Hyppää pääsisältöön

Jeesuksen äidinkieltä puhutaan Södertäljen torilla

Detail of the upper section of the miniature, with scenes of the Entry of Jesus into Jerusalem [Palm Sunday]. Image taken from f. 17v of Psalter and Hours, Use of Arras. Written in Latin, with some French.
Jeesus ratsastaa aasilla. Kuvituskuva noin vuodelta 1300, Psalter and Hours, Use of Arras. Detail of the upper section of the miniature, with scenes of the Entry of Jesus into Jerusalem [Palm Sunday]. Image taken from f. 17v of Psalter and Hours, Use of Arras. Written in Latin, with some French. Kuva: The British Library / PD Jeesus,Miniatyyrimaalaus

Maahanmuutto on tuonut Jeesuksen äidinkielen aramean Pohjoismaihinkin. Aramean lisäksi Jeesus osasi muitakin kieliä, kuten hänen aikansa monikielisessä yhteisössä oli tapana.

Jeesuksen äidinkieltä kuullakseen ei tarvitse lähteä kauas Suomesta. Seemiläisten kielten professori emeritus Tapani Harviaisella on vinkki niille, jotka tahtovat kuulla arameaa:

– Jos haluaa kuulla arameaa puhuttavan, kannattaa mennä Ruotsiin Södertäljen torille. Siellä melkein kaikki kauppiaat puhuvat kieltä, Harviainen sanoo.

– Tosin Södertäljen kauppiaat kutsuvat kieltään nimellä ”assyriska”. Mutta arameaa se on.

Joulu. Joulunvietto. Joulun viettäminen. Jeesuksen syntymä. Jouluseimi (seimi).  Neitsyt Maria, Jeesus-lapsi ja Joosef. Uskonnollinen joulu. Uskonto. , Kuvasarja:  Joulunvietto.
Jeesukselle puhuttiin luultavasti arameaa, kun hän oli vauva. Joulu. Joulunvietto. Joulun viettäminen. Jeesuksen syntymä. Jouluseimi (seimi). Neitsyt Maria, Jeesus-lapsi ja Joosef. Uskonnollinen joulu. Uskonto. , Kuvasarja: Joulunvietto. Kuva: Don Hammond / Design Pics Jeesus,jeesus,joulu

Jeesus tuskin kuitenkaan ymmärtäisi Harviaisen mukaan torikauppiaiden arameaa, sillä kahdentuhannen vuoden aikana kieli on muuttunut niin paljon.

Jeesuksen kieli yhä elossa

Jeesus puhui professori emeritus Tapani Harviaisen mukaan epäilemättä arameaa, aikansa Palestiinan yleisintä puhuttua kieltä. Niin antaa ymmärtää myös Raamattu, sillä monet Jeesuksen tunnetuista fraaseista, kuten ristiinnaulitun kysymys ”Eeli, Eeli, lama sabaktani?”, ovat nimenomaan arameaa.

Aramea on luoteisseemiläinen kieli, jonka sukukieliä ovat esimerkiksi heprea, arabia ja akkadi. Kieltä puhuttiin paitsi Palestiinassa myös hyvin laajasti ympäri tuolloin tunnettua maailmaa. Arameaa puhutaan yhä, mutta puhujia on vähemmän.

– Vielä ehkä puoli miljoonaa ihmistä puhuu erilaisia aramealaisia murteita, Harviainen sanoo.

Puinen ristiinnaulittu Millesgården-museossa, 1600-luku, Tukholma, veistos.
Puinen ristiinnaulittu Millesgården-museossa, 1600-luku, Tukholma, veistos. Kuva: Seppo Sarkkinen / Yle Jeesus,jeesus

– Aramean nykypuhujat ovat Irakissa, Syyriassa, Turkissa, Iranissa ja sen lisäksi Ruotsissa, Hollannissa, Tanskassa, Yhdysvalloissa ja Australiassa, Harviainen jatkaa.

