Hyppää pääsisältöön

Menneisyyden metsästäjät

TV1 tiistaisin 10.1. - 28.2.2017 klo 20.00 - 20.30, uusinta sunnuntaisin klo 13.00 ja maanantaisin klo 9.30
Katsottavissa Yle Areenassa

Menneisyyden metsästäjät -sarjassa historian alkuhämärään syventynyt kuusihenkinen harrastajaryhmä etsii ja löytää uskomattomia aarteita maan alta. Metallinpaljastimia apunaan käyttävät digiajan tutkimusmatkailijat vievät syvälle Suomen historiaan, joka osoittautuu löytöjen perusteella taruja ihmeellisemmäksi.

"Onnistuimme kuvausten yhteydessä löytämään useita ainutlaatuisia esineitä, jotka tuovat uutta tietoa alueiden historiasta ja täällä asuneiden ihmisten elämästä", kertoo Reijo Hyvönen. Muita sarjan päähenkilöitä ovat Ossi Kupila, Pekka Kupila, Mikko Mäkelä, Jussi Nieminen ja Tomi Virtanen.

Ohjelmassa nähtävät löydöt, kuten hopea-aarteet, uskomattomat korut ja soturihautojen miekat avaavat katsojille tuhat vuotta suljettuna olleen oven Suomen historiaan, johon myyttiset merirosvot, julmat viikingit, kaukaiset kauppiaat sekä raivoisat ryöstäjät ovat jättäneet jälkensä.

Kahdeksanosainen sarja näyttää, minkälainen harrastus metallinetsintä on. Laji on kasvattanut viime vuosina suosiotaan, ja harrastajat ovat tehneet myös useita merkittäviä löytöjä.

Suomen tarinan jäljillä Ahvenanmaalta Hämeeseen

Menneisyyden metsästäjät etsivät merkkejä muinaisista ajoista eteläisessä Suomessa. He kaivavat muistoja rautakautisista kylistä Hauholla ja Valkeakoskella, metsästävät viikinkiaarteita Ahvenanmaalla ja etsivät todisteita vanhoista taruista Laukon kartanolla Vesilahdella ja Bosgårdin kartanolla Porvoossa. Muinaisia rahoja ja aseita etsitään aina Varsinais-Suomesta Päijät-Hämeeseen.

Harrastajaryhmän tavoitteena on löytää todisteita maamme muinaisista elintavoista ja suomalaisten arjesta historiaan jääneiden legendojen takaa. Minkälaista elämää Suomessa on rautakauden, viikinkien ja ristiretkien aikaan vietetty? Menneisyyden metsästäjät -sarja tuo Suomen historian monet kerrokset ja lähiympäristöstä löytyvät uskomattomat tarinat lähelle nykypäivää.

Käsikirjoittaja ja ohjaaja: Kimmo Leed. Tuotanto: Filmaattiset Oy, 2016.

Menneisyyden metsästäjät -sarjassa kuusi intohimoista historian harrastajaa etsii ja löytää uskomattomia aarteita maan alta.
Tomi Virtanen, Reijo Hyvönen ja Mikko Mäkelä etsintähommissa. Menneisyyden metsästäjät -sarjassa kuusi intohimoista historian harrastajaa etsii ja löytää uskomattomia aarteita maan alta. yle tv1

Osa 1 Laukon legendat

Menneisyyden metsästäjien tavoitteena on löytää vesilahtelaisen Laukon kartanon mailla olevalta Pohdon saarelta merkkejä Matti Kurjen ja Pohdon välisestä myyttisestä kaksintaistelusta. Tarinan mukaan Venäjän Suuriruhtinas oli lähettänyt taitavimman sotilaansa Pohdon taistelemaan rohkeaa ja kuuluisaa pirkkalaispäällikkö Matti Kurkea vastaan. Miehet olivat soutaneet veneillään erääseen saareen, jossa raju kaksintaistelu tarinan mukaan käytiin. Pohdon saari osoittautuu jaksossa vielä taruakin jännittävämmäksi löytöpaikaksi.

Osa 2 Hauhon salaisuudet

Menneisyyden metsästäjät lähtevät etsimään kadonneita rautakautisia kyliä Hauholta, joissa uskotaan edelleen olevan maahan kätkettyjä aarteita. Jännittävän etsinnän pohjana on arvelu, jonka mukaan syksyllä 1040 hämäläiseen kylään ratsasti joukko julmia sotilaita. Verilöylyssä kylän miehet surmattiin, päälliköt, naiset ja lapset otettiin vangeiksi. Kaikki kelpaava ryöstettiin. Vain osa asukkaista ehti piilottaa rikkautensa, ennen kuin kylä poltettiin ja tuhottiin.

