Hyppää pääsisältöön

Valkoinen peura – klassikko noitanaisen kohtalosta

Mirjami Kuosmanen elokuvassa Valkoinen peura.
Mirjami Kuosmanen elokuvassa Valkoinen peura. Mirjami Kuosmanen elokuvassa Valkoinen peura. Kuva: Yle Kuvapalvelu Valkoinen peura,Mirjami Kuosmanen,Erik Blomberg

Klassinen kauhufantasia peuraksi muuttuvasta naisesta kuuluu kotimaisten elokuvien arvostetuimpiin klassikoihin.
Restauroitu HD-kopio esitetään Teemalla Kino Suomessa 19.1.2017

Pirita ei ole tavallinen Lapin nainen: hän muuttuu öisin miehiä tuhoavaksi peuraksi.

Valkoinen peura on klassinen muodonmuutostarina, jossa päähenkilö muuttuu niin vaaralliseksi, että uhka konkretisoituu fyysisenä metamorfoosina. Samaa narratiivia hyödyntävät ihmissusitarinat, joissa ihmisen pitelemätön eläimellisyys riistäytyy käsistä täydenkuun aikaan.

Muodonmuutostarinoilla on pitkä historia aina antiikin Kreikan jumaltaruista alkaen. Kristinuskon myötä suhde metamorfooseihin sai kielteisiä sävyjä, kun kirkko tuomitsi vanhat sadut pakanallisiksi ja kielletyiksi. Muodonmuutos vakiintui kuvaamaan pahuutta, jota psykoanalyysin kehittymisen myötä alettiin tulkita torjutun, tiedostamattoman ja hallitsemattoman seksuaalisuuden merkkinä.

Mirjami Kuosmanen ja Kalervo Nissilä elokuvassa Valkoinen peura.
Pirita ja Aslak. Mirjami Kuosmanen ja Kalervo Nissilä elokuvassa Valkoinen peura. Kuva: Yle Kuvapalvelu Mirjami Kuosmanen,Erik Blomberg,Kalervo Nissilä,Valkoinen peura

Myös Valkoisen peuran kerronnassa muodonmuutos on pahuuden ilmentymä, johon liittyy väkeviä seksuaalisia tuntoja. Hankeen syntynyt Pirita on kirottu lapsesta saakka, pitelemätön ja naisen rooliin sopeutumaton villikko. Aslak kesyttää Piritasta vaimon itselleen, mutta miehen viipyessä porolaitumilla viikkoja, menee Pirita täydenkuun synnyttämässä levottomuudessa ja seksuaalisessa kaipuussaan samaanin juttusille. Lapin noita juottaa hänelle taikajuoman, mutta väärän uhrin vuoksi Pirita muuttuu kuutamolla valkoiseksi peuraksi. Noiduttu Pirita ei hallitse voimiaan, vaan tuhoaa peurana useita miehiä.

Vähäpuheinen tarina, alaotsikon mukaisesti Taru noidan rakkaudesta, etenee kuvien ja musiikin vangitsevana ketjuna: dialogia on hyvin vähän, mikä lisää teoksen suggestiivista vetovoimaa. Lumiset maisemat ja rumpumusiikki tarjoavat eksoottisen ja primitiivisen kokemuksen jopa suomalaiskatsojille.

Kotimaisessa elokuvatarjonnassa Valkoinen peura on hyvin harvinainen ja maukas poikkeus. Kauhufantasian käsikirjoituksen laati ohjaaja Erik Blomberg vaimonsa, näyttelijä Mirjami Kuosmasen, kanssa. Erik Blomberg vastasi myös supertyylikkäästä kuvauksesta, Mirjami Kuosmanen teki unohtumattoman roolisuorituksen verevän Piritan roolissa. Komean ja pahaenteisen orkesterimusiikin sävelsi Einar Englund. Kaikki kolme palkittiin Jussi-patsailla.

Ulkomailla elokuva huomioitiin tuon ajan kotimaiseksi tuotannoksi poikkeuksellisen laajasti: se palkittiin Cannesin ja Karlovy Varyn elokuvajuhlilla, ja sille myönnettiin myös amerikkalainen Golden Globe -palkinto.
Suomalaisissa kriitikko- ja katsojaäänestyksissä elokuva on keikkunut useimmiten viiden parhaan joukossa kautta aikojen. Yleisradion vuonna 2012 järjestämässä äänestyksessä 48 elokuvakriitikkoa valitsi parhaat kotimaiset, ja Valkoinen peura sijoittui komeasti kolmanneksi.

  • Valkoinen peura (1953) Pääosissa Mirjami Kuosmanen, Kalervo Nissilä, Åke Lindman. Käsikirjoitus Mirjami Kuosmanen ja Erik Blomberg. Kuvaus ja ohjaus Erik Blomberg. Tuotanto Junior-Filmi Oy
Kommentit
  • Historia synnyttää musiikkia, musiikki tekee historiaa

    Sarja historiallisista tapahtumista musiikin kautta.

    Millaista musiikkia soi viime vuosikymmenten historiallisten tapahtumien taustalla? Millaisiin lauluihin kuulennot, sodat ja mullistukset ovat innoittaneet lauluntekijöitä? Kahdeksanosainen sarja tarkastelee lähihistorian merkkihetkiä musiikin kautta, Vietnamista Berliinin muurille, Apollo-lennoista New Yorkin homojen Stonewall-mielenosoituksiin.

  • U2, The Clash ja Sting – Ruisrockista on tullut monelle osa oman elämän soundtrackiä

    Ruisrock – 50 kesää meren rannalla -dokumentti Areenassa.

    Kesästä 1970 asti järjestetyllä Ruisrockilla on pitkä ja värikäs historia. Viiden vuosikymmenenkin jälkeen siitä on muodostunut tapahtuma, johon sekä yleisö että artistit palaavat mielellään aina uudelleen. Ruisrock - 50 kesää meren rannalla on uusi Ylen dokumentti, joka kertaa festivaalin historiaa ja antaa äänen myös viidelle artisti-kertojalle, jotka tuovat dokumenttiin omat Ruisrock-kokemuksensa.

  • Gustav Mahlerin sinfoniasarja soi Yle Teemalla läpi kesän

    RSO ja yhdeksän sinfoniaa + yksi keskeneräinen.

    Radion sinfoniaorkesteri on esittänyt kaikki Gustav Mahlerin kymmenen sinfoniaa juuri päättyvällä kaudella 2018–2019. Teema lähettää kaikki Mahler x 10 -sarjan konserttitallenteet sunnuntai-iltapäivisin 9.6.–11.8.2019. Jokaisen konsertin aluksi Hannu Lintu esittelee soitettavan teoksen.

Yle Teema