Hyppää pääsisältöön

Höyrylaiva Park Victoryn turma oli jouluyön tragedia 1947

Amerikkalaisen höyrylaiva Park Victoryn onnettomuus jouluyönä vuonna 1947 oli osoitus meren armottomasta voimasta, mutta myös Utön saaren asukkaiden uhrautuvaisuudesta ja rohkeudesta. Vuonna 1960 lähetetty radio-ohjelma palasi kolmentoista vuoden takaisiin traagisiin tapahtumiin, jossa menehtyi kymmenen amerikkalaista merimiestä.

Yhdysvalloista, Virginian Newportista Helsinkiin hiililastissa seilannut höyrylaiva Park Victory ankkuroitui viettämään jouluyötä ja odottamaan tuulen tyyntymistä Utön edustalle. Yön jälkeen aluksella oli tarkoitus matkata läpi saariston vaikeakulkuisten väylien ja ohittaa sodan aikana merimiinoitetut alueet.

Lumimyrskyssä laiva ankkuroitui Utön eteläpuolella sijatsevan Lillharu-saaren läheisyyteen.

Onnettomuuden vaiheet hyvin tunteva upseeri ja meriaiheista tunnettu kirjailija Veikko Hannuniemi kertoo radio-ohjelmassa onnettomuuden sattuessa näkyvyyden olleen alle 100 metriä ja tuulen puhaltaneen puuskissa jopa kymmenen Bofourin (24,5–28,4 m/s) voimakkuudella. "Tuhoisimmat haaksirikot ovat tapahtuneet Utön vesillä juuri joulu-tammikuun tienoilla ennen meren jäätymistä", toteaa Hannuniemi.

Joulu ei ole valonjuhla ainakaan merenkulkijoille.― Yliluutnantti Veikko Hannuniemi

Raivoisan myrksyn silmässä laivan ankkuriketjut eivät kuitenkaan kestäneet, jonka seurauksena alus ajelehti karille. Miehistö sai irrotettua Park Victoryn omien koneidensa avulla, mutta alus ajautui karille pian uudestaan. Monien karilleajojen jälkeen laiva ei enää selvinnyt. Lopulta Park Victoryn runko katkesi ja se vajosi merenpohjaan. Aluksen 48-henkinen miehistö ehti jättää laivan, mutta joutui hyytävän meren armoille. Moni miehistön jäsen oli ehtinyt pukeutumaan vain housuihin ja ohuehkoihin paitoihin, kertoo ohjelmassa pelastustöissä mukana ollut Torvald Sjöberg.

Tiedon saapuessa Utön saarelta pelastustoimiin lähtivät Meripelastusseuran ja Utön linnakkeen veneet. Labyrinttimaiset karikot sekä myrskyisät ja pimeät olosuhteet vaikeuttivat kuitenkin pelastustoimenpiteitä niin että pelastettavia oli hankala paikallistaa. Moni merimies oli päätynyt pienille luodoille, joissa he koittivat selvitä hengissä meren vyöryessä heidän ylitseen.

Vääpeli Toivo Varjus oli turman aikana päivystysvuorossa. "Laitoimme saunan lämpiämään ja keittiöhenkilökunta hälytettiin töihin, jotta pelastuneille oli lämmintä vettä ja ruokaa", muistelee Varjus.

Tuntikausien kamppailun jälkeen hyytävästä merestä saatiin pelastettua 38 merimiestä. Hypotermian partaalla olleet merimiehet pääsivät lämmittelemään Utön asukkaiden koteihin, joiden pyyteetön toiminta teki suuren vaikutuksen amerikkalaismiehistöön. Saarelaiset saivatkin toiminnasta kiitosta Yhdysvaltojen viranomaisilta. Saarelle lähetettiin kiitoksena lahjapaketteja, jotka sisälsivät muun muassa kahvia ja muita elintarvikkeita.

Park Victoryn menehtyneiden merimiesten muistoa kunnioittaa 10-haarainen kynttelikkö Utön rukoushuoneessa.

Utön rukoushuone kuvattuna kesällä 2016.
Utön rukoushuone, jossa sijaitsee turmassa menehtyneiden muistomerkki. Utön rukoushuone kuvattuna kesällä 2016. Kuva: Petteri Riikonen/ Yle Utö,rukoushuoneet,saaristot
Kiitoskirje Utön asukkaille pelastustoimista S/S Park Victoryn haaksirikossa 1947.
Yhdysvaltalaisten viranomaisten kiitoskirje Utölaisille, jotka auttoivat rohkeasti onnettomuuden pelastustöissä. Kiitoskirje Utön asukkaille pelastustoimista S/S Park Victoryn haaksirikossa 1947. Kuva: Petteri Riikonen/ Yle kirjeet,Utö,ss park victory,1948

Höyrylaiva Park Victory -hylyn sijainti:

Kommentit
  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.