![Detail of the upper section of the miniature, with scenes of the Entry of Jesus into Jerusalem [Palm Sunday]. Image taken from f. 17v of Psalter and Hours, Use of Arras. Written in Latin, with some French.](https://images.cdn.yle.fi/image/upload/f_auto,fl_progressive/q_88/w_1500,h_844,c_crop,x_0,y_171/w_1100,h_620,c_fit/v1482383947/17-71856585b61be76307.jpg "Jeesus ratsastaa aasilla. Kuvituskuva noin vuodelta 1300, Psalter and Hours, Use of Arras.")
Pasi Heikura
Yle
Jani Tanskanen
Yle
Maahanmuutto on tuonut Jeesuksen äidinkielen aramean Pohjoismaihinkin. Aramean lisäksi Jeesus osasi muitakin kieliä, kuten hänen aikansa monikielisessä yhteisössä oli tapana.
Jeesuksen äidinkieltä kuullakseen ei tarvitse lähteä kauas Suomesta. Seemiläisten kielten professori emeritus Tapani Harviaisella on vinkki niille, jotka tahtovat kuulla arameaa:
– Jos haluaa kuulla arameaa puhuttavan, kannattaa mennä Ruotsiin Södertäljen torille. Siellä melkein kaikki kauppiaat puhuvat kieltä, Harviainen sanoo.
– Tosin Södertäljen kauppiaat kutsuvat kieltään nimellä ”assyriska”. Mutta arameaa se on.
Jeesus tuskin kuitenkaan ymmärtäisi Harviaisen mukaan torikauppiaiden arameaa, sillä kahdentuhannen vuoden aikana kieli on muuttunut niin paljon.
Jeesuksen kieli yhä elossa
Jeesus puhui professori emeritus Tapani Harviaisen mukaan epäilemättä arameaa, aikansa Palestiinan yleisintä puhuttua kieltä. Niin antaa ymmärtää myös Raamattu, sillä monet Jeesuksen tunnetuista fraaseista, kuten ristiinnaulitun kysymys ”Eeli, Eeli, lama sabaktani?”, ovat nimenomaan arameaa.
Aramea on luoteisseemiläinen kieli, jonka sukukieliä ovat esimerkiksi heprea, arabia ja akkadi. Kieltä puhuttiin paitsi Palestiinassa myös hyvin laajasti ympäri tuolloin tunnettua maailmaa. Arameaa puhutaan yhä, mutta puhujia on vähemmän.
– Vielä ehkä puoli miljoonaa ihmistä puhuu erilaisia aramealaisia murteita, Harviainen sanoo.
– Aramean nykypuhujat ovat Irakissa, Syyriassa, Turkissa, Iranissa ja sen lisäksi Ruotsissa, Hollannissa, Tanskassa, Yhdysvalloissa ja Australiassa, Harviainen jatkaa.
Arameaa on puhuttu eri paikoissa eri tavoin, ja siksi on ongelmallista puhua aramean kielestä yksikössä. Ennemminkin pitäisi puhua aramean kielistä, kielimuodoista tai murteista.
Heprea väistyi aramean tieltä
Aramea oli laajasti puhuttu valtakieli ennen kuin arabia syrjäytti sen suurimmassa osassa Lähi-itää. Tätä ennen aramea oli itse tehnyt heprealle sen minkä arabia vielä teki sille itselleen, eli aramea oli syrjäyttänyt heprean.
Heprea oli ollut Jeesuksen synnyinseudun ja toiminta-alueen eli Palestiinan puhutuin kieli ennen aramean suosiota. Heprealle kuitenkin kävi köpelösti.
– Heprea kuoli puhuttuna kielenä suurimmasta osasta Palestiinaa noin 200 eKr., professori emeritus Tapani Harviainen kertoo.
Vanhan testamentin kielenä heprea säilyi tietysti pyhissä kirjoituksissa, mutta puhekielenä aramea korvasi heprean.
– Heprea säilyi puhuttuna kielenä ainoastaan etelämpänä Jerusalemin ympäristössä ja vain toisena puhuttuna kielenä, Harviainen tarkentaa.
Aramean kieli levisi ilman miekkaa
– Aramealla oli kova leviämisen kyky, professori emeritus Tapani Harviainen sanoo.
Kieli lähti Harviaisen mukaan liikkeelle nykyisen Syyrian autiomaasta ja tuli asutummille alueille 1100–1000 eKr. Sen jälkeen aramea alkoi levitä.
– Valtiot ottivat aramean käyttöönsä omin päin. Ei ole koskaan ollut aramealaista valtiota, joka olisi levittänyt omaa kieltään, Harviainen kertoo.
Niin assyrialainen valtakunta kuin Mesopotamian vallanneet persialaisetkin ottivat Harviaisen mukaan aramean yleiseksi hallintokielekseen. Valintaa on selitetty kirjoitusjärjestelmällä.
– Arameaa oli helpompi kirjoittaa kuin nuolenpäillä kirjoitettua akkadia tai aikansa persiaa, joissa oli hyvin kömpelöt kirjoitusjärjestelmät. Mutta arameassa oli toimiva aakkoskirjoitus, joka levisi aramean puhujien mukana ympäri Lähi-itää, Harviainen kertoo.
Jeesuksen monikielisyys
Aramean lisäksi Jeesus osasi Tapani Harviaisen mukaan hyvin todennäköisesti myös muita kieliä.
– Luulenpa, että Jeesus puhui hyvin kreikkaa. On myös hyvin mahdollista, että Jeesusta oli opetettu koulupoikaiässä lukemaan hepreaa, koska siitä on mainintoja, miten hän ottaa kirjakäärön ja lukee siitä hepreaksi, Harviainen selostaa.
– On myös mainintoja siitä, että Jeesus kirjoittaa hepreankielisen tooran jakeita hiekkaan. Vaikuttaa siltä, että olisi ollut normaalia ja luontevaa, että hän osasi myös hepreaa. Ainakin hän osasi lukea sitä, tuskin puhui, Harviainen tarkentaa.
Jeesuksen ajan Palestiinassa monikielisyys oli tavanomaista, kuten monikielisyys on nykyäänkin yleistä länsimaiden ulkopuolella.
– On kiinnostavaa, että Uudessa testamentissa ei mainita missään tulkkaamista hallinnon ja paikallisten asukkaiden välillä. On paljon muitakin syitä, jotka antavat ymmärtää, että Palestiinassa Jeesuksen aikoihin oli ihan yleistä, että ihmiset enemmän tai vähemmän pystyivät aramean ohella puhumaan kreikkaa riittävästi ja Juudeassa vielä hepreaa, Harviainen sanoo.
Kuuntele
Tapani Harviainen on Aristoteleen kantapään vieraana keskiviikkona 21.12.2016 klo 17.20.
Kuvatiedot
Entry of Jesus into Jerusalem from BL YT 15, f. 17v. The British Library. Public Domain.
Last Supper from BL YT 15, f. 17v. The British Library. Public Domain.
Korjaus 22.12.2016 klo 7.25: Artikkelin alkuperäisessä pääkuvassa oli Jeesuksen sijaan Johannes Kastaja. Pääkuva on vaihdettu.
Korjaus 23.12.2016 klo 13:10: Alkuperäisessä korjauksessa luki Johannes Kastajan sijaan virheellisesti Johannes Kostaja.
