Hyppää pääsisältöön

Miika Kokkosen pitkä odotus sydämensiirtoon: "Ilman Murua en olisi pysynyt elossa"

Miika Kokkonen sairaalan odotustilassa sydänapupumppukärryn kanssa
Sydänpumppukärry Muru oli Miika Kokkosen turvana yli viisi vuotta. Miika Kokkonen sairaalan odotustilassa sydänapupumppukärryn kanssa Kuva: Yle / Marjo Lundvall Akuutti (ohjelma)

Akuutissa kerroimme huhtikuussa 2015 vantaalaisen Miika Kokkosen tarinan. Miika sai vuonna 2011 kiireellisessä sydänleikkauksessa erikoisen kumppanin arkeaan jakamaan. Matkalaukkua muistuttava, 25 kg painava apusydänkärry "Muru" kulki Miikan mukana kaikkialle, yötä päivää.

Kun Miika vuonna 2011 lähti terveyskeskukseen näyttämään pahasti turvonnutta jalkaansa, ei hän osannut aavistaa matkan johtavan sydänleikkaukseen. Jalkaturvotusta selvitettäessä otettiin sydänfilmi, joka näytti vakavia ongelmia sydämen toiminnassa.

Kiireellisessä leikkauksessa Miikalle asennettiin ulkoinen sydänpumppu korvaamaan sydämen vasemman kammion toimintaa.

Annoin sydänkärrylle nimeksi Muru, olihan se lähin ja tärkein kumppanini.

Kärrymallinen apuväline oli kuin vetomallinen matkalaukku. Tästä ”laukusta” johtivat letkut ja kanyylit Miikan sydämeen.

– Annoin sydänkärrylle nimeksi Muru, olihan se lähin ja tärkein kumppanini. Ilman sitä en olisi pysynyt elossa, Miika Kokkonen kertoo.

– Piti muistaa varoa liikkuessaan, piti muistaa akkujen lataus. ”Muru” piti jatkuvaa tikitystä, johon kyllä ajan mittaan tottuikin. Jos se ei olisi tikittänyt, silloin olisikin tullut hätä, Miika kertoo.

Odottavan aika on pitkä

Lääkärit olivat arvioineet, että sydänkärryn kanssa Miika pärjäisi noin kaksi vuotta. Kun neljä vuotta oli kulunut, Miika totesi riemastuneena, että hän on aikakin tuplannut ennusteen.

Alkuun Miika ei ollut sydänsiirtojonossa. Riskit siirtoleikkauksen suhteen olivat suuret. Miikalla oli oheissairauksia ja huomattava ylipaino.

Sydänkärryä huollettiin ja Miikaa lääkittiin. Kanyylien aiheuttamiin tulehduksiin Miika söi antibioottikuureja toinen toisensa jälkeen. Miika joutui pahimpien tulehduskierteiden aikana viettämään useita viikkoja sairaalassa.

Miikan sydänpumpun haavasidoksia vaihdetaan.
Pumpun kanyylihaavoja hoidettiin päivittäin Miikan sydänpumpun haavasidoksia vaihdetaan. Kuva: Yle, Akuutti miika kokkonen

Miika otettiin sydänsiirtojonoon vuoden 2015 joulukuussa. Mutta vasta vuoden 2016 kesäkuussa Miikan kokonaisterveystilanne alkoi näyttää valoisammalta.

Sydänkirurgi, professori Karl Lemström arvioi kesän 2016 alkupuolella näin:

– Miika on tässä vuosien aikana osoittanut, että hän on noudattanut antamiamme ohjeita ja tehnyt parhaansa. Ylipainoa hän ei ole vieläkään saanut kuriin, mutta muuten hänen elintoimintonsa ovat kunnossa. Jos saisimme nämä kanyylien aiheuttamat infektiot kuriin, alettaisiin olla valmiita sydämensiirtoon.

Sydänkirurgi Karl Lemström
Sydänkirurgi Karl Lemström on seurannut Miikan tilannetta alusta asti Sydänkirurgi Karl Lemström Kuva: Yle / Hans-Peter Dhuy Akuutti (ohjelma),karl lemström

Koska myös Miikan hampaat olivat melkoisen huonossa kunnossa, päätettiin poistaa koko hammaskalusto, suualueen kautta leviäviä infektioita estämään.

Miikaa hampaiden menetys ei juuri harmittanut:

– Tässä on nyt niin paljon isommasta asiasta kyse. Kyllä se uusi sydän olisi hampaita tärkeämpi, purukaluston voi hommata sitten jälkeenpäin, Miika arveli.

Väärä ja oikea hälytys

Heinäkuun ensimmäisenä päivänä 2016 Miika sai kauan odotetun puhelun: nyt olisi kiire Meilahteen, mahdollinen siirtosydän odottaa.

