Hyppää pääsisältöön

Olympiakomitean kurinpalautus: käsikirjoitus

Katja Volkova oli yksi Rion Olympialaisten harvoista suomalaisista valopilkuista. Huippu-urheilijan seuraava tavoite oli Tokyon Olympialaiset neljän vuoden kuluttua. Kaksi kuukautta Rion jälkeen Volkova kertoi lopettavansa.

Katja Volkova, voimisteluseura Elise, 18.10.2016:
"Rakastan tätä lajia. Motivaatiota olisi ollut, mutta Suomessa asiat eivät ole niin hyvin, että pystyisin jatkamaan."

Miten meidän rahoja oikein käytetään, kun nuori olympia-urheilija lopettaa resurssien takia? Suomen Olympiakomitea on tänä vuonna saanut Opetusministeriöltä 9 miljoonaa euroa.

Esko Ranto, ylijohtaja, opetus- ja kulttuuriministeriö:
"Olin järkyttynyt, koska olin olettanut, että Suomen Olympiakomiteassa niin kuin asioiden hoito olisi olisi ollut paremmalla tasolla."

Olympiakomiteassa on opittu, että hakemuksia ei ole tarvinnut perustella. Rahan käyttöä ei ole valvottu. Menestystä ei ole mitattu. Opetusministeriön mukaan tämä loppuu nyt.

MOT: Olympiakomitean kurinpalautus

Suomen urheilupomot kokoontuivat Lahteen marraskuun lopulla siunaamaan uuden, aiempaa suuremman järjestönsä uuden johdon. Vuoden vaihteessa olympiakomiteasta tulee entistä mahtavampi kun siihen liitetään liikunnasta vastaava Valo.

Uusi olympiakomitea on asettanut tavoitteeksi, että suomalaiset ovat vuonna 2020 koko maailman liikkuvin ja Pohjoismaiden menestyvin urheilukansa.

Lahden kokouksen avasi väistyvä puheenjohtaja, Veikkauksen entinen toimitusjohtaja, Risto Nieminen.

Risto Nieminen, puheenjohtaja 2013-2016, Suomen Olympiakomitea: Kun osaamme yhdessä nauttia menestyksestä huippu-urheilussa, lajista riippumatta ja liikunnan lisäämisestä kaikilla sektoreilla, olemme vasta ansainneet urheilu-kansan arvon.

Vuosi 2016 on ollut painajainen Niemiselle ja koko olympiakomitealle.Toukokuussa paljastui olympiakomitean päärahoittajan, opetusministeriön raportti, joka paljasti että Olympiakomitean hallinto ja prosessit eivät ole kunnossa. Ministeriö päättikin periä takaisin osan vuoden 2014 tuestaan, 400.000 euroa.

Opetusministeriö rahoittaa noin 85 prosenttia komitean kuluista. Avustuksen suuruus tänä vuonna on 9 miljoonaa euroa.

Rahasotkujen ohella, olympiakomitean kauden päätavoite, Rion kisat, menivät surkeasti.

Neljä vuotta komitea vetänyt Risto Nieminen väisteli Lahdessa tehokkaasti kaikkia ikäviä kysymyksiä.

Ministeriön tarkastuksesta käy esimerkiksi ilmi, että Niemisen johtama olympiakomitea osti vuoden 2014 Sotshin talviolympialaisten kisavaatteet olympiakomitean edellisen puheenjohtajan Roger Talermon yritykseltä 400 000:lla eurolla – ilman kilpailutusta.

Sotshin aikoihin urheiluministerinä toimi Paavo Arhinmäki.

Paavo Arhinmäki, urheiluministeri 2011-2014 (Vas.):
"Tämä kuvastaa sitä tavallaan sitä aika pientä piiriä, jo joka on urheilussa mutta myös muilla yhteiskunta-alueilla Suomessa. Meillähän ei semmosta suoraa korruptiota oo. Mutt meill on hyvin vahvoja Hyvä veli-verkostoja, sitä että ostetaan kavereiden firmoilta, tuetaan tuetaan kavereita ja tää on myös vahvaa urheilussa niin kun se on muuallakin ja tää on se, jota pitää räjäyttää tämmönen niin kun rakenteellinen korruptio. Joss ei ehkä oo mitään laitonta, mutta se ei oo moraalisesti kovin kestävää."

