Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Menneisyyden metsästäjät pääkuva

Suomessa löydetään edelleen muinaisaarteita historian eri aikakausilta

Rautakautinen miekansäilä
Rautakautinen miekansäilä Kuva: Yle / Antti Eskola, Lauri Kuusela, Anne Kimiläinen. menneisyyden metsästäjät

Menneisyyden metsästäjät löytävät sarjassa hyvin eri-ikäisiä esineitä Suomen historian eri aikakausilta. Alla on lyhyet kuvaukset niistä ajanjaksoista, joita sarjassa käsitellään.

Rautakausi 500 eaa. – 1200/1300 jaa.
Suomen alueella rautakausi alkoi noin 500 eaa., kun raudanvalmistuksen taito levisi maahan. Aiemmin kivikaudella ja pronssikaudella työkalut oltiin valmistettu kivestä, luusta ja puusta. Rautakauden kuluessa maanviljely vakiintui pääelinkeinoksi Lounais-Suomessa, Satakunnassa, Hämeessä ja Pohjanmaalla. Kielitutkimuksen valossa kantasuomea alettiin puhua Lounais-Suomessa ajanlaskun alun tienoilla. Suomen kieli levisi siis maahan rautakauden kuluessa.

Reijo Hyvönen ja rautakautinen miekansäilä
Menneisyyden metsästäjä Reijo Hyvönen ja miekan säilän kappale rautakaudelta Reijo Hyvönen ja rautakautinen miekansäilä menneisyyden metsästäjät

Rautakausi jakautuu eri alajaksoihin:

Esiroomalainen rautakausi 500 eaa. – 1 jaa.
Esiroomalaisella ajalla rautaesineistöä oli vielä vähän. Suurin osa työkaluista tehtiin yhä kivikauden ja pronssikauden tapaan kivestä ja luusta. Vainajat haudattiin mataliin röykkiöihin usein ilman hauta-antimia.

Roomalainen rautakausi 1–400 jaa.
Roomalaisella rautakaudella Suomeenkin päätyi Rooman valtakunnassa valmistettuja esineitä. Suomesta oli yhteyksiä ympäri Itämerta, ja rannikolle saapui germaaniasukkaita Ruotsin alueelta. Roomalaisella rautakaudella maanviljelys alkoi vakiintua elinkeinona Etelä-Suomessa. Turkiskauppa on ollut tärkeä vaurauden lähde, ja tältä ajalta onkin peräisin iso osa Suomen esihistorian kultaesineistä.

Kansainvaellusaika 400–600 jaa.
Kansainvaellusajalla maanviljelyskulttuuri levisi sisämaahan. Samaan aikaan Lounais-Suomessa on alettu puhua kantasuomea, joka hiljalleen syrjäytti aiemmin Suomen alueella puhutun saamen. Kansainvaellusajalla germaaneilta omaksuttiin rikkaat esinehautaukset.

Merovingiaika 600–800 jaa.
Merovingiajalla maatalouden ja turkiskaupan tuottama vauraus näkyi yhä rikkaammissa asehaudoissa, mutta myös kotimaisten seppien kehittelemissä taidokkaissa miekoissa, keihäissä ja kilvissä. Naisten koruissa yleistyivät ulkomailta tuodut lasihelmet. Merovingiajalla vainajat alettiin haudata polttamalla polttokenttäkalmistoihin, joissa vainajan luut ja hauta-antimet laskettiin laajalle alueelle kivien sekaan. Merovingiaika on saanut nimensä samaan aikaan frankkeja hallinneesta Merovingien kuningassuvusta.

Merovingiaikainen kotkariipus
Permiläinen merovingiajan riipus. Ainutlaatuinen löytö Suomessa Merovingiaikainen kotkariipus Kuva: Yle / Antti Eskola, Lauri Kuusela, Anne Kimiläinen. menneisyyden metsästäjät
Merovingiaikainen naisen koru
Merovingiaikainen naisen koru menneisyyden metsästäjät

Viikinkiaika 800–1050 jaa.
Viikinkiajalla viikinkien idäntie kulki Suomen saariston halki, ja Itämeren vilkastunut kauppa näkyi hopean ja taidokkaiden aseiden virtaamisena Suomen alueelle. Naisten puvuissa yleistyivät raskaat pronssikorut, kuten kupurasoljet ja pronssiketjut. Viikinkiajan levottomuuksista kertovat kymmenet Suomesta löydetyt hopeakätköt, joihin länsimaisia ja arabialaisia hopearahoja kätkettiin turvaan ryöstäjiltä.