Arameaa on puhuttu eri paikoissa eri tavoin, ja siksi on ongelmallista puhua aramean kielestä yksikössä. Ennemminkin pitäisi puhua aramean kielistä, kielimuodoista tai murteista.

Heprea väistyi aramean tieltä

Aramea oli laajasti puhuttu valtakieli ennen kuin arabia syrjäytti sen suurimmassa osassa Lähi-itää. Tätä ennen aramea oli itse tehnyt heprealle sen minkä arabia vielä teki sille itselleen, eli aramea oli syrjäyttänyt heprean.

Heprea oli ollut Jeesuksen synnyinseudun ja toiminta-alueen eli Palestiinan puhutuin kieli ennen aramean suosiota. Heprealle kuitenkin kävi köpelösti.

– Heprea kuoli puhuttuna kielenä suurimmasta osasta Palestiinaa noin 200 eKr., professori emeritus Tapani Harviainen kertoo.

Kotkan ortodoksinen Pyhän Nikolain kirkko. Kotkan ortodoksinen kirkko. Jeesus  Kristus -aiheinen ikoni ja hopeinen riisa.
Jeesus Kristus -aiheinen ikoni ja hopeinen riisa Kotkan ortodoksisessa Pyhän Nikolain kirkossa. Kotkan ortodoksinen Pyhän Nikolain kirkko. Kotkan ortodoksinen kirkko. Jeesus Kristus -aiheinen ikoni ja hopeinen riisa. Kuva: Antero Tenhunen / Yle Jeesus,Ikoni

Vanhan testamentin kielenä heprea säilyi tietysti pyhissä kirjoituksissa, mutta puhekielenä aramea korvasi heprean.

– Heprea säilyi puhuttuna kielenä ainoastaan etelämpänä Jerusalemin ympäristössä ja vain toisena puhuttuna kielenä, Harviainen tarkentaa.

Aramean kieli levisi ilman miekkaa

– Aramealla oli kova leviämisen kyky, professori emeritus Tapani Harviainen sanoo.

Kieli lähti Harviaisen mukaan liikkeelle nykyisen Syyrian autiomaasta ja tuli asutummille alueille 1100–1000 eKr. Sen jälkeen aramea alkoi levitä.

– Valtiot ottivat aramean käyttöönsä omin päin. Ei ole koskaan ollut aramealaista valtiota, joka olisi levittänyt omaa kieltään, Harviainen kertoo.

Jeesus ristillä
Jeesus ristillä Kuva: Copyright: Jyri Pitkanen krusifiksi

Niin assyrialainen valtakunta kuin Mesopotamian vallanneet persialaisetkin ottivat Harviaisen mukaan aramean yleiseksi hallintokielekseen. Valintaa on selitetty kirjoitusjärjestelmällä.

– Arameaa oli helpompi kirjoittaa kuin nuolenpäillä kirjoitettua akkadia tai aikansa persiaa, joissa oli hyvin kömpelöt kirjoitusjärjestelmät. Mutta arameassa oli toimiva aakkoskirjoitus, joka levisi aramean puhujien mukana ympäri Lähi-itää, Harviainen kertoo.

Jeesuksen monikielisyys

Aramean lisäksi Jeesus osasi Tapani Harviaisen mukaan hyvin todennäköisesti myös muita kieliä.

– Luulenpa, että Jeesus puhui hyvin kreikkaa. On myös hyvin mahdollista, että Jeesusta oli opetettu koulupoikaiässä lukemaan hepreaa, koska siitä on mainintoja, miten hän ottaa kirjakäärön ja lukee siitä hepreaksi, Harviainen selostaa.

– On myös mainintoja siitä, että Jeesus kirjoittaa hepreankielisen tooran jakeita hiekkaan. Vaikuttaa siltä, että olisi ollut normaalia ja luontevaa, että hän osasi myös hepreaa. Ainakin hän osasi lukea sitä, tuskin puhui, Harviainen tarkentaa.