Ylijääneet Sotshi-asusteet myytiin kisojen jälkeen henkilökunnalle Valo-talon ystävämyynnissä pilkkahintaan. Ministeriön raportista muodostuu kuva, että olympiakomitea on käyttänyt julkisia rahoja tuhlailevasti. On ostettu kavereilta palveluita. Suurelle joukolle on maksettu palkkaa reippaasti yli 70 000 euron vuosirajan, jonka ministeri asetti.

Paavo Arhinmäki, urheiluministeri 2011-2014 (Vas.):
"Olin mä kyllä pettyny ja yllättyny siitä, että on tavallaan niin kun hyvin selkeet ohjeet annettu esimerkiks näistä palkkakatoista. 4:47 Ne on kerrottu kirjallisesti mä oon puheissa kertonu ne ja sitten tavallaan viis veisataan niistä. Ja ajatellaan, että ei kukaan puutu siihen, että rahoja käytetään eri tavalla kuin on haluttu niitä käytettävän ja se on must tärkeetä, että kun kysymys on meidän kaikkien yhteisistä varoista niin niitä niitä käytetään myös asiallisesti ja tarkasti."

Esko Ranto, ylijohtaja, opetus- ja kulttuuriministeriö:
"Olin järkyttynyt, koska olin olettanut, että Suomen Olympiakomiteassa niin kuin asioiden hoito olisi olisi ollut paremmalla tasolla, kyl se oli yksi elämäni vaikeimpia päätöksiä tehdä tää takaisinperintäpäätös, mutta musta se oli välttämätön tän toimintakulttuurin tervehdyttämiseksi ja tein sen päätöksen minkä tarkastuspäällikkö esitteli, en en ryhtynyt sitä muuttelemaan mitenkään."

Olympiakomitealle on selvästi ollut järkytys, että toiminnan rahoittaja – opetusministeriö - on ryhtynyt vihdoin ottamaan selvää mihin rahat käytetään.

9-vuotias Lia Kallio harjoittelee voimisteluseura Elisen huippuvalmennusryhmässä. Häntä valmentaa Katja Volkova. Lia on ryhmän nuorin, nyt samassa vaiheessa kuin Volkova kymmenen vuotta sitten. Hän on tullut suoraan koulusta iltapäivän kolmen tunnin treeneihin.

MOT:
"Montako päivää viikossa treenaat?"

Lia:
"Kuusi kertaa viikossa."

MOT:
"Miten sä jaksat?"

Lia:
"Siihen tottuu aika helposti."

MOT:
"Onks aina hauskaa?"

Lia: (nyökyttää)

MOT:
"Mitä ajattelit kun sä kuulit ett Katja lopettaa kilpailemisen?"

Lia:
"Se kuulosti aika oudolta. Että se on aika nuori verrattuna yhteen espanjalaiseen joka lopetti 30-vuotiaana."

MOT:
"Ootsä kysynyt siltä?"

Lia: (pudistaa päätään)

Pari kilometriä Mäkelänrinteen hallista sijaitsevan hotellin kabinetissa lyötiin lukkoon tulevan suurjärjestön uusi johto jo pari viikkoa ennen Lahden valintakokousta. Johtoporukan olivat koonneet Tuija Brax ja Suomen olympiavaltuuskuntaa 12 vuotta johtanut Kalervo Kummola.

Uuden olympiakomitean johtoon kuuluu myös Voimisteluliiton puheenjohtaja Anne Vierelä.

MOT:
"Me valitetaan Rion surkeita tuloksia ja sitten meillä on yksi huippukyky. Miksi hän joutuu kituuttamaan tällä tavalla? Miksei saada hänelle ok kuukausipalkkaa ja paikkaa missä harjoitella? Miten se on meidän systeemissä mahdollista?"

