Hyppää pääsisältöön

Elikö joulukinkku hyvän elämän? Tutkijat tietävät, kuluttaja ei

kinkku osin leikattuna, taustalla tuli
kinkku osin leikattuna, taustalla tuli Kuva: Pixabay / Public domain prisma studio

Jo yli 200 suomalaisella sikatilalla on tehty tieteellisiä hyvinvointimittauksia, mutta kuluttajalle tietoa eläinten hyvinvoinnista ei ole tarjolla.

Tällä hetkellä ainoa merkintä, joka kertoo kuluttajalle tuotantoeläinten oloista, on luomumerkintä. Se ei kuitenkaan kerro paljoakaan sikojen hyvinvoinnista.

- Missään tapauksessa luomu ei ole tae siitä, että sikalassa ei ole ongelmia. Voi olla, ettei korkein hyvinvoinnin taso olekaan luomutilalla, toteaa sikojen hyvinvoinnin tutkija Camilla Munsterhjelm.

Helsingin yliopiston Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskuksen tutkijan mukaan luomutiloilla sioilla on leveämmät olot, mutta pelkästään eläinten puitteiden määrittely ei takaa hyvinvointia. Munsterhjelmin mukaan on jopa mahdollista, että siat voivat joissakin luomusikaloissa huonommin kuin tavallisissa, sillä luomusäännöt tekevät sikojen riittävän ravinnonsaannin varmistamisen ajoittain hankalaksi.

siivuiksi leikattua joulukinkkua
Sianlihan kulutus säilyy ennallaan. Suomalainen syö keskimäärin 35 kiloa sikaa vuodessa. (Lähde: Luonnonvarakeskus 2016) siivuiksi leikattua joulukinkkua Kuva: Shutterstock prisma studio

Hyvinvoinnista voidaan saada tietoa ainoastaan tarkkailemalla eläinyksilöitä. Tutkijat tekevät jo nyt hyvinvoinnin mittauksia, mutta mittausten tulokset eivät näy pakkauksissa, ainakaan vielä.

- Olisi aivan mahtavaa, jos kuluttaja tietäisi, mitä valitsee. Tällä hetkellä se ei ole mahdollista, harmittelee Munsterhjelm.

Tanskassa luomun rinnalle hyvinvointimerkki

Tanskassa ollaan ottamassa käyttöön enemmän eläinten hyvinvointiin kohdistuvat merkintätapa. Sikäläinen sydänmerkki kertoo kuluttajalle, kuinka hyvin sikojen luontaiset tarpeet on otettu sikalassa huomioon.

Tanskassa käytössä oleva Sydänmerkki, joka kertoo sikojen hyvinvoinnista
Tanskassa käytössä oleva Sydänmerkki, joka kertoo sikojen hyvinvoinnista Kuva: Danish Agriculture & Food Council prisma studio

Mitä paremmat olosuhteet sioilla on, sitä enemmän sydämiä tulee. Mutta kuten luomussakin, sydänmerkki määrittelee vain minimivaatimuksia. Ne koskevat mm. karsinan kokoa, olkien määrää ja ulkoilua.

Sikojen yleistä hyvinvointia ei tässäkään järjestelmässä mitata. Munsterhjelm toivookin, että Suomessa otettaisiin kulutusmerkinnäksi Welfare Quality eli WQ. Menetelmän on kehittänyt EU:n rahoittama tutkijayhteisö.

Hyvinvointimittauksia yli 200 suomalaisella sikatilalla

Welfare Quality eli WQ-mittauksessa eläinlääkärit viettävät päivän sikalassa ja tarkkailevat satunnaisesti valittuja eläimiä. Ovatko porsaat aktiivisia? Onko sikojen sorkissa merkkejä liiallisesta rasituksesta kovalla lattialla? Ovatko eläimet apaattisia tai häiriköivätkö ne? Aiheuttaako ihminen paniikkireaktion sioissa?

Varoitusmerkit eläinten pahoinvoinnista tunnetaan hyvin. Niitä havainnoiva WQ-menetelmä kertoo eläinten hyvinvoinnista enemmän kuin karsinan pinta-ala tai olkien määrä. Lopputuloksena sikala saa hyvinvointiarvosanan neliportaisella asteikolla.

sika katsoo silmiin
sika katsoo silmiin Kuva: Pixabay / Public domain prisma studio

- Olemme tehneet mittauksen nyt jo yli 200 suomalaisella tilalla. Mitatut suomalaiset sikalat ovat olleet kahdessa korkeimmassa luokassa.

Vaikka mittaus antaa objektiivisen kuvan eläinten hyvinvoinnista, kaikkiin kysymyksiin tiede ei voi vastata. Kuinka paljon kipua on hyväksyttävää tuotantoeläimille? Mille tasolle hyvinvoinnin mittari asetetaan? Esimerkiksi Suomessa käsitykset eläimille sopivista oloista ovat hyvin erilaiset kuin vaikkapa Etelä-Euroopan maissa.

- Asteikko on hyvin kiltti suomalaisille tuottajille. Eläinten olot vertailumaissa voivat olla hyvinkin karut.

Sikaloissa sama tilanne kuin vanhainkodeissa

Nähtyään satoja erilaisia sikaloita, Munstehjelm ei epäile sikalanpitäjien huolta eläinten terveydestä ja hyvinvoinnista. Hyvinvoinnista huolehtiminen kuitenkin vaikeutuu, kun sikaloiden koko kasvaa, mutta työntekijöiden määrä ei lisäänny.

Sikaloissa on sama tilanne kuin vanhainkodeissa ja muilla hoiva-aloilla, silmiä ja käsiä tarvittaisiin enemmän.

sikalauma nukkuu vierivieressä lätissä
Suomessa elää noin 1 200 000 sikaa. (Lähde: Luke 2015) sikalauma nukkuu vierivieressä lätissä Kuva: Yle/Tiede prisma studio

Munsterhjelmin mukaan suomalaisten sikaloiden hyvinvointia voitaisiin huomattavasti parantaa luopumalla emakkojen häkeistä ja ilman kivunlievitystä tehtävistä kastraatioista, mutta hän korostaa myös sikalayrittäjien ammattitaitoa eläinten hyvinvoinnin varmistamisessa. Tarvitaan sikasilmää. Hyvä sikalanpitäjä havaitsee ongelmat ja puuttuu niihin.

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

Uusimmat sisällöt - Tiede