Hyppää pääsisältöön

Jenni Kokander: ”Mulla on kuusikymppisen miehen musiikkimaku”

Näyttelijä ja koomikko Jenni Kokander on se ärsyttävä tyyppi, joka haluaa juhlissa soittaa muille kaikki suosikkikappaleensa – tai ainakin niiden alkutahdit. Voimabiisinsä hän kuitenkin soittaa kokonaan.

Jenni Kokander on teeveestä tuttu viihdyttäjä. Hänet on nähty niin hittikomedioissa, suursuosikki Putouksessa kuin nimikkosarjassaan Kuka kutsui Kokanderin?, jossa hän tutustui erilaisten perheiden arkeen ja tutustutti katsojat myös oman perheensä hurmaavankaoottiseen hulabaloohon.

Kotonaan Helsingin Puistolassa, villasukat jalassa ja tunnelmavalot taustalla, kahden lapsen äiti kertoo boheemista, viinin- ja tupakansavunhuuruisesta musiikkimaustaan. Retrovinyylisoittimen äärellä viihdyttäjä vakavoituu ja herkistyy.

Kokanderin voimabiisi on itkettävä ja seksikäs, mutta samalla kuin kuusikymppisen miehen levyhyllystä napattu. Yhdistelmä voisi viitata siihen, ettei kappale kenties ole peräisin aivan tuoreimmilta hittilistoilta. Kun Kokander laittaa kuulokkeet korvilleen hän ei malta olla hiukan hyräilemättäkin voimabiisiään – joko tunnistat?

Teksti: Janne Flinkkilä

Katso, mikä on Jenni Kokanderin voimabiisi!

Van Morrisonin Moondance pysäyttää olennaisten asioiden äärelle”

Well, I want to make love to you tonight / I can't wait 'til the morning has come”. Tähän säepariin Jenni Kokander viittasi, kun hän kuvaili voimabiisinsä liittyvän sellaiseen seksiin, ”jota jotkut kutsuvat jopa rakasteluksi”.

Kokanderin voimabiisi on Van Morrisonin seesteisen intensiivinen Moondance. Kun ruuhkavuosiaan elävä freelancer hiljenee sen äärelle, kappale voimauttaa nimenomaan herättämällään syvällä rauhan tunteella.

”Usein päässäni on hirveästi asioita, joita pitää prosessoida ja kehittää, alitajunta tekee koko ajan matkaa johonkin. Mutta tämä biisi pysäyttää olennaisten asioiden äärelle”, hän sanoo.

Jenni Kokanderilla on ollut myös brittipopkausi oasiksineen päivineen, mutta Van Morrison on artisti, jonka luo hän palaa aina uudelleen. Isänsä musiikkimaun perinyt näyttelijä muistelee, että Moondance oli ensimmäinen kappale, jonka hän lapsena itse valitsi suosikikseen.

Van Morrison on pohjoisirlantilainen laulaja-lauluntekijä, jonka kolmannen sooloalbumin nimibiisi Moondance on. Levy julkaistiin kymmenen vuotta ennen Kokanderin syntymää, vuonna 1970. Mystisissä ja meditatiivisissa vesissä viihtyneen Morrisonin soolouralla Moondance oli ensimmäinen albumi, joka oli menestys niin taiteellisesti kuin kaupallisesti.

Morrison on itse kuvaillut biisiä ”hienostuneeksi” – kappaleeksi, jonka Frank Sinatra olisi voinut esittää. Monet muut ovat kuvailleet sitä ”kuumaksi”. Moondancen jazzahtava tunnelma, tunnistettava huiluosuus ja intohimoisen romanttinen teksti ovat tehneet siitä ajattoman klassikon ja monen nuorenparin häätanssisuosikin.

Jenni Kokanderin kokoamalla Voimabiisi-soittolistalla Van Morrisonin musiikki solahtaa vaivattomasti muiden kitararockin klassikoiden joukkoon. Jakson ensimmäisessä osassa Kokander sanoi, että hänellä on kuusikymppisen miehen musiikkimaku. Soittolistan perusteella se on helppo uskoa: vaikka Kokander on elänyt teini-ikänsä kiihkeimpien brittipop- ja grungevuosien keskellä, pohjimmiltaan hän on selkeästi classic rock -naisia.