Anne Vierelä, puheenjohtaja, Suomen voimisteluliitto. hallituksen jäsen, Olympiakomitea:
"No, hyvin vaikeita kysymyksiä esität. Ihan ilmeisesti meidän täytyy strategisesti uudessa olympiakomiteassa keskustella tästä, miten tällaista ei ainakaan pääsisi tapahtumaan, olosuhde-, olosuhdeasioitten takia.
Tietysti me joudutaan käymään keskustelua myös siitä, että eihän, eihän ole toivottavasti kyse naisten ja miesten välisistä lajieroista. Eli, eli voimistelijat tarvitsevat lisää tilaa hyvin monella paikkakunnalla. Ja nämä yksilövoimistelijat tarvitsevat erityisen paljon tilaa, koska se ei ole kovin tilatehokasta se huippuyksilöiden harjoittelu, harjoittelu hyvissä olosuhteissa."

MOT:
"Onko siis mielestäsi tässä eroa tyttö- ja poikaurheilulajeilla?"

Anne Vierelä:
"No, toivon, ettei ole, ja sillä asenteella täytyy meidän tietysti olla kaikkien liikkeellä, ja uskon tähän. Mutta tietysti voimistelu kärsii sellaisesta salipulasta välillä. Isot massat, meitähän on siis 128 000 jopa Suomessa, niin sitä tilaa tarvitaan, ja pääkaupunkiseudulla ainakin kärsitään vielä tilapulasta kovasti."

Juuri tilapulan takia olympialupaus Katja Volkova päätti lopettaa.

Katja Volkova:
"Lopettamispäätökseen vaikutti se, että ei ollut kanveesia millä harjoitella. Se on sama kuin jos jalkapalloilijat pelaisivat asvaltilla. En pysty elättämään itseäni voimistelulla, joten iso päätös oli tehtävänä."

MOT:
"Miltä tämä resurssitilanne näyttää, harjoituspaikat ja olosuhteet?"

Anu Pihlström, Lian äiti:
"No aika järkyttävältä suoraan sanottuna, mutta siis hyvin he ovat tottuneet eli tilanne on se, että kun ei ole kanveesia täällä tai ei ole tilaa minne sen laittaa, me joudumme ajamaan Lohjalle pari kertaa kuukaudessa jotta Lia saa kanveesitreenejä. Joka on sit se 40 km suuntaansa. Ja sitten odotellaan siellä."

YLE Urheilun tänä syksynä tekemien selvitysten mukaan suurin osa erityisesti yksilö-lajien huippu-urheilijoista elää köyhyysrajan alapuolella. Samalla urheiluun käytetyt varat ovat kasvaneet.

Olympiakomitean hakemat avustukset on vuosien ajan käsitellyt ja esitellyt yksittäinen virkamies. Avustuksista on pyydetty myös lausunto Valtion liikuntaneuvostolta, joka on useaan otteeseen todennut esityksissä ongelmia.

Sinuhe Wallinheimo, valtion liikuntaneuvoston jäsen (Kok.):
"No se on se on kyllä kerta kaikkiaan pulmallista siinä suhteessa, ett todellakin siellä virkamieheltä tulee näitä esityksiä ja ne ovat puutteellisia. Siellä voi olla numerot väärin päin ja ja sitten me itse korjaillaan siellä, joskus me lähetetään heille takasin sitten valmisteluun, että kyllä tässä on ollut merkittäviä puutteita viime vuosina. Se on todella valitettavaa koska meidän oma ruohonjuuritaso sitä rahaa huutaa ja välttämättä se ei nyt aina kohdistu sinne. Toki on siinä muissakin kun vaan nyt yhdessä tai kahdessa virkamiehessä ongelmia, että kun yleensä kaiken kaikkiaan tämä systeemi on aika kehno."

Erityisesti keväällä 2015 neuvosto totesi monessa kokouksessaan, että avustusvalmistelu oli erittäin puutteellisella tasolla. Opetusministeriössä 27 vuotta työskennellyt Timo Haukilahti istui liikuntaneuvostossa eläkkeelle siirtymisensä jälkeen.

Timo Haukilahti, entinen opetus- ja kulttuuriministeriön virkamies:
"Kyllä neuvosto oli suoraan sanoen lämpimänä siellä. Että ihmettelin, miten virkamies voi tällä tavalla menetellä. Ja minäkin tietysti entisenä virkamiehenä ihmettelin, koska ei tällanen tullu koskaan minulle aikasemmin vastaan. Ja olin kuitenkin ministeriössä näissä hommissa lähes kolkyt vuotta."

Olympiakomitealla on paljon kuluja, joihin ei saa käyttää valtionavustusta. Ministeriön esittelijä silti katsoi, että olympiakomitean kaikki kulut saattoi katsoa hyväksyttäviksi kuluiksi. Sääntöjen mukaan kuitenkin esimerkiksi satojen tuhansien eurojen varainhankintakulut eivät ole olleet hyväksyttäviä kuluja.

Timo Haukilahti, entinen opetus- ja kulttuuriministeriön virkamies:
"Mutta esittelijä ei suostunut, hänellä oli aikaa puolitoista kuukautta korjata näitä omia esityksiä, mutta hän ei suostunut korjaamaan näitä. Ja koko neuvosto oli tästä asiasta aivan ihmeissään, moitti esittelijää, mutta mitään ei tapahtunut. Ja täytyy ottaa huomioon, että siellä on kansanedustajia kolmasosa, yli kolmasosa näistä kokoukseen osallistujista, ja tässä mielessä niin, neuvoston jäsenistä, niin tässäkin mielessä tämä oli hyvin, hyvin erikoinen tapahtuma."

Haukilahti kanteli oikeuskanslerille esittelijän ja ministeriön toiminnasta. Oikeuskansleri päätti, että opetusministeriön tapa esittää ja jakaa valtionavustuksia urheilulle on ollut huonoa hallintoa. Moite ei johtanut toimenpiteisiin.

Virkamies, johon kantelu kohdistui, on ollut sairauslomalla tämän ohjelman teon aikana. Hänellä on monta esimiestä opetusministeriön organisaatiossa.

Esko Ranto, ylijohtaja, opetus- ja kulttuuriministeriö:
"Olin ollut viisi päivää ministeriössä töissä silloin kun tuo Liikuntaneuvoston kokous oli, että en ollut ehtinyt kovin paljon yksittäisten esittelijöiden asioihin puuttumaan.. ja siinä on välissäkin vielä yksi esimies, mutta kyllähän meillä kaikki käytännöt lähtevät siitä, että esittelijä vastaa lukujen oikeellisuudesta. Se on meidän kaikissa sisäisissä ohjeistuksissa, että se on esittelijän vastuulla tarkistaa luvut, tarkistaa nämä tilinpäätökset. Ei me esimiehet sen kummemmin minä kuin kansliapäällikkökään emme me voi lähteä tekemään sadan järjestön osalta laskuharjoituksia."

Timo Haukilahti, entinen opetus- ja kulttuuriministeriön virkamies:
"Kyllä niille on välitetty tätä tietoa. Se näkyy myös mun kantelussani ihan selkeästi. Että kaks seuraavaa esimiestä, niin heille on asiasta seuraavissa kokouksissa tuotu esiin heille."

MOT:
"Nyt tiedämme Olympiakomitean kohdalla, että luvut eivät ole pitäneet alkuunsa paikkaansa, mihin tämä johtaa esittelijän kohdalla? Jatkuuko kaikki niin kuin ennenkin?"

Esko Ranto, ylijohtaja, opetus- ja kulttuuriministeriö:
"No niin kuin sanoin jo silloin tän 2015 avustuspäätöksen jälkeen ministerin toimeksiannosta selvitettiin avustuskriteereitä minun johtamassa työryhmässä, tehtiin uudet hakulomakkeet, synnytettiin uusi käytäntö avustus avustusten arvioinnissa eli edellytin silloin että esittelijä ei yksin tee tätä järjestöjen arviointia, vaan nyt 2016 järjestöavustusten osalta sovellettiin tällaista laadun arviointia jossa meidän kaikki liikunnan vastuualueen esittelijät olivat yhdessä esittelijän tukena suorittamassa näiden järjestöjen toiminnan laadullista arviointia, että tässä niin kuin rakentiin isompaa porukkaa joka käy näin näitä asioita läpi että on haluttu parantaa niin kuin tätä prosessia ja 2016 avustusten jako menikin jo paljon paremmin, ei varmasti vielä riittävän hyvin, mutta meni jo paljon paremmin."

