Hyppää pääsisältöön

Kotikatulaiset muuttivat Kallioon suorassa lähetyksessä jouluna 2004

Jouluna 2004 Kotikadun asukkaat olivat haikeissa lähtötunnelmissa. Osittain suorana lähetetyssä jaksossa kotikatulaiset kävelevät yhdessä Helsingin Pitkänsillan yli Hakaniemen torille, jossa kymmenet fanit ottivat heidät lämpimästi vastaan.

Kotikatu-sarjan kotikatu oli ollut vuodesta 1995 alkaen Korkeavuorenkatu Helsingin Ullanlinnassa. Muuttoa Helsingin keskustan itäpuolelle Kallioon perusteltiin sekä tuotantoteknisillä syillä että sisällöllisillä syillä. Kaleva-lehti arvioi vuonna 2010, että muutolla haettiin "elämän maun lisäämistä" sarjaan.

Sarjan hahmot reagoivat muuttoon kukin tavallaan. Partasen perheen äidissä Anjassa muutto herätti vahvoja tunteita. Hän tunsi muuttaessaan vahvaa yhteyttä vanhempiinsa, jotka olivat Karjalan evakoita. Maija Mäkimaata huolestutti Mauri Alhon pärjääminen muuton jälkeen.

Muutto toteutettiin erikoisella tavalla, sillä osa jouluaatonaattona 2004 lähetetystä jaksosta oli suoraa lähetystä. Suorassa osuudessa kotikatulaiset kävelivät Pitkänsillan yli Kaisaniemestä Hakaniemeen, jonka torilla heitä oli vastassa joulupukki ja runsas määrä faneja. Torilla ollut glögitarjoilu ja iso näyttö, jolta jakso näkyi olivat houkutelleet ihmisiä jouluvalmisteluista ulos.

Kotikadun joulujakso 2004 sai vuonna 2016 järjestetyssä Toivotut-äänestyksessä yli 9 000 ääntä ja se julkaistiin vuodeksi 16.12.2016 Areenaan.

Kotikatu oli vuosina 1995–2012 lähetetty kotimainen draamaohjelma. Katso otteita Kotikadusta Elävästä arkistosta.

Kotikatu muutti Helsingin Korkeavuorenkadulta Kallioon. Suorassa jaksossa Kotikadun asukkaat kävelevät Hakaniemen torille.

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto