän kirjaa kurdeista. Vuodesta 2009 vuoteen 2012 Koivunen työskenteli yliopisto-opettajana Kurdistanin autonomisella alueella Pohjois-Irakissa. Turkki määräsi Koivuselle maahantulokiellon vuonna 2006. Koivunen on pohtinut syitä nuorten islaminuskoisten radikalisoitumiselle.

Koivunen:
”Suomessa on nyt tullu ja tulossa aikuisikään niinkun 90-luvulla tänne tulleiden niinkun maahanmuuttajien Suomessa syntyneet lapset. Ja he, heidän identiteetti ei oo kovin voimakas.
Eli jos he menee siihen vanhempien synnyinmaahan, niin sen he kokee niinkun ulkomaaks. Mut Suomessa niinkun, jos ajatellaan Suomessa syntyneitä somalinuoria, kurdinuoria, arabivanhempien nuoria, jotka ulkonäöltään näyttää erilaisilta, niin heihin kuitenkin suhtaudutaan niinkun ulkomaalaisiin. He, heihin, heiltä kysytään, et mistä sä oot tullu. Ja jos henkilö pitää itseään suomalaisena, niin se on todella hämmentävää.”

Puhutaan väkivaltaisesta jihadismista. Sillä tarkoitetaan niitä kansainvälisiä poliittisia liikkeitä, jotka perustelevat väkivallan käyttöä omalla, valtavirrasta poikkeavalla tulkinnallaan islamin uskonnosta. Liikkeille on tyypillistä, että ne julistavat valtavirran vääräuskoisiksi. Koivunen on verrannut väkivaltaisen jihadismin vetovoimaa natsismin nousuun 1930-luvulla.

Koivunen:
”Perusasia on toiseuden kieltäminen. Et he hyväksyy vaan niinkun oman tulkintansa mukasia ihmisiä.”

”Ja mä haluun korostaa niinkun sitä, että tää radikalisoituminen ei oo sellanen ilmiö, joka koskettais niinkun kymmeniä tuhansia nuoria. Eikä, eikä niinkun maahanmuuttajataustasista nuoristakaan niinkun täs vaaravyöhykkeessä ole… ei sitä lasketa varmaan tuhansissa vaan sadoissa. Sellasia ihmisiä, jotka kannattaa tai ymmärtää näitä jihadistitaistelijoita, niin se ryhmä on paljon isompi.Ja heidän, heidän niinkun syynä on tietynlainen pettyminen suomalaiseen tai länsimaiseen yhteiskuntaan ja ulkopuolisuuden tunne.”

Suomesta on lähtenyt muslimiväestöön suhteutettuna EU-maista eniten vierastaistelijoita Lähi-idän konfliktialueille. Karin Creutz-Sundblomin mielestä julkisuudessa olleet luvut ovat liioiteltuja.

Creutz-Sundblom:
”Siihen usein niputetaan ylipäätään Syyriaan lähteneitä. Suomessa on 70 000 muslimia, joista kymmeniä ihmisiä on, on lähtenyt, niin tota sinänsä ei ole kovin vaikuttava luku. ”

Ihmetystä on herättänyt se, miksi rauhallisessa Suomessa radikalisoituminen on yleistynyt.

Creutz-Sundblom:
”Suomessa on aika paljon muitakin ääri-ilmiöitä tai sellaisia niin kuin yhteiskunnallisia ongelmia, jotka antaa osviittaa siihen, että kaikki eivät välttämättä (sitä onnistunutta tai) pääse osaksi siihen onnistuneeseen yhteiskuntaan. Täällä on ollut kouluampumisia, vaikka koulujärjestelmä on maailman parhaimpia.”

”On paljon näyttöä siitä, että muslimit tämän päivän Suomessa ja Euroopassa ylipäänsä kohtaa enemmän syrjintää kuin parikyt vuotta sitten.”

Uusia tapauksia nousee pintaan jatkuvasti, koska viranomaisilla on useita eri kanavia, joista tihkuu tietoa uhkaavista henkilöistä tai toiminnasta.
Yksi uusi toimielin on keskusrikospoliisiin sijoitettu Uhkat –ryhmä. Uhkat-toiminnassa on kyse niin sanotun kohdennetun väkivallan ennalta estämisestä.

Santeri Sivonen:
”Tyypillinen tapaus useimmiten on sellainen, jossa tunnistetaan, tunnistetaan, että tämmöinen yksittäisen henkilön oirehtiminen, eli se voi tulla poliisilaitoksen työtehtävien ohessa tai se voi tulla vaikka kansalaiselta, joka on ollut sit vaikka verkko-, verkkokeskustelussa, verkossa käytävässä keskustelussa yhteydessä henkilöön.”