Mäkelänrinteen hallilla valmennetaan tulevaisuuden huippu-urheilijoita. Lia Kallion kolmen tunnin iltapäivätreenit ovat puolivälissä. Mukaan liittyvät rytmisen voimistelun maajoukkueen uudet jäsenet. Edellisestä maajoukkueesta lopettivat tänä syksynä kaikki paitsi yksi henkilö.

MOT:
"Mitä tämä maksaa teille per kuukausi?"

Anu Pihlström, Lia Kallion äiti:
"Kuukaudessa meillä menee 210 euroa ihan peruskuukausimaksu, ja sitten sen lisäksi tietenkin puvut, varusteet, vaatteet, esiintymisasut, leiritys, joka on sitten Lian päästäminen minirinkiin joka on aina 110 euroa kerta plus sitten otetaan vaikka kesällä taidettiin laittaa 700 euroa leireihin, kuukauden aikana. Karkeasti siis menee sellainen 2500 euroa vuodessa plus sitten leiritys ja varusteet."

Katja Volkovan seura Elise on jo vuosia etsinyt Helsingistä tilaa kanveesille.

Laura Ahonen, valmennuspäällikkö, voimisteluseura Elise:
"Kanveesi on olemassa voimistelu- ja urheiluseura Elise eli Katjan seura on hankkinut kanveesin, meillä ei ole tässä vaiheessa ole tilaa, mihin me voitais se laittaa, koska kanveesi on jotain muuta kuin matto, jonka voi rullata auki joka harjoitukseen ja keriä kiinni joka harjoituksen jälkeen, eli kanveesi on kiinteä, jonka kokoamiseen ja purkamiseen, menee sellainen viitisen tuntia, ja tällä hetkellä meillä ei ole paikkaa, johon se voitais laittaa. Se paikka missä Katja on harjoitellut, on Kisakallion urheiluopisto, ja se on hienoa, että näin lähellä Helsinkiä on urheiluopisto, mutta käytännössä tää tarkoittaa sitä, että lapset ja lapsiperheet ja nuoret niin elämä on kuitenkin täällä kaupunkikeskuksissa, niin meidän tavoite tietenkin on se, että se urheiluopisto-olosuhde on vain lisä arkiharjoitteluun."

MOT:
"Näyttää siltä, että se urheilijoiden ja valmentajien arki ei samalla tavalla kiinnosta kuin tää muu toiminta. Miltä tämä kuulostaa, että kuva, joka tästä syntyy on sellainen?"

Teemu Japisson, pääsihteeri, Olympiakomitea:
"Minä en tunnista tota kuvaa. Ne ihmiset, ketkä meillä tekee töitä, ketkä tekee huippu-urheilun parissa töitä, niin ne on intohimoisia huippu-urheiluihmisiä. Se niitten fokus on niin kuin tosi vahvasti siinä miten suomalaiset, miten me pystytään auttamaan parhaalla mahdollisella tavalla suomalaisia urheilijoita, miten me pystytään auttamaan suomalaisia valmentajia, miten me pystytään tekemään sellaisia valmentautumisen mahdollisuuksia, että he pystyvät menestymään. Tämä on se kuva. Minä en tunnista siis meidän tekemisestä tuota, tuota kuvaa. Toki luettuani raportin, niin minä ymmärrän, että tommoinen kuva voi syntyä."

Teemu Japisson tuli Olympiakomitean pääsihteeriksi Sotshin 2014-kisojen jälkeen. Olympiakomitea on maksanut 400 000 euroa takaisin Opetusministeriölle, mutta on valittanut hallinto-oikeuteen puolesta summasta.

Paavo Arhinmäki päätti urheiluministerinä vuonna 2013, että valtion rahoilla saa maksaa palkkaa urheilupomoille korkeintaan 70 000 euroa vuodessa. Huippu-urheiluyksikössä, vuonna 2014, kahdeksan henkilöä viidestätoista sai palkkaa yli tämän palkkakaton. Yhdellä pomolla tulot olivat 140 000 euroa. Onko mikään muuttunut?

Teemu Japisson:
"Kyllä meillä on tällä hetkelläkin yli sen 5 000 euron olevia palkkoja. Se palkkakattohan tarkoittaa sitä, että siihen noin 5 000 euron kuukausipalkkaan, niin se kelpaa valtioavun kelpoiseksi kuluksi. Sitten omalla varainhankinnalla pystytään maksamaan sitä yli menevää, siis muilla kuin valtion rahoilla, ja näin me ollaan toimittu."

MOT:
"Riittääkö teidän oma varainhankinta nyt tähän yli menevään osuuteen?"

Teemu Japisson:
"Riittää, ja se riitti myös silloin kun tämä tarkastus tehtiin, mutta siinä on erimielisyys siitä meillä ja OKM:n (Opetus- ja kulttuuriministeriön) tarkastuksella siitä, että voidaanko me käyttää huippu-urheiluyksikön kuluihin meidän omaa varainhankintaa."

Sekä tarkastusraportissa että Oikeuskanslerille tehdyn kantelun asiakirjojen perusteella näyttää siltä, että Olympiakomitea on voinut sopia suullisesti valtionavustusten käytön ehdoista Opetusministeriön esittelijän kanssa. Esittelijä on kiistänyt tämän.

MOT:
" Jos oltaisi sovittu suullisesti näistä asioista, niin mihin se olisi johtanut?"

Esko Ranto, ylijohtaja, opetus- ja kulttuuriministeriö:
"No on selvää, että yksittäisellä esittelijällä ei ole mahdollisuuksia suullisesti sopia tällaisia asioita, meidän kaikki menettelyt perustuu kirjallisiin määräyksiin."

MOT:
"Käsittääkseni te olette voinut lähteä siitä, että suulliset diilit sopivat."

Teemu Japisson, pääsihteeri, Olympiakomitea:
"Joo, joo. On, on. Me olemme lähteneet ja sitten mihin me tota, meidän omissa vastineissa me viitataan luottamuksen suojaan. Silloin kun asiat, kun tietyt käytänteet ovat menneet useita vuosia, niin kuin meillä on ministeriön kanssa mennyt, vaikka nää suulliset tota kysymiset, niin aikaisemmin on katottu, että se on ok menettely. Nyt sitten kun on tullut tää tarkastus, niin ensimmäisen kerran on todettu, että se ei olekaan ok menettely. Ymmärrämme ja ymmärrän hyvin, että silloin sitä katotaan tarkasti niin kuin hallinnollisesti, niin siinä se menettely ei ole hyvä, mutta silloin kun se on useamman vuoden jatkunut, niin me ollaan totuttu siihen. Sen takia me ollaan sillä tavalla toimittu. Tietenkin olisi toivonut, että meille olisi se, ensimmäinen niin kuin kommunikointi ei olisi ollut takaisinperintäpäätös, vaan kommunikointi olisi ollut se, että muutetaanpas käytäntöä ja toimitaan jatkossa toisella tavalla."

MOT:
"Näin on toimittu vuosia. Miten se on mahdollista?"

Anita Lehikoinen, kansliapäällikkö, opetus- ja kulttuuriministeriö:
"No enää se ei ole mahdollista. Siis mehän ollaan puututtu näihin ja se on edellyttänyt aikasemminkin kirjallista pyyntöä ja nyt sitten on todettu että sen osaston ylijohtaja päättää kaikista käyttöajan pidennyksistä. Me ollaan virheistä opittu ja siihen puututaan isommalla joukolla ja katsotaan yhdessä niitä asioita."

MOT:
"Tästä on ollut huutoa kentällä, kukaan ei ole ollut tähän tilanteeseen tyytyväinen, eikö nämä huudot ole kantautuneet tänne ministeriölle asti?"

Anita Lehikoinen, kansliapäällikkö, opetus- ja kulttuuriministeriö:
"Joo, varmaan ei siinä määrin ole kantautuneet ja nyt on hyvä että me ollaan ryhdytty niihin toimiin."

MOT:
"Tarkastustoimeen on nyt urheilun hyvävelijärjestelmästä kohdistunut äärimmäisen kova paine. Onko tarkastustoimella tukesi?"

