Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Menneisyyden metsästäjät pääkuva

Metallinilmaisin - mitä sillä saa ja ei saa tehdä?

Menneisyyden metsästäjät -sarjassa kuusi intohimoista historian harrastajaa etsii ja löytää uskomattomia aarteita maan alta.
Menneisyyden metsästäjät -sarjassa kuusi intohimoista historian harrastajaa etsii ja löytää uskomattomia aarteita maan alta. yle tv1

Uudessa Menneisyyden metsästäjät -sarjassa nähtävä metallinetsintä on kasvava harrastus, jossa yhdistyvät ulkoilu ja historian tutkiminen. Metallinilmaisimen käyttö on pääasiassa vapaata, mutta harrastukseen kuuluu lakeja ja säädöksiä, joista harrastajan täytyy olla tietoinen.

Luvat kuntoon

Metallinetsintään on aina syytä hankkia maanomistajan lupa. Jokamiehenoikeuksien perusteella myös kylvetyillä pelloilla liikkuminen on luvanvaraista. Monet metallinetsijät ovat kiinnostuneita etsimään muinaisesineitä, joita koskee muinaismuistolaki. Lain mukaan kaikki yli 100 vuotta vanhat maasta tai vedestä löytyvät esineet, joiden omistajaa ei tunneta, kuuluvat valtiolle.

Reijo Hyvönen, Jussi Nieminen ja Tomi Virtanen pellolla.
Reijo Hyvönen, Jussi Nieminen ja Tomi Virtanen pellolla. menneisyyden metsästäjät
Tomi Virtanen ja Ossi Kupila tutkivat muinaislöytöä.
Tomi Virtanen ja Ossi Kupila tutkivat muinaislöytöä. menneisyyden metsästäjät

Jos epäilee löytäneensä muinaisesineen, pitäisi kaivaminen lopettaa välittömästi ja ilmoittaa löytönsä museolle. Museovirastossa löytöilmoituksia otetaan vastaan osoitteessa metallinilmaisin@nba.fi.

Löytöjen määrä on lain rajoittama

Muinaisesineitä ei myöskään saa nostaa maasta mielin määrin. Peltoa tutkiessa voi pitää nyrkkisääntönä, että kahden muinaisesineen löydyttyä kaivaminen tulisi lopettaa. Sen sijaan metsässä tai peltosaarekkeella yksi löytö riittää. Enempi kaivelu on kiellettyä, koska löydöt kertovat paikalla olevasta muinaisjäännöksestä, jota kaikenlainen kaivelu vahingoittaa. Muinaisjäännökset ovat automaattisesti lain suojaamia, ja niihin kajoaminen on rangaistava rikos. On suositeltavaa, ettei etsintöjä tehdä 200 m etäisyydellä tunnetusta muinaisjäännöksestä.

Menneisyyden metsästäjät Kastelholman linnan edessä.
Menneisyyden metsästäjät Kastelholman linnan edessä. menneisyyden metsästäjät
Reijo Hyvönen tekee löydön.
Reijo Hyvönen tekee löydön. menneisyyden metsästäjät

Muistetaan yhteys Museovirastoon

Museovirasto päättää, ottaako se sille luovutetut esineet kokoelmiinsa. Löytäjä voi päättää, haluaako hän tarjota löytönsä lunastettavaksi, vai antaa sen lahjoituksena. Museovirasto määrittelee sopivan löytöpalkkion, joka on jalometalliesineissä vähintään 125 % metallin arvosta. Kaikki yli 100 vuotta vanhat rahalöydöt on syytä ilmoittaa Kansallismuseon rahakammioon, jossa löydöt tilastoidaan. Jos esinettä ei liitetä museokokoelmiin, se palautetaan löytäjälle. Tunnetuilta muinaisjäännöksiltä löytyneet esineet kuuluvat lunastuksetta valtiolle.