MOT:
”Montako potentiaalista kouluampujaa tai joukkosurmaajaa olette saaneet paljastettua?”

Sivonen:
”Yksiselitteistä vastausta on vähän vaikea antaa. Meillä on laaja kirjo erilaisia tilanteita, henkilöitä, joilla käytös herättää huomiota, aiheuttaa huolta lähipiirissä tai viranomaisten taholla.”
”Meille tulee pieni osa kaikista uhkatilanteista tai sanotaan vakavimmista tämän sektorin tilanteista. Jatkuvasti on työn alla joku tapaus.”

MOT:
”Mitäs sitten, jos tällaista huolestuttavaa tapausta, häntä ei voi laittaa pakkohoitoon, mikä on sitten väliintulo?”

Sivonen:
”Silloin tavallaan paine sille, että jotain tarvitsee tehdä, jää aika paljon käytännössä poliisin huoleksi sitten siinä vaiheessa. Eli jälkiseurantaa, yhteydenpitoa tän henkilön kanssa ja sen seuraamista miten tilanne etenee. ”

Toinen uusi hanke on TUPA. Turvapaikanhakijoiden määrän kasvettua KRP:n tiloihin perustettiin TUPA-nimellä kulkeva yhteistyön muoto. Viranomaisten tiivistyneestä yhteistyöstä kertoo se, että KRP:n tiloihin TUPA-toimintaan on sijoitettu edustajat Suposta ja Maahanmuuttovirastosta.

Kolmas konkreettinen hanke on niin sanotun RADINET-toiminnan käynnistäminen. Tavoitteena on irrottaa radikalisoitunut henkilö väkivallasta tai väkivaltaisten ryhmien vaikutuspiiristä.

Oussama Yousfi:
”Kohderyhmänä on sekä uskonnon perusteella tehty väkivalta ja ekstremismi että poliittinen ekstremismi ja väkivalta.”

13 henkilöä on pyrkinyt irti ääriliikkeistä Radinetin kautta. Neljän henkilön kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä.

Yousfi:
”Ne ovat hyvin erilaisia tapauksia. He haluavat keskustella niistä, että he haluavat pois siitä vihan kierteestä, tai sitten jos on myös syytteitä esimerkiksi terroristisesta toiminnasta ja sen takia on aiheutunut hankaluuksia.”

MOT:
”Miksi musliminuoret radikalisoituvat Suomessa, vaikka täällä on päällisin puolin asiat hyvin?”

Yousfi:
”Niin. Just ehkä yhteiskunnallinen keskustelu ja ehkä tämmöinen vähän ylireagoiminen tähän koko ilmiöön saa ihmiset ajattelemaan, että muslimit radikalisoituu. Jos mietitään nää, jotka on lähtenytkin kriisialueelle, niin iso osa ei lähtenyt heistä taistelemaan. Ja ne, joilla ei ollut kielitaitoa, arabian kieltä tai paikallisen kulttuurin tuntemusta, ovat voineet hyvin helposti joutua esimerkiksi tämmöisten Isiksen tyyppisiin ääriliikkeitten riveihin.”

MOT:n saamien arvioiden mukaan turvapaikanhakijoiden joukossa on lukuisia, ehkä parikymmentä henkilöä, jotka ovat jollain tasolla osallistuneet väkivaltaisuuksiin tai suorastaan teloituksiin.

MOT:
”He ovat nyt vastaanottokeskuksissa eri puolella Suomea. Miten heitä valvotaan?”

Mankkinen:
”No Suomessahan on näitä juttuja nyt menossa oikeudessa ja poliisihan saa kokoajan vinkkejä vastaanottokeskuksissa. Et täähän on niin ku sellanen asia, mikä näyttäs, että vastaanottokeskuksis olevat henkilöt varsin halukkaita ite ilmottamaan sellasista henkilöistä, joita he tunnistaa ja joilla on heidän käsityksen mukaan kytköksiä väkivaltaiseen toimintaan.”

TV-kuvaaja Waleed Al Gburi on pitkään auttanut länsimaista mediaa Irakissa. Työ ulkomaalaisen median hyväksi kävi lopulta liian vaaralliseksi ja häntä uhkasi väkivalta. Vuosi sitten rahat riittivät siihen, että hän ja yksi poika matkustivat Suomeen. Waleed on sunnimuslimi.