Anita Lehikoinen, kansliapäällikkö, opetus- ja kulttuuriministeriö:
"Ihan ehdottomasti on. Mehän ollaan tosiaan palkattu uusi tarkastuspäällikkö ja on voitu resursoida sitä yksikköä ja hyvin vahvasti tuettu sitä tarkastustoimen kehittämistä."

Sinuhe Wallinheimo, valtion liikuntaneuvoston jäsen (Kok.):
"Meillä ei ole oikein johtajuutta, meillä ei ole oikein tietoa, että mihin mikäkin raha menee, kuka siitä määrää ja näin poispäin, pieniä puroja siellä täällä ja se sitten lopulta hukkuu tähän järjestelmään, mutta että näissä tietyllä lailla pienistä puroista pitäisi nyt jatkossa päästä irti, jos olisi suorat hyvät kriteerit, mihin avustus menee me nähdään läpinäkyvästi mihin se menee ja sitä kautta pystytään myös mittaamaan niitä tuloksia kentällä."

Paavo Arhinmäki, urheiluministeri 2011-2014 (Vas.):
"Mielestäni se perusongelma on liikuntapuolen rahanjaossa ollut, johon me yritettiin voimallisesti puuttua oli tavallaan se, että ei ollut mitään selkeitä kriteereitä, ei ollu tavallaan painotuksia. Painotuksethan pitäisi olla se, että kuinka paljon saa liikutettua ihmisiä. Liikuntapoliittisesti painotus voi olla erityisesti lapsissa ja nuorissa, harrastajamäärien pitää näkyä ja sitten huippu-urheilu omana erillisenä osuutena, jolla joku oma painoarvo. Nyt kun ei ole selvästi näitä jaettu samalla tavalla kuin monella muulla alueella, niin sillon siinä tulee se, että ei oikein tiedä, että mistä tää esitys sitten loppujen lopuks tulee, mistä palasista se rakentuu. Tavallaan se, että jos ei ole selkeitä kriteereitä niin voi kuulostaa byrokraattiselta, mutta se antaa sitten aika paljon pärstäkerroinmahdollisuutta."

Olympiakomitean budjetti vuodelle 2017 on 15,7 miljoonaa euroa. Valtionavustuksia on budjetoitu 13,3 miljoonaa euroa.

MOT:
"Onko sulla selkeätä kuvaa siitä, millä budjetilla operoitte vuonna 2017?"

Teemu Japisson:
"Päätöstähän meillä ei ole. Tietenkinhän me on tehty, meillä oli syyskokous tossa marraskuun lopussa ja siellä jäsenjärjestöt hyväksyivät meidän budjetin ja sillä budjetilla niin kuin valmistaudutaan ensi vuoteen. Päätökset, rahapäätökset saadaan sitten ensi vuoden alkupuolella."

Esko Ranto, ylijohtaja, opetus- ja kulttuuriministeriö:
"Kyllä me haluamme nyt käydä Olympiakomitean kanssa vakavan tavoitekeskustelun itse asiassa on sovittu, ett nyt kun Olympiakomitea on uudelleen orgainisoitunyt kun Olympiakomitea ja ?Valo yhdistyy, niin virkamiestasolla valmistelua tehdään nyt jo joulukuussa ja tammikuulla pidetään tällainen tavoitekeskustelu jossa vähän syvällisemmin käydään läpi tätä tilannetta. Tässä on käynyt niin, että mehän olemme lisänneet huippu-urheilun tukea, julkista tukea Olympiakomitealle ja muille tahoille, jotka huippu-urheilun kanssa työtä tekevät aika merkittävästi 2000-luvulla, että voidaan arvioida, että tämä tällainen huippu-urheilun ylärakenteisiin ja sitä tukeviin instituutioihin annetun valtiontuen määrä on lisääntynyt vuositasolla noin 10 miljoonalla eurolla verrattuna vuoteen 2005 jos me katsotaan tämän vuoden tilannetta ja kyl me valtiovallan puolella ajatellaan tällä hetkellä niin, että kun samaan aikaan huippu-urheilun menestys on huonontunut, niin kyllä tässä on vakavan keskustelun paikka. Jos me lisäämme resursseja ja menestys heikkenee, ei tämä tyydytä."

Kommentit