– Lähdin tietysti kovaa kyytiä taksilla Meilahteen, ei siinä paljoa ehtinyt miettiä. Sairaalavaatteet olivat jo päällä kun selvisi, että siirtosydän ei sittenkään soveltunut minulle. Pettymys oli valtava, ei muuta kuin kotiin takaisin, Miika kertoo.

Miika oli luonnollisesti harmissaan ja masentunutkin.

Miika Kokkonen miettii
Väärä hälytys masensi Miikaa Miika Kokkonen miettii Kuva: Yle / Hans-Peter Dhuy Akuutti (ohjelma),miika kokkonen

– Ei siinä positiivisesti pystynyt ajattelemaan. Oli kuin joku olisi viime tingassa vetänyt maton jalkojen alka, Miika muistelee.

Seuraavan kerran puhelinhälytys tuli elokuun 5 päivänä 2016. Nytkin Miika oli epäileväinen.

– Kyselin siirtokoordinaattorilta miten varmaa on, että tämä sydän nyt olisi sopiva. Eihän kukaan etukäteen sataprosenttista lupausta voi antaa, mutta hän arveli tämän olevan nyt minulle oikeanlainen siirre, Miika kertoo.

Matkalla sairaalaan Miika lähetteli viestejä tutuille, muun muassa facebookiin.

– Laitoin sinne, että toivottavasti ei ole viimeinen viestini, mutta nyt on matka leikkaukseen. Kyllä pelotti taas, Miika muistelee.

Miika Kokkonen sairaalassa istuu sängyssä
Onnistuneen leikkauksen jälkeen hymy oli herkässä Miika Kokkonen sairaalassa istuu sängyssä Kuva: Yle / Marjo Lundvall Akuutti (ohjelma),miika kokkonen

Tällä kertaa hälytys oli oikea, Miikalle sopiva sydän oli löytynyt ja leikkaus sujui ongelmitta.

– Ensimmäinen muistikuvani on teho-osastolta. Kalle, eli sydänkirurgi Karl Lemström oli sänkyni vieressa ja sanoi: Miika, sinulle on siirretty uusi sydän ja leikkaus onnistui hyvin. Sitten vajosinkin taas uneen, Miika kertoo.

Sydämiä jonotetaan

Siirtoon soveltuvista sydämistä on jatkuva pula. Sydänsiirtojonossa ollaan usein pitkään, kuten Miika Kokkosenkin tapaus osoittaa.

– Meillä on tiettyjä kriteereitä aivokuolleiden luovuttajien elimistön muun terveyden suhteen, samoin ikä on ratkaiseva tekijä. Sydänluovuttajien yläikäraja on 60 vuotta, sydänkirurgi, professori Karl Lemström kertoo.

Kun tieto mahdollisesta siirtosydämestä tulee, käynnistyy nopea toiminta, missä muun muassa seulotaan siirtojonossa olevista potilaista arviolta soveltuvimmat ja tehdään mahdollisia vasta-aineita kartoittavat testit yhdessä veripalvelun kanssa.

Lapsena tai nuorena sydänsiirron saanut saattaa tarvita uuden siirtosydämen myöhemmin elämässään.

– Etukäteisseulonnat auttavat siinä, että meidän ei yleensä tarvitse kutsua varmuuden vuoksi paikalle useampia jonossa olevia potilaita, vaan tiedämme tilanteen. Yllätyksiäkin joskus tulee, siirtosydämessä ilmenee jotain yllättävää, tai havaitaan, että toinen vastaanottaja on sittenkin siirron suhteen riskittömämpi, sydänkirurgi Karl Lemström kertoo.

Lapsena tai nuorena sydänsiirron saanut saattaa tarvita uuden siirtosydämen myöhemmin elämässään.

– Suomessa vanhin sydänsiirron saanut henkilö on elänyt samalla siirtosydämellään lähes 30 vuotta. On vaikea ennustaa, miten kenenkin kohdalla tapahtuu, mutta jos ensimmäinen siirron jälkeinen vuosi sujuu ilman suurempia ongelmia, silloin on odotettavissa, että menee pitkään hyvin, sydänkirurgi Karl Lemström kertoo.

erilaisia lääkepakkauksia, sydämensiirtoleikkauksen jälkeen käytettäviä
Sydämensiirron jälkeen tarvitaan erityisesti hyljinnänestolääkkeitä erilaisia lääkepakkauksia, sydämensiirtoleikkauksen jälkeen käytettäviä Kuva: Yle / Marjo Lundvall Akuutti (ohjelma),lääkkeitä pöydällä

Hyljinnänestolääkkeet aiheuttavat omat vaikeutensa, koska ne muun muassa heikentävät munuaisten toimintaa.

Seurantaa siis tarvitaan, vaikka muuten siirron saaneita potilaita kannustetaankin mahdollisimman normaaliin, aktiiviseen elämään.

Sydän paikallaan, elämä mallillaan

Miika Kokkonen totuttelee nyt elämään ilman ”Murua”.

