Hyppää pääsisältöön

Henrik ”Tiisu” Illikainen: ”Herkkyys on voimaa”

Henrik ”Tiisu” Illikainen saa voimaa oman kylän pojan onnistumisesta, herkkyydestä ja kauneudesta. Etenkin, jos tuo kaikki on yhdessä biisissä.

Tiisu on kuuden Sibelius-lukiossa tutustuneen nuorukaisen yhtye, jonka on povattu pelastavan suomirockin tulevaisuuden. Bändin johtohahmo on Ismo Alangon ja Jarkko Martikaisen manttelinperijäksi veikkailtu Henrik Illikainen – lempinimeltään Tiisu.

Illikainen kirjoittaa vilpittömiä, mutta riehakkaan karnevalistisiksi kiihtyviä kappaleita elämältä turpiin saamisesta, kiemuraisista tyttöjutuista sekä ”suomalaisten suurimmasta riesasta”, sisusta. Estoton esiintyjä on yhtä villi ja levoton kuin kiharapilvensä.

Illikainen pohtii voimabiisiään pitsalaatikoiden ja kitaroiden keskellä kimppakämpässä Helsingin Kalliossa. Voimabiisin ei Illikaisen mielestä tarvitse olla ränttätänttää, kuten moni ajattelisi. Hänen tapauksessaan sen pitää olla herkkä ja kaunis.

Illikaisella on voimabiisiinsä henkilökohtainen suhde jo siksi, että sen tekijä on oman kylän poikia. Jos tiedät, arvaat tai googlaat paikkakunnan, taitaa voimabiisin esittäjäkin olla helppo keksiä. Mutta mikä on biisi?

Teksti: Janne Flinkkilä

Katso, mikä on Henrik Illikaisen voimabiisi!

”Baddingin Valot on täydellinen biisi”

Henrik ”Tiisu” Illikainen herkistyy kuunnellessaan Baddingia. Legenda on nuorelle muusikolle myös esikuva: jonain päivänä Illikainen toivoo vielä säveltävänsä samanlaisen klassikkobiisin kuin Baddingin Valot. Henkilökohtaista kosketuspintaa idoliin tuo se, että Illikainen on Baddingin lailla kotoisin Somerolta.

Rauli ”Badding” Somerjoki (1947–1987) on suomalaisen rockin ja iskelmän legenda, jonka musiikki on jäänyt elämään suomalaiseen mielenmaisemaan. Valot on yksi niistä ikivihreistä, jotka puhuttelevat vuosikymmenien jälkeenkin.

Pakahduttavan kaunis rakkauslaulu kertoo pimeydestä, valosta ja paljon varmaankin myös itsestään Baddingista, joka tunnettiin melankolisena ja omiin oloihinsa vetäytyvänä miehenä. M.A. Nummisen tuottamalla levyllä biisin kitarat soitettiin Hammond-uruille tarkoitetun kaiuttimen kautta. Efekti syvensi ennestään kappaleen surumielisen etäistä tunnelmaa.

Illikainen kuvailee Valot-kappaletta lohduttavaksi. ”Tämä biisi on kuin ikkuna, jonka kautta pelottavia tunteita voi katsella.” Videolla Illikainen kertoo myös, minkälaisia henkilökohtaisia muistoja hänellä liittyy Valot-kappaleeseen.

Huoneessaan Illikainen kuuntelee monenlaista musiikkia riippuen siitä, minkä sortin energiaa missäkin tilanteessa tarvitsee. Osoituksena siitä hän valitsi soittolistalleen voimanlähteitä Alice in Chainsista Taiskan kautta Ravelin Boleroon.

Ohjaus: Ville Malja
Käsikirjoitus: Janne Flinkkilä
Kuvaus: Juliana Kontinen ja Ville Malja
Editointi: Juliana Kontinen
Äänitys ja äänten jälkikäsittely: Taneli Suoranta
Ohjelmatunnus: Ville Malja
Grafiikat: Anssi Nordberg
Tunnusmusiikki: Antti Majuri / Secret Flat
Esittelytekstit: Sirje Niitepõld
Kuvausjärjestelyt: Lissu Kirves
Värimäärittely: Veikko Ruuskanen / Toast Post

Konsepti ja tuotanto: Kulttuurituotanto Creat osk 2016

  • Matkailua, retroilua, outoja mutkia ja kummallinen vaskinen esine

    Avaruusromun heinäkuussa matkaillaan ja retroillaan.

    Avaruusromun heinäkuun toiveuusinnat tarjoavat matkailua, retroilua ja omituisella tavalla viihdyttävää kesämusiikkia. Trumpetisti Jon Hassell kutsuu elektronis-inhimillistä musiikkiaan futuristis-primitiiviseksi. Thomas Köner matkusti ympäri maapallon ja äänitti koko matkan. Ramp-yhtyeen miehet olivat mukana tuomassa Berliinin 1970-luvun kosmista musiikkia takaisin 2000-luvulle. Alan veteraani Steve Roach ihastui Roger Arrickin suunnittelemaan ja rakentamaan analogiseen syntesoijaan ja palasi sen myötä omaan menneisyyteensä. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Mene metsään! Avaruusromua 25.6.2017

    Metsässä olo rauhoittaa, ja myös musiikki.

    Metsässä oleskelu laskee verenpainetta, vähentää lihasjännitystä ja alentaa sydämen sykettä. Metsässä olo rauhoittaa. Sanotaan, että jo muutama minuutti metsässä vaikuttaa meihin, mutta metsän hyödyt ja vaikutukset tulevat parhaiten esiin, jos metsässä viihtyy pitempään. Stressi helpottaa. Olo paranee. Amerikkalainen Robert Scott Thompson on tehnyt metsäistä musiikkia. Steve Roach ja Robert Logan lähestyvät asiaa biologian ja ihmisen luontosuhteen kautta. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Levyjä soittava kone ja muita ihmeitä. Avaruusromua 18.6.2017

    Voiko levysotinta oikeasti käyttää soittimena?

    Levysoitin. Pyörivällä levylautasella, äänivarrella ja äänirasialla varustettu soitin, jolla soitetaan vinyylilevyjä. Sehän on sanamukaisesti soitin. Mutta entä kun sitä aletaan oikeasti käyttää soittimena? Siis ei normaaliin vinyylilevyjen soittamiseen, vaan instrumenttina. Sveitsiläinen Strotter Inst on soittanut levysoitinta jo yli 20 vuotta. Hän ei ole tiskijukka. Hän ei juurikaan soita äänilevyjä, vaan levysoitinta. Avaruusromussa myös musiikkia 8-bittisestä maailmasta, aikamatka syntesoijalla ja kolme mikrotonaalista tuubaa. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua