Hyppää pääsisältöön

Kuinka saat aina suurimman kakunpalan?

kakku josta on leikattu pala pois
kakku josta on leikattu pala pois Kuva: Pixabay / Public domain prisma studio blogit

Psykologia tarjoaa keinon saada aina suurimman kakunpalan. Perusidea on yksinkertainen: jako kahtia on tehtävä pystysuuntaisella viillolla ja sinun kannattaa aina valita oikeanpuoleinen palanen, kirjoittaa Jukka Häkkinen blogissaan.

Ennen kuin minulla oli lapsia, en voinut kuvitellakaan, kuinka paljon aikaa tulisin viettämään jakamassa asioita tasan. Sisarukset vahtivat karkkeja, limsadesilitroja ja kakunpalojen kokoa hyvin tarkasti. Joskus tasajaon reiluuden pohtimiseen menee enemmän aikaa kuin herkusta nauttimiseen.

Kiinnostavaa kyllä, psykologia tarjoaa keinon saada aina suurimman kakunpalan. Käytännön etua jakotilanteisiin tarjoaa ilmiö nimeltä pseudoneglect. Se on kiinnostava esimerkki visuaalisesta tarkkaavaisuudesta, joka auttaa poimimaan olennaisen tiedon silmiin tulevasta informaatiotulvasta.

Tutkijat ovat käyttäneet kakunpalan sijasta yksinkertaista viivaa tutkimusvälineenään. Viivan kahtiajakotehtävässä henkilön pitää jakaa vaakasuuntainen viiva kahteen yhtä suureen palaseen. Alla olevassa kuvassa punainen pystyviiva on sinisen vaakaviivan puolivälissä.

sininen jana, jonka puolivälissä punainen pystyviiva
Kuvassa punainen pystyviiva on sinisen vaakaviivan puolivälissä. sininen jana, jonka puolivälissä punainen pystyviiva Kuva: Jukka Häkkinen prisma studio blogit

Jos koehenkilölle annetaan tehtäväksi jakaa sininen viiva kahteen osaan (ilman punaista pystyviivaa auttamassa), hänen valintansa on yleensä hiukan keskikohdasta vasemmalle. Olen merkinnyt tätä katkoviivalla alla olevassa kuvassa. Olen ylikorostanut virhettä, todellisuudessa se on vain muutamia millimetrejä.

sininen jana, jossa oranssi pystyviiva
Useimmat koehenkilöt merkitsevät sinisen vaakaviivan puolivälin hiukan keskikohdasta vasemmalle. sininen jana, jossa oranssi pystyviiva Kuva: Jukka Häkkinen prisma studio blogit

Virhe vasemmalle johtuu siitä, että arkipäiväisessä havaitsemisessa visuaalinen tarkkaavaisuus toimii aina hiukan paremmin näkökentän vasemmalla puolella. Tämän vuoksi viivan vasen puoli näyttää meistä hiukan suuremmalta eli viivan pää näyttää jatkuvan vasemmasta reunasta hiukan pidemmälle. Niinpä myös keskipiste hivuttautuu hiukan vasemmalle.

Vasemman näkökentän paremmuus liittyy siihen, että oikea aivopuolisko osallistuu enemmän visuaalisen tarkkaavaisuuden ohjaamiseen. Oikea aivopuolisko ohjaa vasemman näkökentän havaitsemista, koska silmistä lähtevät hermoradat menevät matkan varrella ristiin siten, että vastakkaisen puolen aivopuolisko käsittelee toiselta puolen tulevaa tietoa.

pala suklaakakkua lautasella
pala suklaakakkua lautasella Kuva: Pixabay / Public domain prisma studio blogit

Mutta miksi tämän tarkkaavaisuusepäsymmetrian nimi on pseudoneglect? Nimessä on kaksi osaa, ja jälkimmäinen eli neglect viittaa tarkkavaisuuden häiriöön, joka voi syntyä esimerkiksi aivoinfarktin seurauksena. Neglectissä henkilö ei kiinnitä huomiota ympäristön tai kehon toiseen puoleen.

Häiriön suunta riippuu vaurioituneesta aivopuoliskosta, eli esimerkiksi oikean aivopuoliskon vaurio synnyttää neglectin vasemmalle puolelle. Tällöin henkilö ei huomaa asioita näkökentän vasemmalla reunalla. Hän esimerkiksi syö lautaselta vain sen oikealla reunalla olevan ruuan. Jos tällaiselle henkilölle antaa kahtiajakotehtävän, laittaa hän viivan reippaasti liian oikealle, koska hän ei hahmota vasemmalla puolella olevaa viivan osaa.

sininen jana, jossa oranssi pystyviiva keskikohdasta oikealla
Neglect-oireisen koehenkilön mielestä sinisen vaakaviivan puoliväli on selvästi sivussa. sininen jana, jossa oranssi pystyviiva keskikohdasta oikealla Kuva: Jukka Häkkinen prisma studio blogit

Neglect ei ole sama asia kuin sokeus, sillä henkilön silmät kyllä välittävät tiedon eteenpäin, mutta henkilö ei vain huomaa asioita. Tätä voi havainnollistaa talotestillä, jossa henkilölle näytetään kaksi saman talon kuvaa. Toisessa talossa on tulipalo ja sen vasemmassa reunassa näkyy lieskoja. Koehenkilöiltä kysytään, kumman talon valitsisi ja heidän pitää perustella valintansa. Jos henkilöllä on neglect, hän valitsee usein lieskattoman talon, mutta ei osaa kertoa miksi hän teki tällaisen valinnan. Aivot siis vastaanottavat ja tulkitsevat kuvan, mutta puutteellisen tarkkaavaisuuden suuntaamisen vuoksi kuvan toinen puoli ei nouse tietoisuuteen.

Neglectin yleisimmässä muodossa kahtiajakotehtävän viiva asettuu selkeästi liian oikealle, joten suunta on päinvastainen kuin terveillä ihmisillä, joilla viiva asettuu hiukan vasemmalle. Tämän vastakkaisuuden vuoksi terveiden ihmisten taipumus on nimetty pseudoneglectiksi.

Vasemman puolen paremmuuden tarkkaa syytä ei ymmärretä, vaikka sen aivoperustaa onkin tutkittu paljon. Varmaa kuitenkin on, että valitsemalla oikeanpuoleisen palasen saat yleensä suuremman palan itsellesi.

psykologi Jukka Häkkinen
Psykologi Jukka Häkkinen psykologi Jukka Häkkinen Kuva: Yle Kuvapalvelu / Jukka Lintinen prisma studio blogit

Kirjoittaja: Jukka Häkkinen

Havaintopsykologi Jukka Häkkinen tietää, mikä on katseidemme ja silmänliikkeidemme salaisuus. Häkkinen tutkii kuvien havaitsemista sekä ihmisen ja teknologian vuorovaikutusta Helsingin yliopistossa. Jukka on toiminut myös skepsiksen puheenjohtajana, joten yliluonnolliset ilmiöt ja niiden psykologiset taustat ovat tuttuja juttuja. Häkkinen on perehtynyt myös ufosieppauksiin, enneuniin ja valemuistoihin.

Yle Tieteen asiantuntijat bloggaavat itselleen tärkeistä tiedeaiheista.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Tiede