Osa 3 Viikinkien Ahvenanmaa

Menneisyyden metsästäjien tavoitteena on tutkia Ahvenanmaan maaperää ja löytää sieltä viikinkiaikaisia aarteita. Ahvenanmaan kautta kulki viikinkien idäntie noin vuodesta 800 vuoteen 1000. Saaren vilkkaasta viikinkiaikaisesta elämästä todistavat Ahvenanmaalta jo aiemmin löytyneet yli 1400 arabialaista hopeakolikkoa sekä lukuisat kumpukalmistot. Saarelta tunnetaan myös ns. pitkätalo, jollaisia Skandinavian eliitti käytti kokoontumisiin. Ahvenanmaalla metallinetsijät osuvat lopulta paikkaan, joka osoittautuu aivan ainutlaatuiseksi.

Osa 4 Haukilan aarteet

Menneisyyden metsästäjien tavoitteena on etsiä Haukilan kartanon mailla sijainneen, sittemmin kadonneen rautakautisen Uskilan kylän aarteita. Valkeakoskella olevan Haukilan kartanon aluetta on tutkittu erittäin vähän, eikä kylän sijainnista ole varmuutta. Tiedetään, että lähistöllä on ollut rikasta asutusta rautakaudelta alkaen. Uskilan kylän nimi juontaa todennäköisesti sanasta uisko, joka on tarkoittanut suurten veneiden, uiskojen, säilytys- ja satamapaikkaa. Metallinetsijät osuvat paikkaan, joka on selvästi ollut merkittävä satojen vuosien ajan. Mutta onko kyseessä muinainen Uskilan kylä?

Osa 5 Keskiaikaisten rahojen jäljillä

Menneisyyden metsästäjien tavoitteena on löytää vanhojen kirkkojen liepeiltä erittäin harvinaisia, keskiaikaisia kulta- ja hopeakolikoita. Ristiretkiajan Suomessa valtaosa ihmisistä eli vielä omavaraistaloudessa, mutta rahaa tarvittiin kruunun perimiä veroja varten. Keskiaikaisia rahoja on Suomesta löytynyt arkeologisten kaivausten yhteydessä lähinnä kirkoista ja linnoista. Mutta käyttivätkö tavalliset talonpojat rahaa näiden paikkojen ulkopuolella? Löytävätkö Menneisyyden metsästäjät talonpoikien kätkön?

Osa 6 Mystinen Vesilahti

Menneisyyden metsästäjien tavoitteena on kulkea vesilahtelaisten legendojen jäljillä ja löytää merkkejä ajalta, jolloin tarinat ovat syntyneet. Perimätiedon mukaan Vesilahdelle saapui 1100-luvun alkupuolella muuan vierasta kieltä puhunut mies, joka ryhtyi opettamaan ihmisiä ja kastamaan heitä kristinuskoon. Lähetyssaarnaajaa alettiin kutsua Hunnun Herraksi. Mutta aina pakanat eivät katsoneet saarnamiestä hyvällä. Pahamaineinen sotapäällikkö Kirmukarmu vihasi sydämestään Vesilahden ensimmäistä kristinuskon levittäjää. Löytävätkö metallinetsijät Hunnun Herran toista tuhatta vuotta kateissa olleen haudan?

Osa 7 Bosgårdin merirosvot

Menneisyyden metsästäjät etsivät Porvoossa sijaitsevan Bosgårdin kartanon mailta todisteita keskiaikaisesta asutuksesta ja myyttisestä merirosvoaarteesta. Suomenlahden laivaliikennettä terrorisoi keskiajalla merirosvojoukkio nimeltään vitaliaaniveljet.
Uskotaan, että porvoolaisen Bosgårdin kartanon mailla sijaitseva Husholmenin linnoitus olisi ollut vitaliaaniveljien tukikohtana kymmenen vuoden ajan. Vitaliaaneista kuuluisin oli Klaus Störtebeker, joka rosvosi kaikkia tasapuolisesti ja kätki aarteitaan luoliin. Kerrotaan, että hänen laivansa maston sisus oli puhdasta kultaa. Kävikö Klaus koskaan Husholmenilla?

Osa 8 Muinaiset Linnavuoret

Menneisyyden metsästäjät etsivät toistaiseksi tuntemattomia linnavuoria ja niistä mahdollisesti löytyviä rautakautisia aseita eri puolilta eteläistä Suomea. Novgorodin ruhtinas, Vladimir, hyökkäsi vuonna 1042 joukkoineen Hämeeseen. Joukkojen lähestyessä suomalaiset sytyttivät korkeille paikoille merkkitulia. Tulet olivat varoitus kylien asukkaille, jotta naiset, lapset, vanhukset ja karja ehdittiin viedä suojaan linnavuorien kätköihin. Linnavuoret olivat puusta rakennetuin muurein suojattuja korkeita maastonkohtia. Rautakaudella ne toimivat ihmisten pakopaikkoina, ja suojasivat hyvin vihollisen hyökkäyksiltä.