Heikki Soini: Kärsitään joulu ja jatketaan elämää!

Joulusuklaat ilmestyivät lähikauppaani lokakuussa. Se käynnisti kahden kuukauden kuumotuksen ja stressin, joka purkautuu monessa perheessä itkuun jo jouluaaton aamuna. Lapset juoksevat hysteerisinä pitkin seiniä ja vanhempien selkäranka katkeaa viimeistään silloin, kun kinkku kuivuu valvomisesta huolimatta. Kuulostaako tutulta, kysyy MHL:n Heikki Soini.

Joulu on minulle täysin yhdentekevä juhlapyhä. En kuulu kirkkoon eikä ehkä joskus eläneen historiallisen hahmon syntymä merkitse minulle itsessään yhtään mitään. Olen etunenässä liputtamassa kirkon ja valtion erottamista toisistaan, mutta en tietenkään kieltäydy kirkollisista pyhäpäivistä. Kiitos kaikki te passiiviset tapakristityt, jotka vielä maksatte kirkollisveroa. Te luotte jouluni, eli potentiaalisesti pari palkallista vapaapäivää.

Olen ollut viime vuodet lähes poikkeuksetta jouluna ulkomailla. Niiden parin vapaapäivän ympärille kun saa helposti rakennettua muutamilla lisävapaapäivillä hyvän piristysruiskeen vuoden synkimpään ajankohtaan.

Helsingissä joulu tuppaa olemaan musta ja loskainen.

Onnea vaan teille, jotka asutte lumivyöhykkeellä, mutta Helsingissä joulu tuppaa olemaan musta ja loskainen. Tropiikissa on, uskokaa pois, ollut paljon miellyttävämpää. Sen verran joulumieltä minullakin toki on, että kenialaisen Nakumatt-tavaratalon psykedeeliset jouluvalot yhdistettynä mustaan joulupukkiin saivat sisälläni aikaan lämpimän läikähdyksen kouluajoilta. Muistoni palautuivat siihen, kun minua sorrettiin joulunäytelmässä hiilinaamaisena murjaanien kuninkaana Herodeksen toimesta. Murjaanin piti rukoileman polvillaan eivätkä voimasuhteet ole juuri muuttuneet tähän päivään mennessä. Herodes vaan välillä vaihtuu.

Jouluaatto Abu Dhabissa oli mahtava kokemus, koska Yhdistyneissä Arabiemiraateissa ei joulua vietetä. Kävin aamupäivällä ajamassa maailman nopeimmalla vuoristoradalla ja sen jälkeen vietin ihan tavallista perjantai-iltaa kaupungilla. Tai no, hyvin epätavallista suomalaiseen viikonloppuun verrattuna. Vaikka oli kolmisenkymmentä astetta lämmintä, kukaan ei ollut kännissä eikä Abu Dhabin keskustassa siksi tarvinnut pelätä saavansa joltain rähjäävältä jurriapinalta turpaansa.

Koska saataisiin sellainen jouluaatto Suomeen, että poliisi ei saisi yhtään alkoholin laukaisemaa perheväkivaltahälytystä? Se se vasta olisi joulun ihme.

Pieni lapsi tuo taloon taas sen lapsuuden joulun.

Joulu on perhejuhlista tärkein. Minua perheenjäseneni eivät ole ihan välttämättä halunneet vuosiin jouluna nähdä, voimmehan tavata muulloinkin, mutta tyttäreni kaikki haluavat jouluna olevan läsnä. Pieni lapsi kun tuo taloon taas sen lapsuuden joulun, jossa jaetaan lahjoja ja joulupukkikin tulee taas vuosien tauon jälkeen.

Tämä sentimentaalisuuden puuska, joka ihmiset vuosittain valtaa, onkin loistava tilaisuus meille järkijoulun viettäjille. Tein pitkään jouluaatot joulupukkikeikkoja. Kun otti kitaran mukaan, saattoi helposti rahastaa viisikymppiä vartin käynnistä. Hyvällä suunnittelulla ja aikatauluttamisella sain huippuvuosina tehtyä keikkoja parikymmentä. Se oli verottomana käteen maksettuna sievoinen yhden päivän tienesti.

Tyttäreni valmistautuu juuri toiseen jouluunsa. Perhejoulu kaikilla rosolleilla on taas tuloillaan. Kaikilla on perinteiseen tapaan ollut hirveä hässäkkä ja stressi muutaman tunnin vuoksi ja ihan turhaan. Kynttilän valossa kukaan ei näe, onko nurkassa vähän pölyä.

Minä syön pari kinkkusiivua tumman joululimpun päällä ja käyn joulusaunassa. Tyttäreni tulee olemaan enemmän innoissaan lahjapapereista kuin pakettien sisällöstä. Olemme kuitenkin yhdessä - ja ainoastaan sillä on merkitystä.