Maailman uskonnot. Uskonto. Juutalaisuus. Pyhä maa, Israel. Kapernaumin rauniot.  Kapernaum, muinainen keupunki, jossa Jeesus asui ja opetti. Synagoga. Synagogan  rauniot.,
Kapernaum, muinainen keupunki, jossa Jeesus asui ja opetti. Maailman uskonnot. Uskonto. Juutalaisuus. Pyhä maa, Israel. Kapernaumin rauniot. Kapernaum, muinainen keupunki, jossa Jeesus asui ja opetti. Synagoga. Synagogan rauniot., Kuva: Tuula Nyberg / Yle Kapernaum

Jeesuksen ajan Palestiinassa monikielisyys oli tavanomaista, kuten monikielisyys on nykyäänkin yleistä länsimaiden ulkopuolella.

– On kiinnostavaa, että Uudessa testamentissa ei mainita missään tulkkaamista hallinnon ja paikallisten asukkaiden välillä. On paljon muitakin syitä, jotka antavat ymmärtää, että Palestiinassa Jeesuksen aikoihin oli ihan yleistä, että ihmiset enemmän tai vähemmän pystyivät aramean ohella puhumaan kreikkaa riittävästi ja Juudeassa vielä hepreaa, Harviainen sanoo.

Kuuntele

Tapani Harviainen on Aristoteleen kantapään vieraana keskiviikkona 21.12.2016 klo 17.20.

D Detail of the lower section of the miniature, with scenes of Jesus washing the feet of his disciples, and the Last Supper. Image taken from f. 17v of Psalter and Hours, Use of Arras. Written in Latin, with some French.
Jalkojen pesu ja viimeinen ehtoollinen. Kuvitusta noin vuodelta 1300, Psalter and Hours, Use of Arras. D Detail of the lower section of the miniature, with scenes of Jesus washing the feet of his disciples, and the Last Supper. Image taken from f. 17v of Psalter and Hours, Use of Arras. Written in Latin, with some French. Kuva: The British Library / PD Jeesus,Miniatyyrimaalaus

Kuvatiedot

Entry of Jesus into Jerusalem from BL YT 15, f. 17v. The British Library. Public Domain.

Last Supper from BL YT 15, f. 17v. The British Library. Public Domain.

Korjaus 22.12.2016 klo 7.25: Artikkelin alkuperäisessä pääkuvassa oli Jeesuksen sijaan Johannes Kastaja. Pääkuva on vaihdettu.

Korjaus 23.12.2016 klo 13:10: Alkuperäisessä korjauksessa luki Johannes Kastajan sijaan virheellisesti Johannes Kostaja.

Kommentit
  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

  • Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

    Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.

  • Avaruusromua: Löylyn hengessä!

    Löylyssä on voimaa, henkeä ja sielua.

    Mikael Agricola käytti sanaa "löyly" jo 475 vuotta sitten. Löyly on sanana ja käsitteenä sitäkin vanhempi. Löyly-sana tulee kaukaa, ajalta jolloin saunatkaan eivät olleet sellaisia kuin nykyisin. Vanhimmat saunat olivat maakuoppia, joiden kattona oli eläimen nahka. Alun perin löyly ei tarkoittanut vain saunan kiukaan sihahtelua ja kuumaa vesihöyryä. Löyly tarkoitti henkeä, henkäystä tai sielua. Eikä se ollut sattumaa. Löylyssä on edelleen voimaa, henkeä ja sielua, kuten suomalaisessa musiikissakin. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Suomi vs USA – Viisi havaintoa stand up -keikoilta koomikon näkökulmasta

    Millainen on stand up -scene Yhdysvalloissa?

    ”Stand up ei toimi Suomessa” on vuosikymmeniä toisteltu hokema, jota kuulee edelleen. Yleensä niiden suusta, jotka eivät käy katsomassa stand up -keikkoja. Mutta mikä on sitten paremmin lajin syntysijoilla Yhdysvalloissa? Stand up -koomikko Kaisa Pylkkänen teki kiertueen USA:n länsirannikon komediaklubeilla ja yllättyi.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.