Harto Hänninen
Yle
YYA:n henki ja vaikutusvaltaisen naapurin pelko paistavat rivien välistä elokuvassa, jolla juhlistettiin Suomen itsenäisyyden taivalta 1970-luvulla.
Suomalais-neuvostoliittolainen yhteistyö kukoisti monilla kulttuurin alueilla 1970-luvulla. Monesti naapurusten yhteistuotannot olivat kökköjä ja epäkiinnostavia, eivätkä välttämättä saavuttaneet suosiota kummassakaan maassa. Kiinnostavaksi tutkimuskohteeksi ne ovat nousseet vasta viime vuosina, kun Neuvostojen aikakauteen on kyetty ottamaan riittävästi etäisyyttä.
Luottamus (1976) kuuluu Kekkosen ajan suomettuneeseen ilmapiiriin, ja sitä esitettiin muun muassa koulunäytöksinä ympäri Suomen. Siitä syystä elokuva sai hiukan turhankin happaman vastaanoton; nykyisin sitä voi kenties avoimemmin katsoa oman aikakautensa elokuvallisena kuriositeettina. Viimeaikaiset kohut historiaa vääristelevistä oppikirjoista ja Facebookin poliittisia päätöksiä ohjailevista valeuutisista tekevät ehkä vanhoistakin historiatulkinnoista kiinnostavampia. Elokuvaa voi myös tarkastella näytteenä pelosta ja sensuurista, ja haeskella mahdollisia piiloviestejä.
Elokuvan tuotannossa pyöri melkoinen määrä väkeä Lenfilmistä, suomalaisosapuolia edusti Fennada-Filmi. Ohjaaja Matti Kassilakin oli valjastettu: hänen tehtävänsä Suomen kansallisfilmografian mukaan oli "valtionavun käyttöä valvova valtiovallan edustaja elokuvahankkeen tuotannonjohdossa". Kassila oli aiemmin tehnyt suomalais-neuvostoliittolaisena yhteistuotantona lyhytelokuvan YYA-sopimuksen juhlavuodeksi 1973, ja palasi aiheeseen vielä pitkässä elokuvassaan Natalia (1979), jossa rajan yli harhautunut neuvostolehmä palautetaan kotikonnuilleen.
Luottamuksen ohjaus oli kielisidonnaista toverillisuutta: venäjänkieliset kohtaukset ohjasi Tregubovitš, suomenkieliset Laine.
Luottamus kuvaa itsenäisen Suomen alkutaivalta; se kertoo valtuuskunnasta, joka matkasi Venäjälle joulukuussa 1917 neuvottelemaan bolshevikkihallituksen ja Leninin kanssa maamme itsenäistymisestä. Takaumien kautta valotetaan Leninin Suomi-suhdetta ja autonomian aikaa. Elokuvan lopussa luottamuksen ja ystävyyden takuuksi näytetään vuoden 1975 ETYK-asiakirjan allekirjoittamista sekä kuvia Kekkosen ja Brežnevin kohtaamisesta.
Marxismi-Leninismin Instituutin hyväksymä käsikirjoitus on täysin neuvostovalmisteinen, mutta suomenkielisen dialogin muokkasi käännöksestä Väinö Linna. Elokuvan pääosissa nähtiin Lenininä leningradilainen näyttelijä Kirill Lavrov, P.E. Svinhufvudina Vilho Siivola.
Valmistuttuaan elokuva oli kallein Suomessa tehty tuotanto, Fennada-Filmin osuus sen budjetista ylitti 2 miljoonaa markkaa. Teattereissa vastaanotto jäi laimeaksi, mutta kaitafilmiesitykset kiersivät kouluissa ja kartuttivat katsojalukuja. Yhteistyön hedelmä sai Riian elokuvafestivaalilla 1977 tuomariston erikoispalkinnon Kansallisfilmografian sanoin ”taiteellisista ansioista kuvattaessa rauhanomaisen rinnakkaiselon alkuvaiheita kahden naapurimaan välillä”.
Edvin Laine sai Luottamuksesta Suomen valtion elokuvataiteilijapalkinnon, ja Vilho Siivola sai parhaan miesnäyttelijän Jussi-palkinnon Svinhufvudin roolista.
- Luottamus (Doverije, Suomi / Neuvostoliitto 1976) Ohjaus: Viktor Tregubovitš ja Edvin Laine. Suomenkielinen dialogi: Väinö Linna. Näyttelijät: Vilho Siivola, Kirill Lavrov, Yrjö Tähtelä, Olavi Tuomi, Aune Ollila, Aarne Laine, Jarno Hiilloskorpi, Riina Ahonen, Risto Mäkelä, Aarno Sulkanen, Terhi Panula, Jussi Jurkka, Oleg Jankovski Pjatakov, Jur Demitsh ja Margarita Terehova.