Jussi Nieminen tonkii maata Bosgårdin kartanolla.
Jussi Nieminen tonkii maata Bosgårdin kartanolla. menneisyyden metsästäjät
Etsintää pellolla.
Etsintää pellolla. menneisyyden metsästäjät

Suurta varovaisuutta sotalöytöjen kanssa

Oma lukunsa ovat viime sotien aikaiset sotakohteet. Kaikki I maailmansodan linnoitusvarustukset on suojeltu muinaismuistolain nojalla. II maailmansodan varustuksia ei ole suojeltu muinaisjäännöksinä, mutta niitä koskee joukko muita lakeja. Monessa taistelukohteessa on yhä ihmisjäännöksiä, jolloin niiden kaivelu rikkoo hautarauhaa. Sen lisäksi kaikki sotaromu on lain mukaan puolustusvoimien omaisuutta. Sotakohteissa saattaa myös olla räjähtämättömiä ammuksia, jotka muodostavat turvallisuusriskin. Ennen sotakohteen kaivamista on suositeltavaa olla yhteydessä museoviranomaisiin ja puolustusvoimiin.

Teksti: Ilari Aalto.

Historia

Uusimmat sisällöt - Historia

  • Oletko ottanut aurinkoa vuodesta toiseen väärin? — testaa ohjeet vuodelta 1936

    Lue ohjeet oikeaoppisen valotussuunnitelman tekoon.

    Auringotta kukat menettävät värinsä ja lehdet käyvät valjuiksi. Samoin käy ihmisten ja eläinten. Ruumis on kuitenkin totutettava vähin erin aurinkoon sopivan valotussuunnitelman mukaisesti. Ennen valotuksen aloittamista suosittelemme kepeää liikuskelua hermoston tyynnyttämiseksi ja sydämentoiminnan vahvistamiseksi. Auringonsäteiden esiin puristamat teiren pisamat voitte häivyttää vetysupeoksidilla ja elohopealiuoksella.

  • Kortonkien gummisetä

    Miten kondomeista tuli Suomessa valtavirtaa.

    Suomen kondomineuvos Leif Grotell on yksi ehkäisyvälinealan konkareista. Hänen aikaansaannoksiaan ovat Suomen tunnetuimmat kondomibrändit Black Jack, Suki-Suki, Kukka ja mehiläinen, Magic ja Nam Nam. Kondomeihin liittyneen häveliäisyyden vuoksi Grotellin oma äiti ei ensimmäiseen 10 vuoteen kehdannut kertoa, mitä tuotteita poika myy työkseen.

  • Havis Amanda - paljas ja paljastava

    Havis Amanda nostatti Suomen ensimmäisen taidekiistan.

    Havis Amanda nousi heti paljastamisensa jälkeen koko kansakunnan puheenaiheeksi. Suuresta yleisöstä oli ennenkuulumatonta, että julkisella paikalla esiintyi neito ilman rihman kiertämää. Patsasta pidettiin "riettaana" ja "lutkamaisena". Teos nostatti Suomen ensimmäisen laajamittaisen kiistan taiteesta ja siveellisyydestä. Sunnuntai, 20.

  • Suomalaisuuden ilmentymiä eri vuosikymmenten ohjelmissa

    Vuosikymmenet mediassa

    Lähde kanssamme katsomaan ja kuulemaan, mitä Suomesta on taltioitu ja millaisena suomalaisuus on näyttäytynyt eri vuosikymmenten ohjelmissa. Vanhimmat filmit ovat yli sadan vuoden takaa, jolloin suomalaisuus sykki, mutta itsenäinen Suomi oli vielä syntymässä. Tuoreimmat ohjelmat ovat juuri valmistumassa.

  • Puna-armeija purki sotilastukikohtansa ja palautti Porkkalan yllättäen

    Neuvostoliitto palautti Porkkalan 60 vuotta sitten.

