Hyppää pääsisältöön

Kari Kriikku




Kari Kriikku
Kuva: Kaapo Kamu
Kari Kriikku

Da Kaapo: Kari Kriikku

Klarinettitaiteilija ja Avantin! taiteellinen johtaja Kari Kriikku on Kaapo Kamun Da Kaapo -muotokuvasarjan kolmas malli. Kamu halusi kuvata Kriikun mm. siksi, että suvereenilta muusikolta käy myös klezmer. Samaan aikaan, kun Kriikun oma kansainvälinen ura on vahvassa nosteessa, hän on huolissaan johtamansa kamariorkesterin tulevaisuudesta.

- Ei se koko ajan ole yhtä New Yorkin filharmonikoiden kanssa soittamista, Kari Kriikku hillitsee, mutta hyvissä paikoissa hyvien orkesterien kanssa saan käydä soittamassa.

Teet siis huikeaa kansainvälistä solistinuraa?
- Tiedä huikeasta, mutta ei kai ole ihan tavallista, että puhallinmuusikko voi olla päätyökseen solisti. Melkein kaikilla puhallinsolisteilla on esimerkiksi päätoiminen opetustyö, Kriikku muotoilee. Mutta harvoin käy puhaltajalla sellainen munkki, että olisi lyhyen ajan sisällä soittanut kolme kertaa New Yorkin filharmonikkojen kanssa, klarinetisti ihmettelee itsekin.

Kari Kriikku
Kari Kriikku Kuva: Yle/Laila Kangas Kari Kriikku
Kari Kriikku
Kari Kriikku Kuva: Yle/Laila Kangas Kari Kriikku

Syynä menestykseensä New Yorkissa hän pitää itselleen sävellettyjä klarinettikonserttoja.
- Ensimmäisellä kerralla filharmonikoilla oli sattumalta ylikapellimestari, Alan Gilbert, joka diggasi Magnus Lindbergin konserttoa.
- Toisella kerralla Gilbert oli löytänyt mielestään aivan mielettömän säveltäjän, Unsuk Chinin ja kuuli sitten, että se mieletön säveltäjä kirjoittaa konserttoa mulle, ja buukkaa sen.
- Kolmannella kerralla, niillä oli tällä syyskaudella Kaija Saariahon sävellyskonsertti, jollaisia he harvoin jos juuri koskaan tekevät. Ja siihen konserttiin Kaija halusi klarakonserttonsa.

Kriikku kiittää urastaan myös agenttiaan.
- Mulla on managerina Konzertdirektion Schmid, jolla on isot toimistot Saksassa ja Lontoossa. Ne tekee tietysti merkittävää työtä.

Kriikun keikkakalenterissa New Yorkia edelsi Venetsia.
- Venetsian biennaalissa oli Kaijan uuden kamarikappaleen kantaesitys. Klarinetti on siinä tärkeässä roolissa.

Buuaus tekee terää juhlinnan keskellä

Seuraavaksi kalenterissa lukee Reykjavik, Lahti ja Pariisi. Pariisin Présence -festivaalia seuraa laaja kiertue ranskalaisen Loiren orkesterin kanssa, minkä jälkeen Kriikkua kuullaan Ruotsin radion sinfoniaorkesterin ja Dublinin radio-orkesterin solistina. Ohjelmissa vaihtelevat mm. Kaija Saariahon, Unsuk Chinin, Michel van der Aan, Magnus Lindbergin, Jukka Tiensuun ja Kimmo Hakolan konsertot.

- Hakolan konsertolla oli ihan käsittämätön succé Uuden-Seelannin kiertueella. Soitin sen kuudessa konsertissa kuudessa erikokoisessa kaupungissa, ja aina kaikkialla oli standing ovation.

- Sieltä menin Hakolan konserton kanssa suoraan Souliin Etelä-Koreaan, missä niillä on uusi sali. Myös siellä törmättiin bravota seisaaltaan huutavaan yleisöön. Kerran kuulin kunnon buuauksen Hakolan konserton jälkeen yleisön juhlinnan seasta. Se tekee aina terää!

- Sama tapahtui pari viikkoa sitten Luxemburgissa, kun Lindbergin Kraftin jälkeen tuli välitön iso buu-huuto ennen kuin yleisö ehti aloittaa pitkät suosionosoituksensa. Säveltäjät tykkäävät buuauksista. Se on nykyään orkesterikonserteissa harvinaista ja tuo esitetylle teokselle lisää karismaa.

