Skip to main content

Ná Sápmi ráhkkanii juovllaide 1973

Sámis bihpporgáhkutge leat rivttes birrasis
Sámis bihpporgáhkutge leat rivttes birrasis Govva: Yle Sápmi joulu,Pipari,ealli arkiiva

Sámi radio muitalii 20.12.1973 Ohcejoga gielddastivrra ságastallamis dan birra galggašiigo sámegiella nannejuvvot virggálaš giellan gieldda čoahkkimiin ja galgetgo gieldda virgeolbmot máhttit sámegiela.

Eará ođasfáttat dán sáddagis: Anár gielda oastá ain elfámu Ruoššas, Guovdageaidnu ja Kárášjohka leat válljen sátnejođiheaddjiid, Guovdageainnu suohkan hálida davviriikalaš sámeradioguovddáža Guovdageidnui ja davimuš čearut Ruoŧas fidnejit buhtadusa stuorra boazojámu geažil.

Loahpas čudjet guokte juovlalávlaga, Sámi kristtalaš nuoraidskuvlla oahppit Maarit Kitti Anár Basejávrris ja Kirsti Lukkari Ohcejoga Biesjogas lávluba "Na leago boahtán geassi" ja "Suolggai, suolggai". Lávlagat leat báddejuvvon skuvlla juovlafeasttas 20.12.1973.

Ođassáddaga doaimmahii Sulo Lemet Aikio.

  • Davvigielddaid čáhcejuohku, oassi 1

    Čáhcejuogus 1970-logu loahpas ordnejedje bivdorivttiid

    Čáhcejuohku golmma davimus gielddas biddjojuvvui ođđasit johtui 1970-logu beallemuttus. Ovddit geardde, 1960-logu álggus dat gaskkalduvai. Dán gease Yle Sápmi sádde Ealli arkiivvas gávcci prográmma mat gieđahahalle čáhcejuohkodoaimmahusaid ja daidda ráhkkaneami jagis 1975 jahkái 1982. Vuosttas oasis gullat Miehtá Sámi sáddaga golggotmánus 1975 sihke Ođđasiid ja Sámi ságaid ođđajagimánus 1977.

  • Presideanta Mauno Koivisto ja sámit

    Mauno Koivisto Sámi radios jagiin 1982 ja 1983

    Presideanta Mauno Koivisto jámii bearjadaga miessemánu 12. beaivve (2017) 93-jahkásažžan Helssegis. Mauno Henrik Koivisto lea riegádan skábmamánu 25. beaivve 1923 Turkus. Su vitkan dáhpáhuvvá helloduorastaga 2017 Helsset duopmogirkus diibmu 13 ja dan maŋŋá son hávdáduvvo Hietaniemi girkoeatnamii buohkaide rabas soalddatlaš gudnejahttinmeanuin.

  • Eatnit muitalit

    Anna Suomenrinne ja Kristiina Guttorm

    Miessemánu nubbi sotnabeaivi lea Suomas etniidbeaivi. Dán giđa dat lea 14.5. Ruoŧas etniidbeaivvi ávvudit fas miessemánu maŋimuš sotnabeaivve, dán giđa 28.5. Norggas etniidbeaivi merkejuvvo almmenáhkkái guovvamánu nuppi sotnabeaivái. Boahtte heave dat lea 11.2.2018. Goittot Suomas máŋgga báikegottis lea vierrun, ahte áhčit lágidit etniide oktasaš feastta.

Varrasamos sisdoallu - Ealli arkiiva

  • Davvigielddaid čáhcejuohku, oassi 1

    Čáhcejuogus 1970-logu loahpas ordnejedje bivdorivttiid

    Čáhcejuohku golmma davimus gielddas biddjojuvvui ođđasit johtui 1970-logu beallemuttus. Ovddit geardde, 1960-logu álggus dat gaskkalduvai. Dán gease Yle Sápmi sádde Ealli arkiivvas gávcci prográmma mat gieđahahalle čáhcejuohkodoaimmahusaid ja daidda ráhkkaneami jagis 1975 jahkái 1982. Vuosttas oasis gullat Miehtá Sámi sáddaga golggotmánus 1975 sihke Ođđasiid ja Sámi ságaid ođđajagimánus 1977.

  • Presideanta Mauno Koivisto ja sámit

    Mauno Koivisto Sámi radios jagiin 1982 ja 1983

    Presideanta Mauno Koivisto jámii bearjadaga miessemánu 12. beaivve (2017) 93-jahkásažžan Helssegis. Mauno Henrik Koivisto lea riegádan skábmamánu 25. beaivve 1923 Turkus. Su vitkan dáhpáhuvvá helloduorastaga 2017 Helsset duopmogirkus diibmu 13 ja dan maŋŋá son hávdáduvvo Hietaniemi girkoeatnamii buohkaide rabas soalddatlaš gudnejahttinmeanuin.

  • Eatnit muitalit

    Anna Suomenrinne ja Kristiina Guttorm

    Miessemánu nubbi sotnabeaivi lea Suomas etniidbeaivi. Dán giđa dat lea 14.5. Ruoŧas etniidbeaivvi ávvudit fas miessemánu maŋimuš sotnabeaivve, dán giđa 28.5. Norggas etniidbeaivi merkejuvvo almmenáhkkái guovvamánu nuppi sotnabeaivái. Boahtte heave dat lea 11.2.2018. Goittot Suomas máŋgga báikegottis lea vierrun, ahte áhčit lágidit etniide oktasaš feastta.