Viikinkiaikainen hopeakolikko
Viikinkiaikainen kätköstä löytynyt hopeakolikkoaarre. Viikinkiaikainen hopeakolikko Kuva: Yle / Antti Eskola, Lauri Kuusela, Anne Kimiläinen. menneisyyden metsästäjät

Ristiretkiaika 1050–1200/1300 jaa.
Ristiretkiajalla Suomen lähialueet olivat kääntyneet kristinuskoon, ja Suomeenkin alettiin tehdä aktiivista lähetystyötä. Suomessa varustettiin Hämeessä, Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Ahvenanmaalla linnavuoria. 1100-luvulla ensimmäiset kirkot rakennettiin Varsinais-Suomeen.

Maahan kaivettu ristiretkiaikainen miekka
Maahan kaivettu ristiretkiaikainen miekka Maahan kaivettu ristiretkiaikainen miekka menneisyyden metsästäjät
Ristiretkiaikainen linnavuori
Linnavuori, mäen päälle rakennettu puolustusvarustus. Ristiretkiaikainen linnavuori Kuva: Yle / Antti Eskola, Lauri Kuusela, Anne Kimiläinen. menneisyyden metsästäjät

Keskiaika (1200/1300–1521) ja 1500-luku
Vuoden 1200 tienoilla Lounais-Suomi liitettiin kasvavaan Ruotsin valtakuntaan, ja myöhemmin samalla vuosisadalla myös Häme ja lopulta Karjala liitettiin Ruotsin yhteyteen. Samaan aikaan Suomeen alettiin perustaa seurakuntia, ja Suomen alue alkoi ensimmäistä kertaa muotoutua yhtenäisenä hallinnollisena kokonaisuutena. Noin vuoden 1300 tienoilla alettiin Suomen alueelle perustaa kaupunkeja. Keskiajan mittaan syntynsä saivat Turku, Ulvila, Porvoo, Viipuri, Rauma ja Naantali. Samalla ympäri maata rakennettiin kruununlinnoja, joista Suomea eli Ruotsin Itämaata hallittiin. Aikakautta leimasi katolinen kulttuuri ja saksalaisten kauppiaiden hallitsema Itämeren kauppa.

Kastelholman linna 1300-luvun loppupuolelta.
1300-luvun loppupuolella rakennettu upea Kastelholman linna Ahvenanmaalla. Kastelholman linna 1300-luvun loppupuolelta. menneisyyden metsästäjät
Menneisyyden metsästäjät tutkivat keskiaikaista kirkkoa
Menneisyyden metsästäjät tutkivat keskiaikaista harmaakivikirkkoa Nousiaisissa Menneisyyden metsästäjät tutkivat keskiaikaista kirkkoa menneisyyden metsästäjät

Suurvalta-aika (1617–1721)
1600-luvulla kuningas Kustaa II Aadolfin valloitussodat kasvattivat Ruotsin suurvallaksi. Suomeen perustettiin uusia kaupunkeja, ja vuonna 1640 perustettiin Turun akatemia. Kirkollista elämää leimasi ankara puhdasoppisuus, ja kirkko juurrutti kansaan kristillisen opin lisäksi lukutaidon. 1600-luvun lopulla ankarat katovuodet koettelivat suomalaisia. 1700-luvun alussa alkoi suuri pohjan sota, joka johti Suomessa isovihana tunnettuun venäläismiehitykseen vuosina 1714–1721 ja Ruotsin suurvalta-aseman menetykseen. Suurvalta-aikaan uudet paheet tupakanpoltto ja kahvinjuonti saapuivat Suomeen.


