Hyppää pääsisältöön

Sampo – kulttielokuvan restauroitu kopio ensi kertaa televisiossa

Kun aurinko on varastettu, joutsenetkin kuolevat lentoon. Lemminkäinen elokuvassa Sampo.
Kun aurinko on varastettu, joutsenetkin kuolevat lentoon. Lemminkäinen elokuvassa Sampo. Kun aurinko on varastettu, joutsenetkin kuolevat lentoon. Lemminkäinen elokuvassa Sampo. Kuva: YLE Sampo,Lemminkäinen,Aleksandr Ptuško

Uusi restaurointi palauttaa värit ja sadun hohdon suuren luokan fantasiaelokuvaan.

Neuvostoliittolaisen elokuvataiteen kiehtovimmat ja taidokkaimmat alalajit olivat satufantasia ja animaatio. Eipä ihme, että YYA-henkisistä yhteistuotantoelokuvista kiistatta kirkkain helmi on Kalevalan tarinoista muokattu Sampo (1959), jonka tuotannon päävastuu oli Mosfilmillä.

Suomen Kansallisfilmografiassa kerrotaan, että suomalaiset elokuvavaikuttajat suhtautuivta hyvin varauksellisesti Neuvostoliitosta tulleeseen ehdotukseen Kalevala-pohjaisesta yhteituotantoelokuvasta. Lopulta hanketta ajanut Kustaa Vilkuna sai suostuteltua Risto Orkon puolelleen, ja Suomi-Filmi Oy ryhtyi tuotannon kotimaiseksi osapuoleksi.

Elokuvan ohjaajaksi kiinnitettiin Aleksandr Ptuško, joka oli niittänyt mainetta Cannesia myöten fantasiaelokuvillaan. Suomi-Filmin puolesta apulaisohjaajaksi tuli Holger Harrivirta. Pääroolit miehitettiin sosialistisista neuvostotasavalloista: Louhen osaan kiinnitetty Anna Orotško ja Ilmarista esittänyt Ivan Voronov olivat venäläisiä, Lemminkäisenä nähty Andris Ošin liettualainen. Virosta kiinnitettiin Annikiksi Eve Kivi ja Lemminkäisen äidiksi Ada Voitsik.

Louhi, Pohjan akka elokuvassa Sampo.
Louhi, Pohjan akka (Anna Orotško). Louhi, Pohjan akka elokuvassa Sampo. Kuva: YLE Sampo,Pohjolan emäntä,Aleksandr Ptuško

Ainoa suomalainen keskeisissä rooleissa oli Väinämöistä esittävä Urho Somersalmi, joka esitti oman roolinsa sekä suomeksi että venäjäksi. Neuvostonäyttelijöiden puheet dubattiin suomalaisversiossa kotimaisin voimin, ääninäyttelijöinä mm. Aune Somersalmi, Mauno Hyvönen, Hilkka Helinä, Kauko Kokkonen ja Anneli Haahdenmaa.

Suomessa tuotantoon suhtauduttiin omana aikanaan skeptisesti, eikä lopputulos saanut hyvää vastaanottoa. Sitä moitittiin liian sadunhohtoiseksi ja hollywoodilaiseksi, liian suureelliseksi ja näyttäväksi. Arvioiden mukaan siitä puuttui Gallén-Kallelan töistä tuttu karu väkevyys, ja siinä oltiin "vierailla veräjillä", poissa suomalaisesta sielunmaisemasta. Luontokin oli epäkansallista.

Elokuva pääsi 1960-luvulla levitykseen myös Yhdysvalloissa, tosin englanniksi dubattuna ja melkoisesti leikeltynä. Elokuvan nimeksi pantiin aikakauden science fiction -tuotantoja mukailevasti The Day the Earth Froze. Alkuteksteissä käsikirjoittajaksi mainitaan Elias Lenrot. Näyttelijöiden nimet on tylysti korvattu paremmin amerikkalaiseen makuun istuvilla: Jon Powers, Nina Anderson, Ingrid Elhardt... Viimeistään Palvo Nurmanin kohdalla alkaa epäillä ettei kyse ole edes englanninkielisistä ääninäyttelijöistä: kyseessä on vain liuta keksittyjä nimiä.

Jopa puvustajina ja lavastajina vilistää skandinaavisilta kalskahtavia nimiä. Tuottajaksi on kreditoitu Julious Strandberg, ohjaajaksi Gregg Sebelious. Kertojana toimii oikea ääninäyttelijä Marvin Miller, joka muistetaan parhaiten tieteiselokuvan Kielletty planeetta (1953) hahmona Robby the Robot.

