Jo yli 200 suomalaisella sikatilalla on tehty tieteellisiä hyvinvointimittauksia, mutta kuluttajalle tietoa eläinten hyvinvoinnista ei ole tarjolla.
Tällä hetkellä ainoa merkintä, joka kertoo kuluttajalle tuotantoeläinten oloista, on luomumerkintä. Se ei kuitenkaan kerro paljoakaan sikojen hyvinvoinnista.
- Missään tapauksessa luomu ei ole tae siitä, että sikalassa ei ole ongelmia. Voi olla, ettei korkein hyvinvoinnin taso olekaan luomutilalla, toteaa sikojen hyvinvoinnin tutkija Camilla Munsterhjelm.
Helsingin yliopiston Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskuksen tutkijan mukaan luomutiloilla sioilla on leveämmät olot, mutta pelkästään eläinten puitteiden määrittely ei takaa hyvinvointia. Munsterhjelmin mukaan on jopa mahdollista, että siat voivat joissakin luomusikaloissa huonommin kuin tavallisissa, sillä luomusäännöt tekevät sikojen riittävän ravinnonsaannin varmistamisen ajoittain hankalaksi.

Hyvinvoinnista voidaan saada tietoa ainoastaan tarkkailemalla eläinyksilöitä. Tutkijat tekevät jo nyt hyvinvoinnin mittauksia, mutta mittausten tulokset eivät näy pakkauksissa, ainakaan vielä.
- Olisi aivan mahtavaa, jos kuluttaja tietäisi, mitä valitsee. Tällä hetkellä se ei ole mahdollista, harmittelee Munsterhjelm.
Tanskassa luomun rinnalle hyvinvointimerkki
Tanskassa ollaan ottamassa käyttöön enemmän eläinten hyvinvointiin kohdistuvat merkintätapa. Sikäläinen sydänmerkki kertoo kuluttajalle, kuinka hyvin sikojen luontaiset tarpeet on otettu sikalassa huomioon.

Mitä paremmat olosuhteet sioilla on, sitä enemmän sydämiä tulee. Mutta kuten luomussakin, sydänmerkki määrittelee vain minimivaatimuksia. Ne koskevat mm. karsinan kokoa, olkien määrää ja ulkoilua.
Sikojen yleistä hyvinvointia ei tässäkään järjestelmässä mitata. Munsterhjelm toivookin, että Suomessa otettaisiin kulutusmerkinnäksi Welfare Quality eli WQ. Menetelmän on kehittänyt EU:n rahoittama tutkijayhteisö.
Hyvinvointimittauksia yli 200 suomalaisella sikatilalla
Welfare Quality eli WQ-mittauksessa eläinlääkärit viettävät päivän sikalassa ja tarkkailevat satunnaisesti valittuja eläimiä. Ovatko porsaat aktiivisia? Onko sikojen sorkissa merkkejä liiallisesta rasituksesta kovalla lattialla? Ovatko eläimet apaattisia tai häiriköivätkö ne? Aiheuttaako ihminen paniikkireaktion sioissa?
Varoitusmerkit eläinten pahoinvoinnista tunnetaan hyvin. Niitä havainnoiva WQ-menetelmä kertoo eläinten hyvinvoinnista enemmän kuin karsinan pinta-ala tai olkien määrä. Lopputuloksena sikala saa hyvinvointiarvosanan neliportaisella asteikolla.
- Olemme tehneet mittauksen nyt jo yli 200 suomalaisella tilalla. Mitatut suomalaiset sikalat ovat olleet kahdessa korkeimmassa luokassa.
Vaikka mittaus antaa objektiivisen kuvan eläinten hyvinvoinnista, kaikkiin kysymyksiin tiede ei voi vastata. Kuinka paljon kipua on hyväksyttävää tuotantoeläimille? Mille tasolle hyvinvoinnin mittari asetetaan? Esimerkiksi Suomessa käsitykset eläimille sopivista oloista ovat hyvin erilaiset kuin vaikkapa Etelä-Euroopan maissa.
- Asteikko on hyvin kiltti suomalaisille tuottajille. Eläinten olot vertailumaissa voivat olla hyvinkin karut.
Sikaloissa sama tilanne kuin vanhainkodeissa
Nähtyään satoja erilaisia sikaloita, Munstehjelm ei epäile sikalanpitäjien huolta eläinten terveydestä ja hyvinvoinnista. Hyvinvoinnista huolehtiminen kuitenkin vaikeutuu, kun sikaloiden koko kasvaa, mutta työntekijöiden määrä ei lisäänny.
Sikaloissa on sama tilanne kuin vanhainkodeissa ja muilla hoiva-aloilla, silmiä ja käsiä tarvittaisiin enemmän.

Munsterhjelmin mukaan suomalaisten sikaloiden hyvinvointia voitaisiin huomattavasti parantaa luopumalla emakkojen häkeistä ja ilman kivunlievitystä tehtävistä kastraatioista, mutta hän korostaa myös sikalayrittäjien ammattitaitoa eläinten hyvinvoinnin varmistamisessa. Tarvitaan sikasilmää. Hyvä sikalanpitäjä havaitsee ongelmat ja puuttuu niihin.