- Hakolan konsertto herättää aina ison reaktion, oli Saksa tai Soul. Soulissa tehtiin pikkuvideo sinne orkesterin Facebook-sivulle ennen konserttia. Mulla on sellainen steppauspätkä sen konserton lopussa – ollaan vähän modifioitu teosta Hakolan kanssa sitten kantaesityksen, Kriikku hymyilee.

- Noin 60 000 ihmistä katsoi sen videon ja orkesterin sivulla oli aivan mieletön määrä 100 000 kävijää sillä viikolla! Järjestäjät olivat siitä ihmeissään samoin kuin yleisönsä hullaantuneesta reaktiosta.

Kari Kriikku
Kari Kriikku Kaapo Kamun näkemänä. Kari Kriikku Kuva: Kaapo Kamu Kari Kriikku

Nykysäveltäjien ja Mozartin hyvässä seurassa

Vaikka konsertissa Kimmo Hakolan konserton menestys on taattu, uutta teosta ei ole helppo saada konserttiohjelmiin.
- Ei aina riitä, että on joku ihmeellinen kappale, joka kuulemma toimii kuin häkä varsinkaan, jos säveltäjä ei ole maailmanlaajuisesti tunnettu. Orkesterit haluavat varmoja nakkeja. Managerin täytyy tehdä kovasti töitä, että saa ohjelmiin näitä uusia teoksia.

Helmikuun alussa Kriikkua kuullaan Helsingin Musica Nova –festivaalilla, kun hän soittaa Tapiola Sinfoniettan solistina hollantilaisen Michel van der Aan klarinettikonserton. Tämän teoksen Suomen ensiesityksen Kriikku soitti vuosi sitten Lapin kamariorkesterin kanssa Rovaniemellä.
- Tutustuin Micheliin, kun kutsuin hänet tänne, ja Avanti! soitti hänen musiikkiaan. Hän on sekä säveltäjä että elokuvaohjaaja ja saa jotain isoja palkintoja koko ajan, Kriikku hehkuttaa.
- Ihastuin Michelin musaan jo kauan sitten ja puhuin hänen kanssaan mahdollisesti klarinettikonsertosta. Siihen ilmestyi sitten muitakin halukkaita, ja konserton tilasivat lopulta London Sinfonietta, Klang Forum Wien ja minä henkilökohtaisesti. Teimme siitä jo levytyksen Amsterdam Sinfoniettan kanssa heti Concertgebouwn esityksen jälkeen. Helsingin jälkeen soitan konserton Tukholmassa.

Luulisi, että Kari Kriikun kansainvälinen ura rakentuu uusille klarinettikonsertoille, jotka hänelle on sävelletty, mutta ei:
- Mun maine on sellainen, että on nämä hyvät uudet teokset ja Mozartin konsertto.

Ohjelmistoon mahtuu siis myös klassikko-Mozart!
- Joo, Mozart tulee tasaisin välein kuin katovuosi, Kriikku huokaa. Viimeksi tein sen Singaporessa, sitä ennen Hollywood Bowlesissa LA Philharmonicin kanssa. Olen mä soittanut sen myös Leipzigin Gewandhaus-orkesterin kanssa ja seuraavaksi esitän sen Leipzigin radio-orkesterin kanssa, klarinetisti luettelee.
- Olen laajentamassa klassisten konserttojen määrää. Jatkossa aion soittaa enemmän myös Weberin konserttoja.

Kari Kriikku
Klarinettitaiteilija Kari Kriikku. Kari Kriikku Kuva: Kaapo Kamu Kari Kriikku

Avantin! konsertit ovat diippiä tavaraa

Solistisen uransa lisäksi Kari Kriikku on kamariorkesteri Avantin! taiteellinen johtaja. Mitä Avantille! kuuluu tänään?
- Me tehdään Avantia! tiiviisti koko ajan, ja on mahtavaa, että muusikoilla on halu tulla Avanti! -projekteihin. Siellä pääsee tekemään erilaisia juttuja kuin yleensä sinfoniaorkestereiden kanssa. Mukaan tulee koko ajan myös uusia nuoremman polven soittajia, Kriikku vastaa.