  • Dákkárat ledje sámeradio ođđasat suoidnemánu loahpas 1972

    Ođđasat sámegillii suoidnemánu loahpas 1972

    Sámegielat radioođđasat sáddejuvvojedje vel geassit 1972 eanaš Roavvenjárggas. Dása leat čohkkejuvvon ovtta sadjái golbma ođasvuolggahusa: 20.7.1972, 24.7.1972 ja 27.7.1972. Ođđasiin gullat, ahte dalle ledje lahkoneamen vuosttas sápmelašválggat, Sámi parlameantta geahččaladdanválga.

  • Báhkat ja miessemearkumat, ruoktoveahkki ja geassemárkanat ođđasiin 1972

    Golbma sámegielat ođassáddaga suoidnemánus 1972

    Sámi radio báddevuorkkás Anáris leat rájus ođasvuolggahusat jagi 1972 rájes. Ovdamearkkadihte suoidnemánu 1972 ođassáddagiin váilu dušše okta. Sámegielat ođđasat sáddejuvvojedje dalle guktii vahkus, vuossárgga ja duorastaga diibmu 12.40 - 12.50. Logi minuvtta sáddenáigái čáhke máŋga telegrámma. Máŋgii okta ođassátta sáhtii čiekŋut ovtta dahje guovtti áššái.

  • Elsa Laula Renberg ja Sámi eará nissongirječállit

    Vuokko Hirvonen čálii nákkosgirjji Sámi girjjálašvuođas

    Láidde-Risten Vuokko, Vuokko Hirvonen ii hállan mánnán sámegiela. Dattege son lea nákkáhallan doavttirin sámegillii, sámegirjjálašvuođas. Vuokko váccii geatnegahttojuvvon skuvla Ohcejotnjálmmis ja Avvilis suomagillii. Rávis olmmošin son berostišgođii sámegielas ja eandalii girjjálašvuođa historjjás. Dán vuosttas radioprográmmas son muitala iežas "oahpu ráidalasas bánis bátnái".

  • Ohcejoga, Deanu ja Kárášjoga gielddaid ovttasbargu, 1980

    Rádjagielddaid gaskkas leamaš álo ovttasbargu

    Guldalehkot dás man dilis lei rádjagielddaid ovttasbargu Deanuleagis lagabui 40 jagi dassá. Sámi šaldi ii lean vel dalle ja Badje-Deanu geaidnu Suoma bealde rahppojuvvui čađajohtinláhkai moatte jagi dien maŋŋá. Miehtá Sámi 14.11.1980 muitalii rádjagielddaid ovddasteaddjiid ráđđádallančoahkkimis Kárášjogas.

  • Bággehalai fárret dulvadeami dihte - Inkeri Hetta ruoktu lei Badje-Luiros

    Inkeri Hetta muittaša eallimis somás ja váivves beliid

    Ealli arkiivvas dán vuoro gullat báddejumi jagis 1995. Sámi radio finai dalle Inkeri Hetta ságain Soađegili Vuohčus. Inkeri lea riegádan jagi 1912 juovlamánus. Dás son muittaša nu eallima somás go máiddái váivves áššiid. Inkeri máttuid sohka lea Guovdageainnus. Inkeri lei 6-jahkásaš go su eadni jámii. Mánnávuođaruovttus Inkeri bearrašis ledje bohccot ja gusat.

  • Muitalanárbevierru: máidnasat, cukcasat ja sáhkamat

    Guldal mas earuha máidnasiid, cukcasiid ja sáhkamiid

    Sierralagan hutkojuvvon muitalusaid sáhttá juohkit vaikko golmma "luohkkái". Leat máidnasat, cukcasat ja sáhkamat. Dávjá go guldala dajahusaid luđiin (juigosiin) de dain fuomáša gean birra dat leat. Nuba luohti lea okta máinnastanvuohki. Sámi muitalusain gávdnojit stálut, ulddat, gufihttarat ja háldejaččat. Stálu beaatnagisge lea mearkkašupmi muitalusain.

  • Inarijärvellä siikapesiä kokemassa, 1969

    Kalastajien matkassa Inarijärvellä

    Yle Saamen nauha-arkiston suomenkielinen ohjelma "Inarijärven siikapesillä" vuodelta 1969. Toimittaja Nils Aslak Valkeapää on kalastajien mukana kokemassa pyydyksiä. Keskustelua käydään Inarijärven säännöstelystä ja ammattikalastuksen mahdollisuuksista Inarissa.

  • Gámasmohki fáŋgaleairrat - Ánne-Ovllá ja su nieida Sire muitaleaba

    Uula Valle ja Siiri Somby Gámasmohki fáŋgaleairraid birra

    Nuppi máilmmesoađi áigge duiskka soahteveahka doalai sullii 700 ruoššalaš soalddáha njealje fáŋgaleairras Ohcejoga Gámasmohki guovllus. Fáŋggat gárte Gápmasa ja Gáregasnjárgga gaskasaš geannu guohkkanbargguide. Lossa dilis ollugat maiddái geahččaledje gárgidit dahje jápme garra leairra áigge. Soahtefáŋggaid muittu gudnejahttima dihte ceggejuvvui muitomearka Gámasmohkis čakčagease 1988.