    Kun Neuvostoliitto 26. tammikuuta 1956 purki Suomen maaperällä olevan sotilastukikohtansa ja päätti palauttaa Porkkalan vuokra-alueen, huokaistiin Suomessa helpotuksesta. Pahimmat vaaran vuodet olivat vihdoin ohi. Porkkalan palautus oli iso uutinen myös ulkomaisissa lehdissä. Alue oli ollut puna-armeijan sotilastukikohtana vuodesta 1944 lähtien.

  • Paska traktori ja muita kansalaisten kirjeitä Kekkoselle

    Kekkonen sai kirjeitä kansalaisilta

    Urho Kekkonen sai aikanaan paljon kirjeitä tavallisilta ihmisiltä, joissa kansalaiset kääntyivät huolineen hänen puoleensa jo pääministeriaikana. Monet näistä kirjeistä kummastuttavat nykypäivänä: on vaikea uskoa kuinka henkilökohtaisilla asioilla valtion päämiestä silloin vaivattiin.

  • Meissä kaikissa asuu pieni neandertalilainen - tunnetko juuresi? Tee testi!

    Kuinka hyvin tunnet neandertaiset? Tee testi!

    Nykyihmiset ja neandertalilaiset asuivat vuosituhansia samoilla alueilla. Viimeiset neandertalilaiset katosivat n. 28 000 vuotta sitten. Rinnakkaiselon aikana nykyihmiset ja neandertalilaiset ehtivät kuitenkin risteytyä ja nykyisin eurooppalaisen ihmisen DNA:sta on 1,5-2,1 prosenttia peräisin heiltä. Meissä jokaisessa asuu siis pieni neandertalinihminen. Kuinka hyvin tunnet millaisia he olivat? Tee testi!

  • Katu-uskottavat tieteentekijät

    Lähde mukaan tieteentekijöiden mukaan nimetyille kaduille

    Toimittaja Seppo Heikkinen ei enää muista millä kadulla idea iski. Olisikohan se ollut Pietari Kalmin kadulla Kumpulassa? Siellä hän ainakin muistaa ajatelleensa, että kukahan tuo Pietari Kalm oikein olikaan. Tästä pohdinnasta lähti syntymään radiosarja tieteen merkkihenkilöiden mukaan nimetyistä kaduista.

  • Ranskalaisia Perunatorilla ja kaadettuja kioskeja - snagareiden historiaa

    Nakkikioskien historiaa ja muistijälkiä.

    Ennen hampurilaisbaareja, korttelipizzerioita ja kebabpaikkoja pikaruokaa syötiin nakkikioskeilla eli snagareilla. Perinteisellä nakkikioskilla asiakas seisoi ulkoilmassa ja annokset ojennettiin etuikkunassa olevaan luukun kautta. Lihapiirakka kahdella nakilla, porilainen ja Trip-mehut olivat nakkikioskien vakiotavaraa. Mutta millainen on nakkikioskien historia? Ja millaisia muistoja niihin liittyy?

  • Kenen haluaisit voittavan 1956 presidentinvaaleissa - äänestä nyt!

    Presidentinvaalit 1956 vaaligallup

    300 valitsijamiestä kokoontuu 15.2.1956 eduskuntatalolle valitsemaan presidenttiä. He voivat suljetussa lippuäänestyksessä äänestää myös muuta ehdokasta kuin omaansa. Myös mustat hevoset ovat vaalissa mahdollisia. Tulos ratkeaa viimeistään kolmannella kierroksella. Nyt tarvitaan sinun mielipiteesi.

  • Kaksi lukua Helsingin historiaa

    Kaksi lukua Helsingin historiaa

    Kustaa Vaasa perusti Helsingin Vantaanjoen suulle Koskelan keskiaikaisen kylän paikalle vuonna 1550. Tarkoituksena oli kilpailla Suomenlahden toisella puolella sijaitsevan saksalaisten hallitseman Tallinnan kanssa. Asukkaat kaupunkiin saatiin, kun Porvoon, Tammisaaren, Rauman ja Ulvilan kaupunkien porvarit määrättiin pakolla muuttamaan uuteen kaupunkiin.