Ohjaus: Ville Malja
Käsikirjoitus: Janne Flinkkilä
Kuvaus: Juliana Kontinen ja Ville Malja
Editointi: Juliana Kontinen
Äänitys ja äänten jälkikäsittely: Taneli Suoranta
Ohjelmatunnus: Ville Malja
Grafiikat: Anssi Nordberg
Tunnusmusiikki: Antti Majuri / Secret Flat
Esittelytekstit: Sirje Niitepõld
Kuvausjärjestelyt: Lissu Kirves
Värimäärittely: Veikko Ruuskanen / Toast Post

Konsepti ja tuotanto: Kulttuurituotanto Creat osk 2016

  • Kuinka helppoa olikaan hermostuttaa kaikki! Avaruusromua 22.10.2017

    Miltä kuulostaa neljällä vanhalla Casiolla tehty musiikki?

    Ne olivat laitteita, joilla oli helppo saada läheiset raivon partaalle. Niissä oli usein normaalia pienempi pianokoskettimisto, jonkin verran automatiikkaa ja melko hupaisia soundeja. Ne olivat pieniä muovisia kosketinsoittimia. Varsinkin 1980- ja 90-luvuilla niihin törmäsi siellä täällä. Useimmiten niiden nimi oli Casio. Miltä kuulostaa neljällä vanhalla Casiolla tehty musiikki? Entä kun musiikkia tehdään kolmella rikkakasvilla? Miltä kuulostavat pujo, hevonhierakka ja pelto-ohdake? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Post Malonen traaginen ghettomelankolia ui ihon alle Levylautakunnassa

    Jonna Tervomaa ja Jussi Jaakonaho Levylautakunnassa

    Viikon levyuutuuksissa puhutti tunnelma, tunnettavuus, perinne ja vaikutteet. Kuunneltavana oli mm. maailman tällä hetkellä kuunnelluin biisi, suomalainen debyytti ja menestynyt vientituote. Levylautakunnassa uudelle musiikille altistettiin artistit Jonna Tervomaa ja Jussi Jaakonaho sekä Ylen toimittaja Juha Blomberg. Pisteet ja kommentit 1.

  • Taas matkalla! Avaruusromua 15.10.2017

    Avaruusromussa matkaillaan omatoimisesti ja uhkarohkeasti.

    Onko Berliini Euroopan olohuone? Miltä kuulostavat Schönhauser Allee tai Mehringdamm? Mitä japanilainen äänitaiteilija kuuli Turkissa? Miksi espanjalainen elokuvaohjaaja viihtyy Pamir-vuoristossa? Miksi hakeutua soittamaan hylättyyn varastoon Islannissa? Tai 700 vuoden ikäiseen englantilaiseen kirkkoon? Mitä kreikkalainen säveltäjä kuuli matkallaan maailman ympäri? Avaruusromussa matkaillaan omatoimisesti ja uhkarohkeasti. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Missä melodia, missä harmonia - Kivikasvot tiukkana Levylautakunnassa

    Kivikasvot kuuntelevat viikon levyuutuuksia

    Missä melodia - ei missään! Tv- ja musiikkiviihteen kulta-aikojen kuninkaat Fredi ja Ismo Sajakorpi Kivikasvoista eivät löytäneet paljoa hyvää sanottavaa viikon levyuutuuksista. Ja heillä jos kellä on kanttia sanoa, sillä herrat tekivät aikanaan musiikkiviihdettä, joka sai television ääreen jopa 2,5 miljoonaa katsojaa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Ratkaisu tekstiilijätevuoriin: näin T-paitasi syntyy uudelleen

    Tuotat elämäsi aikana 1000 kg tekstiilijätettä.

    70 000 tonnia vaatteita ja kodintekstiilejä päätyy joka vuosi paremman puutteessa jätteenpolttolaitoksiin Suomessa. Mutta ei enää kauan! Iso osa siitä voidaan jatkossa kierrättää, kun puhkikulutetusta puuvillasta voidaan kemiallisesti synnyttää uutta kuitua. Jos VTT:n kehittämä tekniikka lyö läpi, poisheitettävästä puuvillasta polttoon joutuu enää 15 prosenttia.

  • Finalaska - unelma suomalaisesta osavaltiosta

    Suunnitelmat suomalaisten evakuoimiseksi Alaskaan.

    Talvisodan aikaan Suomesta oltiin huolissaan Yhdysvalloissa. Pieni ja sympaattinen Suomi näytti jäävän suuren Neuvostoliiton jyräämäksi. Yhdysvallat kuitenkin pysytteli vielä tuolloin erossa Euroopan sodista, eikä apua juuri herunut. Alkuvuodesta 1940 nuoret amerikkalaiset Robert Black ja Leonard Sutton laativat suunnitelman suomalaisten evakuoimisesta Yhdysvaltoihin.