Lapin upeissa maisemissa pesii mielestäni Suomen kaunein pönttölintu, uivelo. En ole ollut niin onnekas, että olisin nähnyt uljaan linnun luonnossa. Nyt halusin edes kurkistaa pönttöön, jossa se on pesinyt. Sain oppaakseni lintuharrastaja Pekka Nymanin, jonka pönttöjä putsasimme Pyhätunturin jylhissä maisemissa. Löytyisikö pöntöstä uivelon pesä?

Pekka oli ottanut retkelle mukaan myös koiransa Kimin. Kimi kun on jo osoittanut soveltuvuutensa pönttöhommiin.
- Kerran olin rengastamassa uiveloa ja naaras lähti pöntöstä ulos varsin yllättäen. Sekunneissa Kimi haukkasi sen suuhunsa. Olin jo kauhistunut miten uivelolle kävi, mutta se säilyi täysin vahingoittumattomana Kimin hellässä syleilyssä, Pekka muistelee.

Tarvomme kosteassa suomaastossa pienen Kortelammen rantaan. Siellä pienessä männyssä näkyy ensimmäinen pönttö. Jännitys nousee, olisikohan täällä pesinyt uivelo? Pekan raotettua pönttöä totuus paljastuu.
- Tämä pönttö on ollut pikkulintujen käytössä, Pekka arvelee pesän rakennusainesten perusteella.

Matkaamme seuraavalle pöntölle. Uivelot viihtyvät erityisesti kalattomien pienten suolampien, rimpien äärellä. Ruskan värjäämä luonto hurmaa, vaikka kenkiin on päässyt hieman vettä.
Pönttö löytyy viimein aivan tien vierestä. Kannen avaus tuottaa kuitenkin pienoisen pettymyksen.
- Täällähän on myyrä, taitaa olla helmipöllön varastoima, Pekka arvelee.

Odotukset ovat korkealla kun pääsemme seuraavan pöntön luo, josko täältä viimein löytyisi merkkejä tuosta salaperäisestä, viehättävästä linnusta.

Pekka avaa pöntön kannen ja sisältä ei löydy tälläkään kertaa uivelon pesää. Pöntössä on myyriä ja telkän untuvia. Tämä pönttö on tainnut toimia pöllön ruokavarastona.
- On täällä vielä kolme oravan kantamaa risuakin, tää on ollut monikäyttöpönttö, Pekka nauraa.

Eipä auta kuin jatkaa tarpomista Lapin upottavassa suomaisemassa. Täytyyhän jostain pöntöstä löytyä merkkejä uiveloista. Pekalla on yli sata uivelon pönttöä, mutta tuskinpa ehdimme putsata niitä kaikkia tämän reissun aikana. Aurinko alkaa jo uhkaavasti lähentyä horisonttia.
Ruskan värjäämät maisemat ihastuttavat edelleen, kun saavumme seuraavan pöntön luo. Onnistaisiko meitä nyt? Alku ei ole lupaava, sillä pöntön reiästä pilkistää risuja. Olisiko asialla orava?
Pekka löytää pöntöstä kuitenkin myös merkkejä linnusta, olisiko meitä nyt onnistanut?
- Onhan täällä untuviakin, katsotaanpa tarkemmin minkä linnun untuvia. Saattaisi olla telkän tai uivelon. Taitaa kuitenkin olla telkän, on sen verran valkoista tämä untuva, Pekka tutkii.

Pöntön putsaus retkemme on kestänyt jo sen verran kauan, että loppusyksyn aurinko laskee tuntureiden taa. Uivelon pesän löytyminen jää nyt haaveeksi, mutta retki ei ollut pettymys! Pöntöt on nyt putsattu kevättä varten ja joka pöntössä oli ollut joku asukki. Kunpa keväällä nuo upeat linnut löytäisivät täältä rauhaisan pesäpaikan.

Kuuntele lisää uiveloista ja seikkailustamme Metsäradiosta.