– Alkuun tuntui oudolta, ettei keho enää ollutkaan kiinni letkuissa ja tikittävässä kärryssä. Joskus unen seassa saatoin säikähtääkin ja etsiä kädellä missä se Muru oikein on, Miika kertoo.

Miika Kokkosella kädessä sydänapupumpun osa
Muru-kärrystä jäi muistoksi sydänpumpun osa Miika Kokkosella kädessä sydänapupumpun osa Kuva: Yle / Hans-Peter Dhuy Akuutti (ohjelma),miika kokkonen

Kotona puuhailu, varovainen kuntosaliharjoittelu ja ulkoilu alkavat jo sujua.

– Eipä tarvitse enää miettiä, tuleeko matalalattiabussi tai –juna, eikä miettiä akkujen latauksen kestoa. Sen kun avaa oven ja lähtee minne mieli tekee, Miika iloitsee.

Usein kulku käy, kuten ennen sydänsiirtoakin, Korson seurakunnan ja kirkon tiloihin ja tapahtumiin. 34-vuotiaan miehen tulevaisuuden suunnitelmiin kirkko kuuluu edelleen läheisesti.

– Kunhan tässä fysiikan saan kuntoon, painoa pudotettua ja kestävyyttä lisää, sitten on aika miettiä mahdollisuuttani suntio-opintoihin. Oppisopimuksella yritän päästä etenemään siihen suuntaan, Miika toivoo.

Keskustelu antoi rauhaa ja suurempaa ymmärrystä siitä, minkälaisen mankelin läpi oikeastaan olen kulkenut.

Henkinen puolikin toipumisessa vaatii oman aikansa.

– Kävin juttelemassa tuntemuksistani psykiatrin kanssa. Keskustelu antoi rauhaa ja suurempaa ymmärrystä siitä, minkälaisen mankelin läpi oikeastaan olen kulkenut, Miika kertoo.

Miika Kokkonen haluaa välittää kiitoksensa saamastaan uudesta alusta niin tuntemattoman luovuttajan suuntaan kuin erityisesti häntä alusta saakka kannustaneelle sydänkirurgi Karl Lemströmille.

Miika kiteyttää tuntemuksensa näin:

– Kiitos lääketieteelle, kiitos yläkertaan. Kyllä silloin 5. elokuuta sain elämäni parhaan, sekä syntymäpäivä- että joululahjan. 5 vuotta, 1 viikko, 1 päivä: sehän on kuin virsi 511.

Asiantuntija: KARL LEMSTRÖM, sydänkirurgi, professori, HYKS Meilahti

Katso Miikan tarina

Akuutti - elämänmakuisia tarinoita ja ajankohtaista asiaa terveydestä. Liity joukkoomme Facebookissa!

  • Voivatko oikomiskojeet aiheuttaa äännevirheitä?

    Miten oikomiskojeet vaikuttavat lapsen puheen kehitykseen?

    Jo ennen kouluikää moni lapsi saa suuhunsa jonkin oikomiskojeen hyvän purukaluston ja kunnollisen purennan tukemiseksi. Kun lapsen suuhun ilmestyy ylimääräinen laite, voi puhe puuroutua. Miten selkeät ärrät ja ässät sekä hyvä purenta ja kaunis hammasrivistö saadaan mahtumaan samaan suuhun? Entä mitä tapahtuu puuroutuneelle puheelle, kun hoito päättyy?

  • Tiesitkö tämän mustikasta?

    Säännöllinen mustikan syöminen voi lieventää tulehdustilaa.

    Mustikka on metsien kultakimpale. Jo muutama desi mustikoita päivässä auttaa kattamaan hyvän osan esimerkiksi päivän kuitumäärästä ja E-vitamiinitarpeesta. Säännöllinen mustikoiden syöminen voi myös lieventää esimerkiksi diabetekseen ja sepelvaltimotautiin liittyvää matala-asteista tulehdustilaa.

  • Juoksu vapauttaa mielen – “Juoksulenkki voi olla meditatiivinen kokemus”

    Juoksulenkillä kannattaa liikuttaa kehon lisäksi myös mieltä

    – Ihminen on kokonaisuus, siksi juoksulenkillä kannattaa liikuttaa kehon lisäksi myös mieltä. Juoksun mahdollisuudet ovat valtavat ja se on fyysisten terveysvaikutusten lisäksi erinomainen väline ajatusten jäsentämiseen ja koostamiseen. Näin sanoo entinen kilpajuoksija ja psykoterapeutti Kirsi Valasti.

  • Juotko liikaa? Lue lääkärin vinkit alkoholin kohtuukäyttöön

    Lääkärin vinkit alkoholin kohtuukäyttöön.

    A-klinikan johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki on auttanut monta alkoholin suurkuluttajaa kohtuukäyttäjäksi – pienin askelin. Kohtuukäyttöön siirtyminen vaatii ennen kaikkea tukea ja lujaa tahtoa. Syyllisyyden tunteen Simojoki kannustaa heittämään romukoppaan.