Ruotsin vallan loppu (1721–1809)

Ruotsin vallan loppu oli Suomessa talouskasvun ja valistuksen aikaa. Sitä leimasivat kuitenkin myös levottomuudet. Vuonna 1741 alkoi hattujen sota Venäjää vastaan, joka johti Ruotsin murskatappioon ja pikkuvihana tunnettuun venäläismiehitykseen vuosina 1742–1743. Ruotsin ja Venäjän raja siirrettiin Kymijoelle, jonka kummankin puolen pystytettiin vahvoja bastionilinnoja. Myös Viaporia eli Suomenlinnaa ryhdyttiin rakentamaan Helsingin edustalle. 1700-luvun lopulla kuningas Kustaa III aloitti uuden tuloksettoman sodan Venäjää vastaan.

Kolikko Ruotsin vallan loppuajoilta vuodelta 1788.
Kuningas Kustaa III:n aikana lyöty 1/6 riikintaaleria vuodelta 1788 Kolikko Ruotsin vallan loppuajoilta vuodelta 1788. menneisyyden metsästäjät


Venäjän vallan aika (1809–1917)

Noin 600 vuotta kestänyt yhteys Ruotsiin päättyi Suomen sodassa 1808–1809, ja Suomi liitettiin autonomiseksi osaksi Venäjän imperiumia. 1800-luvulla Suomessa heräsi nationalistinen ajatus suomalaisista kansakuntana. Nationalismia pönkitti muun muassa Kalevalan julkaiseminen ja kansallisten teemojen käyttö musiikissa ja kuvataiteessa. Suomi sai 1800-luvulla oman rahan, markan, suomen kieli julistettiin viralliseksi kieleksi ruotsin ohella, ja Suomen liikennöintiä tehostettiin perustamalla rautatieverkosto. Samalla Suomi teollistui, merkittävimpänä teollisuuskaupunkina Tampere. Venäjän vallan loppua leimasivat venäläistämistoimet ja varustautuminen I maailmansotaan. Naiset saivat Suomessa äänioikeuden ensimmäisinä Euroopassa vuonna 1906.

Maisema Ahvenanmaalta
Ahvenanmaan kaunista kansallismaisemaa. Maisema Ahvenanmaalta menneisyyden metsästäjät


Itsenäisyyden aika (1917–)

Venäjän vallankumouksen jälkimainingeissa Suomi julistautui itsenäiseksi valtioksi vuonna 1917. Suomen alku ei kuitenkaan ollut helppo, koska vuonna 1918 kansan repi kahtia ankara sisällissota. Sotaa seuranneina vuosina politiikka tähtäsi kansan eheyttämiseen ja tasa-arvon lisäämiseen. 1930-luvulla Euroopan poliittinen tilanne eskaloitui II maailmasodaksi, joka johti Suomessa talvisotaan Neuvostoliittoa vastaan. Sotien jälkeen Suomi muuttui nopeasti. Raskaat sotakorvaukset johtivat Suomen teollisuuden kehittymiseen ja Suomessa alkoi voimakas kaupungistuminen. Poliittisesti Suomi oli puolueeton, mutta ulkopolitiikka oli jatkuvaa tasapainoilua Neuvostoliiton kanssa. 1900-luvun jälkipuolta leimasi Urho Kekkosen presidenttikausi 1956–1982. 1980-luku oli Suomessa ennennäkemätöntä nousukautta, joka päättyi 1990-luvun lamaan. Neuvostoliiton romahtaminen vuonna 1991 johti uuteen poliittiseen tilanteeseen. Vuonna 1995 Suomi liittyi osaksi Euroopan unionia, ja otti vuonna 2002 käyttöön yhteisvaluutta euron.

Bosgårdin hopeasormus vuosilta 1954-1988.
Bosgårdin kartanolta Porvoosta löydetty hopeasormus. Valmistettu Helsingissä 1954-1988. Bosgårdin hopeasormus vuosilta 1954-1988. Kuva: Yle / Antti Eskola, Lauri Kuusela, Anne Kimiläinen. menneisyyden metsästäjät
Bosgårdin kartanolta Porvoosta löytynyt hopeasormus 1954-1988.
Bosgårdin kartanolta Porvoosta löytynyt hopeasormus 1954-1988. menneisyyden metsästäjät

Teksti: Ilari Aalto.