Waleed Al Gburi:
“Sunnit ovat nykyään vähemmistö Irakissa. Muun muassa maan hallinto, eri taistelijat ja Isis uhkaavat sunneja. Kansainvälinen yhteisökin suhtautuu negatiivisesti. Ei tiedetä, että sunnialueilla taisteltiin terrorismia vastaan. Monet terroristit tulivat maahan muista maista.”

”Emme odottaneet, että Suomi hylkäisi turvapaikkahakemuksemme. On epäreilua, että sota-alueilla asuvat sunnit ovat saaneet kielteisen päätöksen, kun jotkut Etelä-Irakista tulleet šiiat ovat saaneet turvapaikan.”

”On häpeällistä, että jotkut pakolaiset varastavat tavaroita kaupasta tai jopa raiskaavat naisia.

MOT:
”Entä šiiaryhmien jäsenet? Onko turvapaikanhakijoissa šiialaisten tapporyhmien jäseniä?

AL-Gburi:
”Monia.”

MOT:
”Oletko varma?”

AL-Gburi:
”Kyllä. Olen nähnyt pakolaisten joukossa monia šiiaryhmien jäseniä. Vetoan Suomen viranomaisiin, että he tutkisivat, ketkä pakolaisista tekevät rikoksia. Kuinka moni rikoksia tehneistä on sunneja tai šiioja?”

Waleed sai vastikään kielteisen turvapaikkapäätöksen, josta hän on tehnyt valituksen.

Paatero:
”Mitä sitten voi tapahtua, kun tulee kielteiset turvapaikkapäätökset ja sen jälkeen osa ei halua lähteä maasta, ei vapaaehtoisesti ja ehkä ei saada pakollakaan vaan mennään tonne maan alle. 03:31:39 Sen jälkeen on mahdollisuuksia siihen, että nämä, jotka ovat koulutukseltaan sotilaita, ehkä sotilaskoulutuksen saaneita, niin niistä voi osa mennä järjestäytyneen rikollisuuden piiriin, ja ehkä kaikkein vaarallisinta olisi, jos jotain etnisiä rikollisryhmiä syntyisi sen jälkeen.”

”On hyvä muistaa, että muun muassa Europolin johtaja totesi Pariisin iskusta, josta nyt on noin vuosi aikaa, niin kaksi siinä olevaa terroristia tuli pakolaisaallon mukana Ranskaan.”

Portaankorva:
”Meillä on terrorismikytkösten määrä kasvanut voisiko sanoa jopa räjähtänyt viimeisen muutaman vuoden aikana. Syyrian konflikti on onnistunut mobilisoimaan Suomessa radikaaliajattelua ja henkilöitä.. tällaisia terrorismiin liittyviä taustatekijöitä on Suomessa entistä enemmän nähtävissä. Ja ja se kyllä on muuttanut meidän meidän turvallisuusympäristöä.”

MOT:
”Olette varmasti joutuneet luomaan kaikenlaisia strategioita, miten Suomi kestäisi terrori-iskun, jossa kymmeniä kuolee ja satoja loukkaantuu?”

Heikinheimo:
”Kyl se varmaan järisyttäis täällä koko kansakuntaa aika-, aikamoisesti. Vaikea, vaikea sanoo, mitä, mitä siitä seuraisi, mutta, mutta kylhän vaikka nää kouluampumistapaukset, ni on esimerkkinä siitä, että kuinka, kuinka kansalaiset reagoi ja viranomaset reagoi hyvin vahvasti niihin. Ei me onneksi olla Suomes jouduttu tottumaan sellaisiin tapahtumiin.”

Paatero:
”No mä pelkään, että Suomessakin ollaan lähellä sitä tilannetta, että tarvitaan Norjan tyyppinen tilanne. Eli Norjassa herättiin vasta Breivikin jälkeen. Sen jälkeen satsaukset ovat olleet huimia turvallisuuteen. ”

haastateltavat:

TUOMAS PORTAANKORVA
ylitarkastaja
suojelupoliisi

MIKKO PAATERO
entinen poliisiylijohtaja

TARJA MANKKINEN
kehittämispäällikkö
sisäministeriö

SANNA HEIKINHEIMO
poliisijohtaja, sisäministeriö
terrorismintorjunnan yhteistyöryhmän pj.

KARIN CREUTZ-SUNDBLOM
väitöskirjatutkija
Svenska social- och kommunalhögskolan

KRISTIINA KOIVUNEN
tietokirjailija
valtiotieteiden tohtori

SANTERI SIVONEN
rikoskomisario
Uhkat-ryhmän vetäjä

OUSSAMA YOUSFI
yhteisöpedagogi
RADINET-hanke

WALEED AL-GBURI
turvapaikanhakija

Muokattu: lisätty asiasana 13.12.2016 MK