Amerikkalaisjuliste elokuvalle Sampo.
Sampon amerikkalaisjuliste. Amerikkalaisjuliste elokuvalle Sampo. Kuva: YLE Sampo,the day the earth froze,Aleksandr Ptuško

Amerikkalaisversiota on lyhennetty peräti 24 minuuttia: kokonaan pois on jätetty Lemminkäisen kuolema ja henkiinherättäminen, sekä Lemminkäisen äidin retki Pohjolaan ja Tuonelan virralle. Puutteista huolimatta elokuva on saavuttanut pienen kulttimaineen fantasiaelokuvan ystävien keskuudessa ulkomailla.

Näyttävän ja tarunhohtoisen elokuvan maine on kärsinyt paitsi karkeista leikkauksista myös kammottavan ruskeaksi kauhtuneista esityskopioista. Teemalla Sammosta nähdään uusi, upeasti restauroitu ja värikylläinen kopio. Kyseessä on Kavin restauroiman version ensiesitys televisiossa.

  • Kuolematon Jeanne Moreau on Teemalauantain tähti

    Pitkä ilta Jeanne Moreaun (1928–2017) seurassa.

    Teemalauantai 20.1.2018 on suurenmoisen ranskalaisnäyttelijän muistoilta. Jeanne Moreau (1928–2017) olisi täyttänyt 90 vuotta 23.1. Teemaillassa nähdään elokuvat Hissillä mestauslavalle ja Kuolematon tarina sekä dokumentti Moreausta vuodelta 2007.

  • Kirjailija Kjell Westö vuoden 1918 tapahtumista: "Järkyttävintä oli sisällissodan jälkeinen julma kosto"

    Kjell Westö puhuu sisällissodan jälkeisistä tapahtumista.

    Suomen sisällissota alkoi tammikuun lopulla 100 vuotta sitten. Teeman Elävän arkiston paketissa nähdään aiheesta kolme romaania kirjoittaneen Kjell Westön tuore haastattelu sekä kaksi dokumenttia 1960- ja -80-luvuilta. Niissä ääneen pääsevät myös sisällissodan kokeneet ihmiset. Ohjelmat televisiossa: Yle Teema torstaina 18.1. klo 22.45, perjantaina 19.1. klo 14.55 ja maanantaina 22.1.

  • Beside Bowie: kitaristi Mick Ronsonin tarina avaa vuoden 2018 Bowie-teemaillan

    Teemalauantai on jälleen omistettu David Bowielle.

    David Bowien kuolemasta tuli kuluneeksi kaksi vuotta 10.1.2018 – tammikuinen Bowie-ilta alkaa jo muodostua Teeman traditioksi! Tämän vuoden ensi-ilta on pitkä dokumenttielokuva Spiders from Mars -kitaristi Mick Ronsonista (1946–1993), kertojaäänenä itse Bowie. Lisäksi nähdään upea dokumentti David Bowien viimeiset vuodet (2017) sekä elokuva Merry Christmas Mr. Lawrence (1983).

Yle Teema

  • Beside Bowie: kitaristi Mick Ronsonin tarina avaa vuoden 2018 Bowie-teemaillan

    Teemalauantai on jälleen omistettu David Bowielle.

    David Bowien kuolemasta tuli kuluneeksi kaksi vuotta 10.1.2018 – tammikuinen Bowie-ilta alkaa jo muodostua Teeman traditioksi! Tämän vuoden ensi-ilta on dokumenttielokuva Spiders from Mars -kitaristi Mick Ronsonista, kertojaäänenä itse Bowie. Lisäksi nähdään dokumentti David Bowien viimeiset vuodet (2017), elokuva Merry Christmas Mr. Lawrence (1983) ja musiikkivideoita. Kaikki myös Areenassa.

  • Milanon naisten paratiisi

    Uusi italialainen draamasarja 1950-luvun tavaratalosta

    Italialaissarjassa seurataan elämää 1950-luvun Milanossa, uudessa loisteliaassa tavaratalossa. Sarja jatkuu uusin, toisen tuotantokauden jaksoin.

  • Tilaa itsellesi Teeman Areena-poiminnat

    Näin tilaat itsellesi Teeman kirjeen ja muuta Areena-infoa

    Teeman kirje tuo sähköpostiisi säännöllisesti parhaita poimintoja Teeman tarjonnasta Areenassa, myös vain Areenassa katsottavia ohjelmia. Sen voit tilata helposti Yle Tunnuksen avulla. Tässä ohjeet!

  • Oi maamme!

    Tee oma videosi arkistofilmeistä

    Yle kutsuu kaikki suomalaiset tekemään arkistofilmeistä uusia lyhytelokuvia ja videotaidetta. Katsojien videoita julkaistaan pitkin vuotta Areenassa, ja syksyllä 2017 parhaista videoista koostetaan ohjelmasarja Teemalle. Oi maamme! on osa Ylen Suomi 100 -ohjelmistoa. Katso täältä ohjeet ja ryhdy leikkaamaan!