Avanti! on järjestänyt viime aikoina konsertteja mm. haastavilla otsikoilla Hyvinvointi-Pahoinvointitaide ja Raha-konsertti.
- Viime vuosien kulmakarvoja nostaneet teemakonsertit on saaneet kiitosta muusikoiltakin. Hienoa on ennen kaikkea se, että muusikot muistuttavat mua kyllä, jos viimeisin projekti ei ole ollut kyllin diippiä tavaraa. Muusikoiden mielestä Avantin jokaisessa konsertissa pitää olla selkeä syy, miksi juuri tällainen konsertti pidetään. Ja mä voin vain yhtyä heidän mielipiteeseensä.
Avanti! tekee sellaista taiteellisesti tärkeää työtä, jota muut vos-orkesterit eivät tee.

Kari Kriikku ja Kaapo Kamu
Kari Kriikku ja Kaapo Kamu Kuva: Yle/Laila Kangas Kari Kriikku,kaapo kamu
Kari Kriikku ja Kaapo Kamu
Kari Kriikku ja Kaapo Kamu Kuva: Yle/Laila Kangas Kari Kriikku,kaapo kamu

Juuri tällä hetkellä Kriikkua huolestuttaa erityisesti kulttuurin koko kenttää koskeva valtionosuusjärjestelmän uudistus ja sen vaikutukset Avantin! kaltaiseen kamariorkesteriin, jonka koko olemassaolo perustuu valtionapuun.

- Taloudellisesti me tullaan juuri ja juuri toimeen. Administraatio on minimissään. Jonkin verran yksityistä rahaa on saatu hankittua, mutta taloustilanne on kumminkin se, että joudumme miettimään, onko palkka, minkä pystymme maksamaan muusikoille enää millään tavalla verrattavissa työn vaativuuteen.

- Tämä vos-raha, jonka varassa Avantikin! toimii, ei nouse edes indeksin mukaan, ja niin yleinen kustannustaso ajaa koko ajan edelle. Meillä Avantissa ei ole kuntarahaa puskurina, vaan kymmenen prosentin leikkaus on suoraan kymmenen prosenttia pois toiminnasta.

Kriikku vertaa Avantia! autoon.
- Päättäjät eivät aina tajua, ettei autosta ole mihinkään, jos siitä otetaan yksi pyörä pois. Sama logiikka pätee orkesteriin. Nyt ollaan jo kuilun reunalla tähänastisten leikkausten jälkeen.
Vos-järjestelmä on taannut elintärkeän pitkäjänteisen toiminnan. Vain pitkäjänteinen toiminta takaa myös uudistumisen.

- Täytyy sekin sanoa ääneen, että miksi vos-järjestelmään ei voi järjestää lisää rahaa kun sitä kerran kaikkien mielestä kipeästi tarvitaan? Loputtomasti ei voi euroa halkaista. Miksi yhteiskunnan eri tahot voivat vaivatta esittää lisärahan tarpeensa valtiolle ja jotkut sitä aina joskus saavat? Kulttuuripuolelta sellaista eivät enää odota päättäjät, eivätkä kulttuurityön tekijät aina uskalla odottaa sitä itseltäänkään.

Hämärät tahot luovat vastakkainasettelua

Avantin! asia on Kriikulle elintärkeä.
- Jos vielä saan jatkaa asiasta, niin sanon, että valtion budjettipussin pohjalla olevilla vos-pennosilla tehdään kyllä kaikki voitava. Ulkomaisten kriitikoiden ja suomalaisten poliitikkojen Musiikin Ihmemaaksi ylistämä Suomi voi luopua ylpeydestään, jos vos-järjestelmää pirstotaan vielä lisää. Järjestelmä pitää pystyssä musiikkikulttuuria koko maan laajuudella.

- Hämärät tahot ovat luoneet vastakkainasettelua, jossa vos-orkesterit maalataan jähmeiksi, pystyynkuolleiksi instituutioiksi ja vapaan kentän toimijat ainoiksi tuoreen taiteen tekijöiksi. Haluan kumota tämän väitteen.
- Olen itse parikymmentä vuotta tehnyt töitä Suomen vos-orkestereiden kanssa. Heidän työnsä on kaikkea muuta kuin pölyttyneiden kipsipäiden siirtelyä. Paikallista kulttuurinnälkää tyydytetään kaikella mahdollisella taidolla ja sydämellä, Kriikku sanoo painokkaasti.

Katso mitä Kari Kriikku kertoi Kaapo Kamulle ryhtymisestään klarinetistiksi Konalan studiossa Helsingissä 25. lokakuuta 2016.