Uudessa Menneisyyden metsästäjät -sarjassa nähtävä metallinetsintä on kasvava harrastus, jossa yhdistyvät ulkoilu ja historian tutkiminen. Metallinilmaisimen käyttö on pääasiassa vapaata, mutta harrastukseen kuuluu lakeja ja säädöksiä, joista harrastajan täytyy olla tietoinen.
Luvat kuntoon
Metallinetsintään on aina syytä hankkia maanomistajan lupa. Jokamiehenoikeuksien perusteella myös kylvetyillä pelloilla liikkuminen on luvanvaraista. Monet metallinetsijät ovat kiinnostuneita etsimään muinaisesineitä, joita koskee muinaismuistolaki. Lain mukaan kaikki yli 100 vuotta vanhat maasta tai vedestä löytyvät esineet, joiden omistajaa ei tunneta, kuuluvat valtiolle.
Jos epäilee löytäneensä muinaisesineen, pitäisi kaivaminen lopettaa välittömästi ja ilmoittaa löytönsä museolle. Museovirastossa löytöilmoituksia otetaan vastaan osoitteessa metallinilmaisin@nba.fi.
Löytöjen määrä on lain rajoittama
Muinaisesineitä ei myöskään saa nostaa maasta mielin määrin. Peltoa tutkiessa voi pitää nyrkkisääntönä, että kahden muinaisesineen löydyttyä kaivaminen tulisi lopettaa. Sen sijaan metsässä tai peltosaarekkeella yksi löytö riittää. Enempi kaivelu on kiellettyä, koska löydöt kertovat paikalla olevasta muinaisjäännöksestä, jota kaikenlainen kaivelu vahingoittaa. Muinaisjäännökset ovat automaattisesti lain suojaamia, ja niihin kajoaminen on rangaistava rikos. On suositeltavaa, ettei etsintöjä tehdä 200 m etäisyydellä tunnetusta muinaisjäännöksestä.
Muistetaan yhteys Museovirastoon
Museovirasto päättää, ottaako se sille luovutetut esineet kokoelmiinsa. Löytäjä voi päättää, haluaako hän tarjota löytönsä lunastettavaksi, vai antaa sen lahjoituksena. Museovirasto määrittelee sopivan löytöpalkkion, joka on jalometalliesineissä vähintään 125 % metallin arvosta. Kaikki yli 100 vuotta vanhat rahalöydöt on syytä ilmoittaa Kansallismuseon rahakammioon, jossa löydöt tilastoidaan. Jos esinettä ei liitetä museokokoelmiin, se palautetaan löytäjälle. Tunnetuilta muinaisjäännöksiltä löytyneet esineet kuuluvat lunastuksetta valtiolle.
Suurta varovaisuutta sotalöytöjen kanssa
Oma lukunsa ovat viime sotien aikaiset sotakohteet. Kaikki I maailmansodan linnoitusvarustukset on suojeltu muinaismuistolain nojalla. II maailmansodan varustuksia ei ole suojeltu muinaisjäännöksinä, mutta niitä koskee joukko muita lakeja. Monessa taistelukohteessa on yhä ihmisjäännöksiä, jolloin niiden kaivelu rikkoo hautarauhaa. Sen lisäksi kaikki sotaromu on lain mukaan puolustusvoimien omaisuutta. Sotakohteissa saattaa myös olla räjähtämättömiä ammuksia, jotka muodostavat turvallisuusriskin. Ennen sotakohteen kaivamista on suositeltavaa olla yhteydessä museoviranomaisiin ja puolustusvoimiin.
Teksti: Ilari Aalto.
